Kahdeskymmenesyhdeksäs luku

Kuninkaan usko palkitaan

Jesaja 36:1–39:8

1, 2. Miten Hiskia osoittautui paremmaksi kuninkaaksi kuin Ahas?

HISKIA oli 25-vuotias, kun hänestä tuli Juudan kuningas. Millainen hallitsija hänestä tulisi? Seuraisiko hän isänsä, kuningas Ahasin, jalanjälkiä niin että hän ohjaisi alamaisensa seuraamaan vääriä jumalia? Vai johtaisiko hän esi-isänsä Daavidin tavoin kansan palvomaan Jehovaa? (2. Kuninkaiden kirja 16:2.)

² Pian Hiskian noustua valtaistuimelle kävi selväksi, että hän aikoi tehdä ”sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä” (2. Kuninkaiden kirja 18:2, 3). Hän antoi ensimmäisenä vuotenaan käskyn, että Jehovan temppeli piti korjata ja temppelipalvelus aloittaa uudelleen (2. Aikakirja 29:3, 7, 11). Sitten hän järjesti suurenmoisen pesah-juhlan, johon kutsuttiin koko kansakunta, myös Israelin kymmenen pohjoista heimoa. Se oli todella unohtumaton juhla! Sellaista juhlaa ei ollut järjestetty sitten kuningas Salomon päivien. (2. Aikakirja 30:1, 25, 26.)

3. a) Mitä ne Israelin ja Juudan asukkaat tekivät, jotka osallistuivat Hiskian järjestämään pesah-juhlaan? b) Mitä kristityt voivat nykyään oppia pesahin viettoon osallistuneiden juutalaisten päättäväisestä toiminnasta?

³ Kun pesah-juhla oli päättynyt, siihen osallistuneet hakkasivat maahan pyhät paalut, murskasivat pyhät patsaat ja hajottivat väärien jumaliensa uhrikukkulat ja alttarit, minkä jälkeen he palasivat kaupunkeihinsa lujasti päättäneinä palvoa tosi Jumalaa (2. Aikakirja 31:1). Heidän uskonnolliset näkemyksensä olivat muuttuneet täysin päinvastaisiksi! Tosi kristityt voivat nykyään oppia tästä sen, että heidän on tärkeää olla ’jättämättä yhteen kokoontumistaan’. Nämä kokoontumiset, niin paikallisen seurakunnan kokoukset kuin suuret konventitkin, vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, että he itse saavat rohkaisua ja että veljesseura ja Jumalan henki saavat heidät ’kannustamaan rakkauteen ja hyviin tekoihin’. (Heprealaisille 10:23–25.)

Usko joutuu kokeeseen

4, 5. a) Miten Hiskia on osoittanut riippumattomuutensa Assyriasta? b) Mihin sotatoimiin Sanherib on ryhtynyt Juudaa vastaan, ja mitä Hiskia tekee, jottei Jerusalem joutuisi hyökkäyksen kohteeksi heti? c) Miten Hiskia varautuu suojelemaan Jerusalemia assyrialaisilta?

⁴ Jerusalemia odottavat vaikeat koettelemukset. Hiskia on rikkonut liiton, jonka hänen uskoton isänsä Ahas teki assyrialaisten kanssa. Hän on jopa alistanut filistealaiset, jotka ovat Assyrian liittolaisia. (2. Kuninkaiden kirja 18:7, 8.) Tämä on suututtanut Assyrian kuninkaan. Niinpä kerrotaan seuraavaa: ”Tapahtui kuningas Hiskian neljäntenätoista vuonna, että Assyrian kuningas Sanherib nousi kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niitä.” (Jesaja 36:1.) Hiskia suostuu maksamaan Sanheribille 300 hopeatalentin ja 30 kultatalentina suunnattoman pakkoveron ehkä siinä toivossa, että Assyrian säälimätön armeija ei hyökkäisi Jerusalemin kimppuun heti (2. Kuninkaiden kirja 18:14).

⁵ Koska kuninkaan aarteistossa ei ole riittävästi kultaa ja hopeaa pakkoveron maksamiseen, Hiskia kerää temppelistä kaiken jalometallin, minkä voi. Hän myös leikkaa irti temppelin ovet, jotka on päällystetty kullalla, ja lähettää ne Sanheribille. Tämä tyydyttää assyrialaista, mutta vain hetken aikaa. (2. Kuninkaiden kirja 18:15, 16.) Ilmeisesti Hiskia tajuaa, etteivät assyrialaiset anna Jerusalemin olla rauhassa pitkään. On siksi tehtävä valmisteluja. Ihmiset tukkivat vesilähteet, joista hyökkäävät assyrialaiset voisivat saada vettä. Hiskia lujittaa myös Jerusalemin suojavarustuksia ja valmistaa suuret määrät aseita, muun muassa ”runsaasti heittoaseita ja kilpiä”. (2. Aikakirja 32:4, 5.)

6. Keneen Hiskia luottaa?

⁶ Hiskia ei kuitenkaan luota sotataitoon eikä suojavarustuksiin vaan armeijoiden Jehovaan. Hän kehottaa sotapäälliköitään: ”Olkaa rohkeita ja lujia. Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko Assyrian kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssaan, sillä meidän kanssamme on enemmän kuin hänen kanssaan. Hänen kanssaan on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Jehova, meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja taistelemassa taistelumme.” Sen johdosta kansa alkaa ”tukeutua Juudan kuninkaan Hiskian sanoihin”. (2. Aikakirja 32:7, 8.) Kuvittele mielessäsi ne jännittävät tapahtumat, jotka tämän jälkeen seuraavat, kun tarkastelemme Jesajan profetian lukuja 36–39.

Rabsake esittää asiansa

7. Kuka on rabsake, ja miksi hänet lähetetään Jerusalemiin?

⁷ Sanherib lähettää rabsaken (sotilaallinen arvonimi, ei henkilönnimi) sekä kaksi muuta korkea-arvoista virkamiestä Jerusalemiin vaatimaan, että kaupunki antautuisi (2. Kuninkaiden kirja 18:17). Heidän luokseen kaupungin muurien ulkopuolelle tulee kolme Hiskian edustajaa: Eljakim, joka valvoo Hiskian taloutta, sihteeri Sebna ja kansleri Joah, Asafin poika. (Jesaja 36:2, 3.)

8. Miten rabsake yrittää murtaa Jerusalemin vastarinnan?

⁸ Rabsaken tavoitteena on yksinkertaisesti taivuttaa Jerusalem antautumaan taistelutta. Hän huutaa heprean kielellä aluksi: ”Mikä on tämä luottamus, johon olet turvautunut? – – Keneen oikein olet pannut luottamuksesi, kun olet kapinoinut minua vastaan?” (Jesaja 36:4, 5.) Sitten rabsake pilkkaa peloissaan olevia juutalaisia ja muistuttaa heitä siitä, että he ovat täysin eristyksissä. Mihin he voivat tukeutua? Egyptiinkö, tuohon ”muserrettuun ruokoon”? (Jesaja 36:6.) Egypti muistuttaa tällä hetkellä muserrettua ruokoa. Tuo entinen maailmanvalta on joutunut tilapäisesti Etiopian vallan alaisuuteen, eikä Egyptin tämänhetkinen farao, kuningas Tirhaka, ole egyptiläinen vaan etiopialainen. Ja pian hän häviää Assyrialle. (2. Kuninkaiden kirja 19:8, 9.) Koska Egypti ei voi pelastaa itseään, siitä tuskin on apua Juudalle.

9. Mikä selvästikin saa rabsaken päättelemään, että Jehova hylkäisi kansansa, mutta miten asia on todellisuudessa?

⁹ Sitten rabsake väittää, että Jehova ei aio taistella kansansa puolesta, koska Hän on tyytymätön siihen. Rabsake sanoo: ”Jos sanoisit minulle: ’Jehovaan, Jumalaamme, me olemme luottaneet’, niin eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat ja alttarit Hiskia on poistanut?” (Jesaja 36:7.) Juutalaiset eivät tietenkään missään tapauksessa hylänneet Jehovaa, kun he hajottivat uhrikukkulat ja alttarit, vaan todellisuudessa palasivat hänen luokseen.

10. Miksi sillä ei ole merkitystä, onko Juudan puolustajia paljon vai vähän?

¹⁰ Seuraavaksi rabsake muistuttaa juutalaisia siitä, että heidän edessään on auttamatta sotilaallinen ylivoima. Hän esittää ylimielisen haasteen: ”Salli minun antaa sinulle kaksituhatta hevosta nähdäkseni, voitko sinä hankkia niille ratsastajat.” (Jesaja 36:8.) Mutta onko sillä todellisuudessa merkitystä, kuinka paljon tai vähän Juudalla on koulutettuja ratsumiehiä? Ei, sillä Juudan pelastuminen ei riipu sotilaallisesta ylivoimasta. Sananlaskujen 21:31:ssä asia ilmaistaan näin: ”Hevonen on varustettu taistelun päivää varten, mutta pelastus kuuluu Jehovalle.” Sitten rabsake väittää, että Jehova ei siunaa juutalaisia vaan assyrialaisia. Hän perustelee tätä sillä, että assyrialaiset eivät olisi muutoin kyenneet tunkeutumaan näin syvälle Juudaan. (Jesaja 36:9, 10.)

11, 12. a) Miksi rabsake haluaa ehdottomasti puhua ”juutalaisten kielellä”, ja miten hän yrittää taivutella häntä kuuntelevia juutalaisia? b) Millainen vaikutus rabsaken sanoilla voisi olla juutalaisiin?

¹¹ Hiskian edustajat ovat huolissaan siitä, miten rabsaken väitteet vaikuttavat kaupunginmuurin päällä oleviin miehiin, jotka voivat kuulla rabsaken sanat. Juutalaisvirkamiehet pyytävät: ”Puhuisitko palvelijoillesi syyrian kielellä, sillä me kuuntelemme, äläkä puhu meille juutalaisten kielellä kansan kuullen, jota on muurilla.” (Jesaja 36:11.) Rabsakella ei kuitenkaan ole aikomustakaan puhua syyrian kielellä. Hän haluaa kylvää epäilyksen siemeniä ja pelkoa juutalaisiin, jotta he antautuisivat ja Jerusalem voitaisiin vallata taistelutta! (Jesaja 36:12.) Niinpä assyrialainen puhuu jälleen ”juutalaisten kielellä” ja varoittaa Jerusalemin asukkaita: ”Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä ei hän pysty vapauttamaan teitä.” Tämän jälkeen hän yrittää taivutella niitä, jotka kuuntelevat häntä, kuvailemalla, millaista juutalaisten elämä olisi Assyrian vallan alaisuudessa: ”Tehkää kanssani antautumissopimus ja tulkaa ulos luokseni, ja syököön kukin omasta viiniköynnöksestään ja kukin omasta viikunapuustaan ja juokoon kukin oman vesisäiliönsä vettä, kunnes tulen ja vien teidät oman maanne kaltaiseen maahan, viljan ja uuden viinin maahan, leivän ja viinitarhojen maahan.” (Jesaja 36:13–17.)

¹² Juutalaiset eivät saa tänä vuonna satoa, koska he eivät ole päässeet kylvötöihin assyrialaisten maahantunkeutumisen vuoksi. Ajatus mehukkaiden viinirypäleiden syömisestä ja viileän veden juomisesta voi kuulostaa muurilla olevista miehistä hyvin houkuttelevalta. Rabsaken yritykset heikentää juutalaisia eivät kuitenkaan vielä pääty tähän.

13, 14. Miksi sillä, mitä tapahtui Samarialle, ei ole rabsaken väitteistä huolimatta merkitystä Juudan tilanteen kannalta?

¹³ Rabsake vetää väitteiden arsenaalistaan esiin uuden sanallisen aseen. Hän varoittaa juutalaisia uskomasta Hiskiaa, jos tämä sanoo: ”Jehova itse vapauttaa meidät.” Rabsake muistuttaa juutalaisia siitä, että Samarian jumalat eivät kyenneet estämään assyrialaisia voittamasta kymmentä heimoa. Entä muiden Assyrian valloittamien kansakuntien jumalat? ”Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat?” hän kysyy. ”Missä ovat Sefarvaimin jumalat? Ja ovatko ne vapauttaneet Samarian minun käsistäni?” (Jesaja 36:18–20.)

¹⁴ Rabsake ei väärien jumalien palvojana tietenkään ymmärrä sitä, että luopio-Samarian ja Hiskian alaisen Jerusalemin välillä on suuri ero. Samarian väärillä jumalilla ei ollut voimaa pelastaa kymmenen heimon valtakuntaa. (2. Kuninkaiden kirja 17:7, 17, 18.) Toisaalta Hiskian alainen Jerusalem on kääntänyt selkänsä väärille jumalille ja alkanut jälleen palvella Jehovaa. Kolme Juudan edustajaa eivät kuitenkaan yritä selittää tätä rabsakelle. ”He pysyivät vaiti eivätkä vastanneet hänelle sanaakaan, sillä kuningas oli käskenyt sanoen: ’Ette saa vastata hänelle.’” (Jesaja 36:21.) Eljakim, Sebna ja Joah palaavat Hiskian luo ja antavat virallisen raportin rabsaken sanoista (Jesaja 36:22).

Hiskia tekee ratkaisun

15. a) Mikä ratkaisu Hiskian on nyt tehtävä? b) Miten Jehova rauhoittaa kansaansa?

¹⁵ Kuningas Hiskian on nyt tehtävä ratkaisu. Aikooko Jerusalem antautua assyrialaisille tai liittoutua Egyptin kanssa vai pitää pintansa ja taistella? Hiskia on suuren paineen alaisena. Hän menee Jehovan temppeliin lähetettyään Eljakimin ja Sebnan sekä pappien vanhimmat tiedustelemaan asiaa Jesajan välityksellä Jehovalta (Jesaja 37:1, 2). Kuninkaan lähettiläät lähestyvät Jesajaa säkkikankaaseen pukeutuneina ja sanovat: ”Tämä päivä on ahdingon ja nuhteen sekä ylenkatseellisen röyhkeyden päivä – –. Ehkä Jehova, sinun Jumalasi, kuulee rabsaken sanat, hänen jonka hänen herransa Assyrian kuningas lähetti pilkkaamaan elävää Jumalaa, ja on vaativa hänet tilille sanoista, jotka Jehova, sinun Jumalasi, on kuullut.” (Jesaja 37:3–5.) Assyrialaiset tosiaankin uhmaavat elävää Jumalaa! Kiinnittääkö Jehova huomiota heidän pilkallisiin sanoihinsa? Jehova rauhoittaa juutalaisia Jesajan välityksellä: ”Älä pelkää kuulemiesi sanojen takia, joilla Assyrian kuninkaan palvelijat ovat herjanneet minua. Katso, minä panen häneen hengen, ja hänen on kuultava sanoma ja palattava omaan maahansa, ja minä olen antava hänen kaatua miekkaan omassa maassaan.” (Jesaja 37:6, 7.)

16. Mitä kirjeitä Sanherib lähettää?

¹⁶ Tällä välin rabsake kutsutaan pois Sanheribin rinnalle, kun tämä kuningas sotii Libnaa vastaan. Sanherib aikoo hoitaa Jerusalemin myöhemmin. (Jesaja 37:8.) Hiskiaan kohdistuva paine ei kuitenkaan hellitä rabsaken lähdön jälkeen. Sanherib lähettää uhkauskirjeitä, joissa kerrotaan, mikä Jerusalemin asukkaita odottaa, jos he eivät antaudu: ”Sinähän olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat ovat tehneet kaikille maille vihkimällä ne tuhon omiksi, ja sinäkö pelastuisit? Ovatko niiden kansakuntien jumalat, jotka minun esi-isäni hävittivät, pelastaneet niitä – –? Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas ja Sefarvaimin kaupungin – Henan ja Ivvan – kuningas?” (Jesaja 37:9–13.) Pohjimmiltaan assyrialainen sanoo, että on järjetöntä tehdä vastarintaa: se vain pahentaa asioita!

17, 18. a) Mikä on Hiskian vaikuttimena, kun hän pyytää Jehovalta suojelusta? b) Miten Jehova vastaa assyrialaiselle Jesajan välityksellä?

¹⁷ Koska Hiskia on syvästi huolissaan sen ratkaisun seurauksista, joka hänen on tehtävä, hän levittää Sanheribin kirjeet Jehovan eteen temppelissä (Jesaja 37:14). Hän anoo sydämestä lähtevässä rukouksessa Jehovaa ottamaan huomioon assyrialaisen uhkaukset ja päättää rukouksensa sanoihin: ”Ja nyt, oi Jehova, meidän Jumalamme, pelasta meidät hänen käsistään, jotta kaikki maan valtakunnat tietäisivät, että sinä, oi Jehova, yksin olet Jumala.” (Jesaja 37:15–20.) Tästä käy selvästi ilmi, että Hiskia ei ole ensisijaisesti huolissaan omasta pelastuksestaan vaan siitä häpeästä, jota Jehovan nimelle aiheutuu, jos Assyria voittaa Jerusalemin.

¹⁸ Jehova vastaa Hiskian rukoukseen Jesajan välityksellä. Jerusalemin ei pidä antautua Assyrialle; sen on pidettävä pintansa. Jesaja ikään kuin puhuttelee Sanheribia ja kertoo tälle assyrialaiselle rohkeasti Jehovan sanoman: ”Siionin neitsyttytär on halveksinut sinua, pitänyt sinua pilkkanaan. Jerusalemin tytär on ravistanut päätään takanasi [ivallisesti].” (Jesaja 37:21, 22.) Sitten Jehova oikeastaan lisää: ’Kuka sinä olet pilkkaamaan Israelin Pyhää? Minä tiedän tekosi. Sinulla on hyvin kunnianhimoisia pyrkimyksiä; sinä kerskailet suuria. Olet luottanut sotilaalliseen voimaasi ja valloittanut paljon alueita. Sinä et kuitenkaan ole voittamaton. Minä teen tyhjäksi sinun suunnitelmasi. Minä voitan sinut. Sitten teen sinulle niin kuin sinä olet tehnyt muille. Panen koukun nenääsi ja johdatan sinut takaisin Assyriaan!’ (Jesaja 37:23–29.)

”Tämä on sinulle merkkinä”

19. Minkä merkin Jehova antaa Hiskialle, ja mitä se merkitsee?

¹⁹ Minkä vakuuden Hiskia saa siitä, että Jesajan ennustus täyttyy? Jehova vastaa: ”Tämä on sinulle merkkinä: Tänä vuonna syödään varisseiden jyvien jälkikasvua ja toisena vuonna itsestään kasvavaa viljaa, mutta kolmantena vuonna kylväkää siementä ja korjatkaa ja istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.” (Jesaja 37:30.) Jehova järjestää ruokaa loukkuun jääneille juutalaisille. Vaikka he eivät kykenekään kylvämään siementä, koska Assyria on miehittänyt maan, he voivat syödä edellisvuotisen sadon jälkikasvua. Seuraavana vuonna, sapattivuonna, heidän on epätoivoisesta tilanteestaan huolimatta annettava peltojen olla kesantona (2. Mooseksen kirja 23:11). Jehova lupaa, että jos kansa tottelee hänen ääntään, pellot tuottavat riittävästi viljaa heidän ravinnokseen. Sitä seuraavana vuonna kylvetään siementä tavalliseen tapaan ja nautitaan työn hedelmistä.

20. Miten ne, jotka välttyvät Assyrian hyökkäykseltä, ’juurtuvat alaspäin ja tuottavat hedelmää ylöspäin’?

²⁰ Jehova vertaa nyt kansaansa kasviin, jota ei ole helppo juuria: ”Juudan huoneesta pakoon pääsevät – – tulevat varmasti juurtumaan alaspäin ja tuottamaan hedelmää ylöspäin.” (Jesaja 37:31, 32.) Niillä jotka luottavat Jehovaan, ei tosiaankaan ole mitään pelättävää. He ja heidän jälkeläisensä pysyvät maassa edelleenkin syvään juurtuneina.

21, 22. a) Mitä Sanheribista ennustetaan? b) Miten ja milloin Jehovan Sanheribia koskevat sanat täyttyvät?

²¹ Entä assyrialaisen Jerusalemille esittämät uhkaukset? Jehova vastaa: ”Ei hän tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolta eikä tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo piiritysvallia sitä vastaan. Sitä tietä, jota hän tuli, hän palaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule.” (Jesaja 37:33, 34.) Assyrian ja Jerusalemin välillä ei sittenkään käydä taistelua. Yllättävää kyllä taistelutta ei voitetakaan juutalaisia vaan assyrialaiset.

²² Sanansa mukaisesti Jehova lähettää enkelin, joka surmaa Sanheribin joukkojen valiot, 185000 miestä. Tämä tapahtuu nähtävästi Libnassa, ja Sanherib itse havaitsee herätessään, että hänen armeijansa johtajat, päälliköt ja väkevät miehet ovat kuolleet. Hän palaa häpeissään Niniveen, mutta murskatappiostaan huolimatta hän pysyy uskollisena väärälle jumalalleen Nisrokille. Kun Sanherib on joitakin vuosia myöhemmin palvomassa Nisrokin temppelissä, hänen kaksi poikaansa murhaavat hänet. Jälleen eloton Nisrok osoittautuu kykenemättömäksi pelastamaan. (Jesaja 37:35–38.)

Hiskia saa lisää vahvistusta uskolleen

23. Mikä kriisi kohtaa Hiskiaa, kun Sanherib alun alkaen nousee Juudaa vastaan, ja mitä eri puolia tähän kriisiin liittyy?

²³ Niihin aikoihin kun Sanherib alun alkaen nousee Juudaa vastaan, Hiskia sairastuu vakavasti. Jesaja kertoo Hiskialle, että tämä kuolee. (Jesaja 38:1.) 39-vuotias kuningas on murtunut. Hän ei ole huolissaan vain omasta hyvinvoinnistaan vaan myös kansansa tulevaisuudesta. Assyrialaiset uhkaavat tunkeutua Jerusalemiin ja Juudaan. Jos Hiskia kuolee, kuka johtaa taistelua? Hiskialla ei ole tuolloin poikaa, joka voisi ottaa vallan käsiinsä. Hän pyytää palavassa rukouksessa Jehovaa osoittamaan hänelle armoa. (Jesaja 38:2, 3.)

24, 25. a) Miten Jehova vastaa suosiollisesti Hiskian rukoukseen? b) Minkä ihmeen Jehova tekee Jesajan 38:7, 8:n mukaan?

²⁴ Jesaja ei ole vielä ehtinyt ulos palatsin pihasta, kun Jehova lähettää hänet takaisin murtuneen kuninkaan sairasvuoteen ääreen kertomaan uuden sanoman: ”Olen kuullut rukouksesi. Olen nähnyt kyyneleesi. Katso, minä lisään päiviisi viisitoista vuotta, ja minä tulen vapauttamaan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan kourista ja olen puolustava tätä kaupunkia.” (Jesaja 38:4–6; 2. Kuninkaiden kirja 20:4, 5.) Jehova vahvistaa lupauksensa epätavallisella merkillä: ”Katso, minä annan portaiden varjon, joka auringon mukana on laskeutunut Ahasin portailla, perääntyä kymmenen porrasta taaksepäin.” (Jesaja 38:7, 8a.)

²⁵ Juutalainen historioitsija Josefus kertoo, että kuninkaan palatsissa oli portaikko, jonka lähellä oli luultavasti pylväs. Kun auringonsäteet osuivat pylvääseen, siitä lankesi portaille varjo. Portaissa etenevää varjoa tarkkailemalla saattoi laskea, mikä aika päivästä oli. Nyt Jehova tekee ihmeen. Sen jälkeen kun varjo on laskeutunut tavalliseen tapaan portaita alas, se perääntyy taaksepäin kymmenen porrasta. Onko moista koskaan kuultu? Raamattu sanoo: ”Ja aurinko siirtyi portailla vähitellen takaisin kymmenen porrasta, jotka se oli laskeutunut.” (Jesaja 38:8b.) Pian tämän jälkeen Hiskia toipuu sairaudestaan. Tieto tästä leviää aina Babyloniin asti. Kun Babylonin kuningas saa kuulla siitä, hän lähettää sanansaattajia Jerusalemiin ottamaan selvää tosiasioista.

26. Mitä Hiskian elämän pidentämisestä muun muassa seuraa?

²⁶ Noin kolme vuotta Hiskian ihmeellisen parantumisen jälkeen syntyy hänen esikoispoikansa, Manasse. Varttuessaan aikuiseksi Manasse ei anna arvoa Jumalan sääliväisyydelle, jota ilman hän ei olisi koskaan syntynyt! Sen sijaan Manasse tekee suurimman osan elämästään laajassa mitassa sitä, mikä on pahaa Jehovan silmissä. (2. Aikakirja 32:24; 33:1–6.)

Arvostelukyky pettää

27. Miten Hiskia osoittaa arvostusta Jehovaa kohtaan?

²⁷ Esi-isänsä Daavidin tavoin Hiskia on uskon mies. Hän pitää Jumalan sanaa suuressa arvossa. Sananlaskujen 25:1:n mukaan hän huolehti sen aineiston kokoamisesta, joka on nykyään Sananlaskujen luvuissa 25–29. Jotkut uskovat, että hän sepitti myös psalmin 119. Liikuttava kiitoslaulu, jonka hän sepittää toipumisensa jälkeen, osoittaa hänen olevan syvästi tunteva ihminen. Laulun lopuksi hän sanoo, että tärkeintä elämässä on voida ylistää Jehovaa hänen temppelissään ”kaikki elämämme päivät”. (Jesaja 38:9–20.) Olkoon meillä kaikilla samanlainen näkemys puhtaasta palvonnasta!

28. Miten Hiskian arvostelukyky pettää jonkin aikaa sen jälkeen, kun hän on toipunut ihmeen avulla?

²⁸ Hiskia on uskollisuudestaan huolimatta epätäydellinen. Hänen arvostelukykynsä pettää pahan kerran jonkin aikaa sen jälkeen, kun Jehova on parantanut hänet. Jesaja selittää: ”Siihen aikaan Babylonin kuningas Merodak-Baladan, Baladanin poika, lähetti Hiskialle kirjeitä ja lahjan kuultuaan hänen olleen sairaana mutta vahvistuneen jälleen. Silloin Hiskia iloitsi miehistä ja näytti heille aarrekammionsa, hopean ja kullan ja palsamiöljyn ja hyvän öljyn ja koko asevarastonsa ja kaiken, mitä hänen aarteistossaan oli. Ei Hiskian talossa eikä koko hänen valta-alueellaan tosiaankaan ollut mitään, mitä hän ei olisi heille näyttänyt.” (Jesaja 39:1, 2.)b

29. a) Mikä saattaa olla Hiskian vaikuttimena, kun hän näyttää rikkauksiaan Babylonin valtuuskunnalle? b) Millaiset seuraukset Hiskian arvostelukyvyn pettämisestä on?

²⁹ Senkin jälkeen, kun Jehovan enkeli on aiheuttanut Assyrialle kirvelevän tappion, Assyria on edelleen uhkana monille kansakunnille, muun muassa Babylonialle. Hiskia on ehkä halunnut tehdä vaikutuksen Babylonin kuninkaaseen, mahdolliseen tulevaan liittolaiseen. Jehova ei kuitenkaan halua Juudan asukkaiden veljeilevän vihollisen kanssa. Hän haluaa, että he luottavat häneen! Jehova kertoo Jesajan välityksellä Hiskialle, mitä tulevaisuudessa tapahtuu: ”Päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä talossasi on ja mitä esi-isäsi ovat varastoineet tähän päivään asti, viedään Babyloniin. Mitään ei jää jäljelle – –. Ja omia poikiasi, jotka lähtevät sinusta, jotka syntyvät sinulle, otetaan, ja heistä on tuleva hovivirkamiehiä Babylonin kuninkaan palatsiin.” (Jesaja 39:3–7.) Tosiaankin juuri se kansakunta, johon Hiskia halusi tehdä vaikutuksen, ryöstää lopulta Jerusalemin aarteet ja tekee sen asukkaista orjia. Se että Hiskia näyttää babylonialaisille aarteistonsa, saa heidät vain ahnehtimaan sitä entistä enemmän.

30. Miten Hiskia osoitti, että hänellä oli oikea asenne?

³⁰ Toisen aikakirjan 32:26:ssa viitataan ilmeisesti siihen tapaukseen, jossa Hiskia näytti aarteistonsa babylonialaisille. Tässä kohdassa sanotaan: ”Hiskia kuitenkin nöyrtyi sydämensä pöyhkeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, eikä Jehovan närkästys kohdannut heitä Hiskian päivinä.”

31. Millaiseksi tilanne muuttui Hiskian kannalta, ja mitä tämä opettaa meille?

³¹ Epätäydellisyydestään huolimatta Hiskia oli uskon mies. Hän tiesi, että hänen Jumalansa Jehova on todellinen persoona, jolla on tunteita. Paineen alaisena Hiskia rukoili Jehovaa palavasti, ja tämä vastasi hänelle. Jehova Jumala antoi hänelle rauhan hänen loppuelämänsä ajaksi, ja Hiskia oli siitä kiitollinen (Jesaja 39:8). Jehovan tulee olla meille aivan yhtä todellinen. Kun syntyy ongelmia, odottakaamme tilanteeseen Hiskian tavoin Jehovalta viisautta ja ratkaisua, ”sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta” (Jaakobin kirje 1:5). Jos pysymme jatkuvasti kestävinä ja osoitamme uskoa häneen, voimme olla varmoja siitä, että hänestä tulee sekä nykyään että tulevaisuudessa ”niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä” (Heprealaisille 11:6).

[Alaviitteet]

[Kuva s. 383]

Kuningas Hiskia luottaa Jehovaan, kun hän kohtaa Assyrian mahdin

[Kokosivun kuva s. 384]

[Kuva s. 389]

Kuningas lähettää miehiä Jesajan luo kuulemaan Jehovan neuvoa

[Kuva s. 390]

Hiskia rukoilee, että Assyria kokisi tappion Jehovan nimelle ylistykseksi

[Kuva s. 393]

Jehovan enkeli surmaa 185000 assyrialaista