Yhdestoista luku

”Älkää panko luottamustanne jalosukuisiin”

Jesaja 50:1–11

1, 2. a) Mitä henkeytettyä neuvoa juutalaiset eivät noudata, ja mitä siitä seuraa? b) Miksi Jehova kysyy: ’Missä on erokirja’?

”ÄLKÄÄ panko luottamustanne jalosukuisiin älkääkä ihmisen poikaan, jolle pelastus ei kuulu. – – Onnellinen on se, jolla on apunaan Jaakobin Jumala, jonka toivo on Jehovassa, hänen Jumalassaan, taivaan ja maan – – Tekijässä.” (Psalmit 146:3–6.) Kunpa Jesajan ajan juutalaiset noudattaisivat psalmistan neuvoa! Kunpa he eivät panisi luottamustaan Egyptiin tai mihinkään muuhunkaan pakanakansaan vaan ”Jaakobin Jumalaan”! Silloin Jehova suojelisi Juudaa, kun sen viholliset hyökkäävät sitä vastaan. Mutta Juuda ei halua pyytää apua Jehovalta. Siksi Jehova sallii sen, että Jerusalem tuhotaan ja Juudan asukkaat viedään vangeiksi Babyloniin.

² Juuda ei voi syyttää muita kuin itseään. Sillä ei ole perusteita väittää tuhonsa johtuvan siitä, että Jehova on pettänyt sen tai jättänyt huomiotta sen kanssa tekemänsä liiton. Luoja ei ole liitonrikkoja. (Jeremia 31:32; Daniel 9:27; Ilmestys 15:4.) Tähdentääkseen tätä Jehova kysyy juutalaisilta: ”Missä sitten on äitinne erokirja, hänen jonka lähetin pois?” (Jesaja 50:1a.) Mooseksen lain alaisuudessa vaimostaan eroavan miehen on annettava vaimolleen erokirja. Sen jälkeen naisesta voi tulla toisen miehen oma. (5. Mooseksen kirja 24:1, 2.) Jehova on kuvaannollisesti puhuen antanut tällaisen erokirjan Juudan sisarvaltakunnalle Israelille mutta ei Juudalle.a Hän on edelleen sen ”aviomiesomistaja”. (Jeremia 3:8, 14.) Juuda ei ole missään tapauksessa vapaa solmimaan läheisiä siteitä pakanakansojen kanssa. Jehovan ja sen välinen suhde jatkuu, ”kunnes tulee Silo” eli Messias (1. Mooseksen kirja 49:10).

 3. Miksi Jehova ’myy’ kansansa?

³ Jehova kysyy Juudalta myös: ”Kenelle velkojistani olen myynyt teidät?” (Jesaja 50:1b.) Juutalaisia ei lähetetä vangeiksi Babyloniin maksuksi jostain oletetusta Jehovan ottamasta velasta. Jehova ei ole kuin köyhä israelilainen, jonka on myytävä lapsensa velkojalle selvittääkseen välinsä tämän kanssa (2. Mooseksen kirja 21:7). Jehova esittää todellisen syyn kansansa orjuuttamiseen: ”Katso! Omien erheittenne takia teidät on myyty, ja omien rikkomustenne takia äitinne on lähetetty pois.” (Jesaja 50:1c.) Juutalaiset itse ovat hylänneet hänet; hän ei ole hylännyt heitä.

 4, 5. Miten Jehova osoittaa rakastavansa kansaansa, mutta miten Juuda reagoi?

⁴ Jehovan seuraavasta kysymyksestä käy selvästi ilmi, että hän rakastaa kansaansa: ”Minkä tähden ei ollut ketään, kun tulin sisään, ei kukaan vastannut, kun kutsuin?” (Jesaja 50:2a.) Palvelijoittensa profeettojen välityksellä Jehova on kuvaannollisesti tullut sisään kansansa kotiin ja pyytänyt, että he palaisivat koko sydämestään hänen luokseen. Mutta hän ei saa vastausta. Juutalaiset turvautuvat mieluummin ihmiseen, toisinaan jopa Egyptiin (Jesaja 30:2; 31:1–3; Jeremia 37:5–7).

⁵ Onko Egypti luotettavampi pelastaja kuin Jehova? Nuo uskottomat juutalaiset ovat ilmeisesti unohtaneet ne tapahtumat, jotka johtivat vuosisatoja sitten heidän kansakuntansa syntyyn. Jehova kysyy heiltä: ”Onko käteni käynyt todella niin lyhyeksi, ettei se voi lunastaa, tai eikö minussa ole voimaa vapauttaa? Katso! Nuhteellani minä kuivatan meren, minä teen joet erämaaksi. Niiden kalat löyhkäävät, koska ei ole vettä, ja ne kuolevat janoon. Minä puen taivaat pimeyteen, ja säkkikankaan minä panen niiden peitteeksi.” (Jesaja 50:2b, 3.)

 6, 7. Miten Jehova osoitti egyptiläisten uhatessa, että hänellä on voimaa pelastaa?

⁶ Vuonna 1513 eaa. Egypti oli Jumalan kansan sortaja, ei kaivattu vapauttaja. Israelilaiset olivat tuon pakanamaan orjia. Mutta Jehova vapautti heidät, ja miten vaikuttava vapautus se olikaan! Ensin hän aiheutti tuolle maalle kymmenen vitsausta. Erityisen musertavan kymmenennen vitsauksen jälkeen Egyptin farao käski israelilaisten lähteä maasta. (2. Mooseksen kirja 7:14–12:31.) Mutta pian heidän lähtönsä jälkeen faraon mieli muuttui. Hän kokosi joukkonsa ja lähti takaa-ajoon pakottaakseen israelilaiset palaamaan Egyptiin. (2. Mooseksen kirja 14:5–9.) Kun israelilaisten takana oli suuri joukko egyptiläissotilaita ja edessä Punainenmeri, he olivat loukussa! Jehova kuitenkin taisteli heidän puolestaan.

⁷ Jehova pysäytti egyptiläiset niille sijoilleen panemalla pilvipatsaan heidän ja israelilaisten väliin. Sillä puolella pilvimassaa, jolla egyptiläiset olivat, oli pimeää, kun taas israelilaisten puolella oli valoisaa. (2. Mooseksen kirja 14:20.) Samalla kun Egyptin armeijaa pidettiin aloillaan, Jehova ”peräännytti merta koko yön kestäneellä voimakkaalla itätuulella ja muutti meren allasta kuivaksi maaksi” (2. Mooseksen kirja 14:21). Vesien jakauduttua koko kansa – miehet, naiset ja lapset – saattoi kulkea Punaisenmeren poikki turvaan. Kun kansa oli edennyt hyvän matkaa kohti vastarantaa, Jehova kohotti pilven. Egyptiläiset lähtivät kiivaaseen takaa-ajoon ja syöksyivät oikopäätä merenpohjalle. Kun kansa oli turvallisesti rannalla, Jehova päästi vedet valloilleen hukuttaen faraon ja hänen sotajoukkonsa. Näin Jehova taisteli kansansa puolesta. Miten rohkaisevaa tämä onkaan nykypäivän kristityille! (2. Mooseksen kirja 14:23–28.)

 8. Minkä varoitusten sivuuttaminen johtaa siihen, että Juudan asukkaat joutuvat lopulta pakkosiirtolaisuuteen?

⁸ Jesajan aikaan mennessä tuosta Jumalan voitosta on kulunut seitsemänsataa vuotta. Juuda on nyt itsenäinen kansakunta. Aika ajoin se käy diplomaattisia neuvotteluja ulkovaltojen, esimerkiksi Assyrian ja Egyptin, kanssa. Pakanakansojen johtajiin ei kuitenkaan voi luottaa. He asettavat aina omat etunsa Juudan kanssa tehtyjen liittojen edelle. Profeetat varoittavat kansaa Jehovan nimessä luottamasta tällaisiin miehiin, mutta heidän sanansa kaikuvat kuuroille korville. Lopulta juutalaiset tulevat joutumaan Babylonin pakkosiirtolaisuuteen ja olemaan orjina 70 vuotta (Jeremia 25:11). Mutta Jehova ei tule unohtamaan kansaansa eikä hylkäämään heitä lopullisesti. Määräaikana hän muistaa heitä ja antaa heille mahdollisuuden palata kotimaahansa ennallistamaan puhtaan palvonnan. Mitä tarkoitusta varten? Valmistaakseen tietä tulevalle Silolle, jolle kuuluu kaikkien kansojen tottelevaisuus!

Silo tulee

 9. Kuka on Silo, ja millainen opettaja hän on?

⁹ Kuluu vuosisatoja. ”Ajan täyttymisen raja” saapuu, ja se, jota sanotaan Siloksi, Herra Jeesus Kristus, ilmaantuu maalliselle näyttämölle (Galatalaisille 4:4; Heprealaisille 1:1, 2). Se että Jehova antaa läheisimmälle toverilleen tehtäväksi puhua juutalaisille hänen Edustajanaan, osoittaa, kuinka paljon Hän rakastaa kansaansa. Millaiseksi edustajaksi Jeesus osoittautuu? Hän on huippuluokkaa! Jeesus ei ole ainoastaan edustaja, vaan opettaja, Mestariopettaja. Se ei ole yllättävää, sillä hänellä itsellään on suurenmoinen Opettaja, itse Jehova Jumala. (Johannes 5:30; 6:45; 7:15, 16, 46; 8:26.) Tämän vahvistaa se, mitä Jeesus sanoo profeetallisesti Jesajan kautta: ”Suvereeni Herra Jehova itse on antanut minulle opetettujen kielen osatakseni vastata väsyneelle sanalla. Hän herättää aamu aamulta, hän herättää korvani kuulemaan opetettujen tavalla.” (Jesaja 50:4.)b

10. Miten Jeesus heijastaa sitä rakkautta, jota Jehova osoittaa kansaansa kohtaan, ja miten Jeesukseen suhtaudutaan?

¹⁰ Ennen maan päälle tuloaan Jeesus työskenteli Isänsä rinnalla taivaassa. Isän ja Pojan välistä lämmintä suhdetta kuvaillaan runollisesti Sananlaskujen 8:30:ssä: ”Minä olin hänen [Jehovan] rinnallaan mestarityöntekijänä, – – ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään.” Isän kuunteleminen tuotti Jeesukselle suurta iloa. Hän rakasti Isänsä tavoin ”ihmisten poikia” (Sananlaskut 8:31). Kun hän tulee maan päälle, hän vastaa ”väsyneelle sanalla”. Hän aloittaa palveluksensa lukemalla Jesajan profetiasta lohduttavan kohdan: ”Jehovan henkeä on minun päälläni, koska hän on voidellut minut julistamaan hyvää uutista köyhille, – – lähettämään muserretut vapautettuina pois.” (Luukas 4:18; Jesaja 61:1.) Hyviä uutisia köyhille! Virvoitusta uupuneille! Millaista iloa tämän julistuksen pitäisikään tuoda ihmisille! Jotkut iloitsevat – mutta eivät kaikki. Lopulta on monia, jotka eivät halua hyväksyä todisteita siitä, että Jeesus on saanut opetusta Jehovalta.

11. Ketkä tulevat Jeesuksen ikeen alle hänen kanssaan, ja mitä he kokevat?

¹¹ Jotkut haluavat kuitenkin kuulla lisää. He noudattavat mielellään sydäntä lämmittävää Jeesuksen kutsua: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” (Matteus 11:28, 29.) Jeesusta lähestyvien joukossa ovat ne miehet, joista tulee hänen apostoleitaan. He tietävät, että Jeesuksen ikeen alle tuleminen hänen kanssaan merkitsee heille kovaa työtä, johon sisältyy Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen maan ääriin asti (Matteus 24:14). Käytyään työhön käsiksi apostolit ja muut opetuslapset huomaavat, että se todellakin virvoittaa heidän sielunsa. Uskolliset kristityt tekevät nykyään samaa työtä, ja he saavat siitä samanlaista iloa.

Hän ei ole kapinallinen

12. Miten Jeesus osoittaa tottelevansa taivaallista Isäänsä?

¹² Jeesus ei missään vaiheessa unohda, että hänen maan päälle tulonsa tarkoitus on tehdä Jumalan tahto. Hänen näkemyksensä asioista oli ennustettu: ”Suvereeni Herra Jehova itse on avannut korvani, enkä minä ollut kapinallinen. En kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.” (Jesaja 50:5.) Jeesus tottelee aina Jumalaa. Hän jopa sanoo: ”Poika ei voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän.” (Johannes 5:19.) Ennen ihmiseksi tuloaan Jeesus työskenteli Isänsä rinnalla luultavasti miljoonia, jopa miljardeja vuosia. Tultuaan maan päälle hän noudattaa edelleen Jehovan opetuksia. Miten paljon ennemmin pitäisikään meidän, Kristuksen epätäydellisten seuraajien, pitää huolta siitä, että toimimme Jehovan ohjauksen mukaan!

13. Mikä Jeesusta odottaa, mutta millaista rohkeutta hän osoittaa?

¹³ Jotkut, jotka hylkäävät Jehovan ainosyntyisen Pojan, vainoavat häntä, ja tämäkin on ennustettu: ”Selkäni minä tarjosin lyöjille ja poskeni karvojen kynijöille. Kasvojani en kätkenyt nöyryytyksiltä enkä syljeltä.” (Jesaja 50:6.) Profetian mukaan Messias tulee kokemaan vastustajiensa käsissä kärsimyksiä ja nöyryytyksiä. Jeesus tietää tämän. Hän tietää myös sen, miten pitkälle tämä vaino menee. Hän ei silti pelkää, kun hänen maanpäällinen elämänsä lähenee loppuaan. Jeesus on päättäväisyydessään kova kuin piikivi lähtiessään kohti Jerusalemia, missä hänen maanpäällinen elämänsä päättyy. Matkalla sinne hän kertoo opetuslapsilleen: ”Katso, olemme menossa ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika luovutetaan ylipapeille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet kansakuntien ihmisten käsiin, ja he tekevät hänestä pilaa ja sylkevät hänen päälleen ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet, mutta kolme päivää myöhemmin hän nousee ylös.” (Markus 10:33, 34.) Kaiken tämän pahantahtoisen kohtelun takana ovat ylipapit ja kirjanoppineet, joilla pitäisi olla parempaa tietoa.

14, 15. Miten Jeesuksen lyömistä ja nöyryyttämistä koskevat Jesajan sanat käyvät toteen?

¹⁴ Nisankuun 14. päivänä vuonna 33 Jeesus on yöllä seuraajiensa kanssa Getsemanen puutarhassa. Hän rukoilee. Yhtäkkiä paikalle ilmaantuu väkijoukko, ja hänet pidätetään. Mutta hän ei pelkää. Hän tietää, että Jehova on hänen kanssaan. Jeesus vakuuttaa kauhistuneille apostoleille voivansa halutessaan vedota Isäänsä, niin että tämä lähettäisi enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä hänen avukseen, mutta hän lisää: ”Kuinka siinä tapauksessa täyttyisivät Raamatun kirjoitukset?” (Matteus 26:36, 47, 53, 54.)

¹⁵ Kaikki, mitä oli ennustettu Messiaan koettelemuksista ja kuolemasta, käy toteen. Sanhedrinin edessä järjestetyn epärehellisen oikeudenkäynnin jälkeen Jeesusta kuulustelee Pontius Pilatus, joka ruoskituttaa hänet. Roomalaissotilaat ’hakkaavat häntä päähän ruokokepillä ja syljeskelevät hänen päälleen’. Näin Jesajan sanat täyttyvät. (Markus 14:65; 15:19; Matteus 26:67, 68.) Vaikka Raamattu ei kerrokaan, että Jeesuksen parrasta sananmukaisesti raastetaan karvoja – mikä on äärimmäistä halveksuntaa osoittava teko – näin epäilemättä käy aivan Jesajan ennustuksen mukaisesti (Nehemia 13:25).c

16. Miten Jeesus käyttäytyy ollessaan valtavan paineen alaisena, ja miksi hän ei tunne häpeää?

¹⁶ Kun Jeesus seisoo Pilatuksen edessä, hän ei ano elämänsä säästämistä vaan pysyy tyynen arvokkaana, koska hän tietää, että hänen on kuoltava, jotta kirjoitukset täyttyisivät. Kun roomalainen käskynhaltija sanoo, että hänellä on valta tuomita Jeesus kuolemaan tai vapauttaa hänet, Jeesus vastaa pelottomasti: ”Sinulla ei olisi yhtään mitään valtaa minua vastaan, ellei sitä olisi suotu sinulle ylhäältä.” (Johannes 19:11.) Pilatuksen sotilaat kohtelevat Jeesusta epäinhimillisesti, mutta he eivät saa häntä tuntemaan häpeää. Miksi hänen pitäisi hävetä? Hän ei ole tuomittavana mistään todellisesta rikkomuksesta. Häntä päinvastoin vainotaan vanhurskauden tähden. Näin täyttyvät Jesajan seuraavat profeetalliset sanat: ”Suvereeni Herra Jehova itse auttaa minua. Siksi minun ei tarvitse tuntea itseäni nöyryytetyksi. Siksi olen tehnyt kasvoni piikiven kaltaiseksi ja tiedän, etten joudu häpeään.” (Jesaja 50:7.)

17. Miten Jeesus on saanut koko palveluksensa ajan tukea Jehovalta?

¹⁷ Jeesuksen rohkeuden taustalla on täysi luottamus Jehovaan. Hänen käytöksensä osoittaa seuraavien Jesajan sanojen sopivan häneen täysin: ”Lähellä on Hän, joka julistaa minut vanhurskaaksi. Kuka voi kiistellä kanssani? Nouskaamme yhdessä. Kuka on vastapuoleni oikeudessa? Lähestyköön hän minua. Katso! Suvereeni Herra Jehova itse auttaa minua. Kuka voi julistaa minut syylliseksi? Katso! Kaikki he kuluvat kuin vaate. Koi heidät syö.” (Jesaja 50:8, 9.) Sinä päivänä, jona Jeesus kastetaan, Jehova julistaa hänet vanhurskaaksi Jumalan hengellisenä poikana. Tässä tilanteessa kuullaan Jumalan oma ääni, joka sanoo: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matteus 3:17.) Kun Jeesus on polvistuneena rukoukseen Getsemanen puutarhassa maallisen elämänsä loppuvaiheessa, ’hänelle näyttäytyy taivaasta enkeli ja vahvistaa häntä’ (Luukas 22:41–43). Jeesus siis tietää Isänsä hyväksyvän sen, miten hän on elänyt elämänsä. Tämä täydellinen Jumalan Poika ei ole tehnyt syntiä (1. Pietarin kirje 2:22). Hänen vihollisensa syyttävät häntä väärin sapatin rikkojaksi, juopoksi ja demonien riivaamaksi ihmiseksi, mutta Jeesus ei tunne häpeää heidän valheittensa vuoksi. Jumala on hänen kanssaan, joten kuka voi olla häntä vastaan? (Luukas 7:34; Johannes 5:18; 7:20; Roomalaisille 8:31; Heprealaisille 12:3.)

18, 19. Mitä voidellut kristityt ovat kohdanneet Jeesuksen tavoin?

¹⁸ Jeesus varoittaa opetuslapsiaan: ”Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Johannes 15:20.) Se mitä tapahtuu pian tämän jälkeen, osoittaa nämä sanat tosiksi. Vuoden 33 helluntaina pyhä henki tulee Jeesuksen uskollisten opetuslasten päälle ja kristillinen seurakunta syntyy. Uskonnolliset johtajat yrittävät hetimmiten tukahduttaa sen saarnaamistyön, jota nämä Jeesuksen ohella ”Abrahamin siemeneen” kuuluvat ja Jumalan hengellisiksi pojiksi otetut uskolliset miehet ja naiset tekevät (Galatalaisille 3:26, 29; 4:5, 6). Ensimmäiseltä vuosisadalta nykyaikaan asti Jeesuksen viholliset ovat levittäneet voidelluista kristityistä valheellista propagandaa ja vainonneet heitä katkerasti, kun nämä ovat asennoituneet lujasti vanhurskauden puolelle.

¹⁹ Voidellut kristityt kuitenkin muistavat Jeesuksen rohkaisevat sanat: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa.” (Matteus 5:11, 12.) Siksi he pitävät katkerimpienkin hyökkäysten aikana päänsä pystyssä. Sanovatpa heidän vastustajansa mitä hyvänsä, he tietävät, että Jumala on julistanut heidät vanhurskaiksi. Hänen silmissään he ovat ”moitteettomia ja vapaita syytöksestä” (Kolossalaisille 1:21, 22).

20. a) Ketkä tukevat voideltuja kristittyjä, ja mitä he ovat kokeneet? b) Miten voidellut kristityt ja ”muut lampaat” saavat opetettujen kielen?

²⁰ Voideltujen kristittyjen tukena on nykyään ”muiden lampaiden” ”suuri joukko”. Nämäkin asennoituvat vanhurskauden puolelle. Siksi he ovat kärsineet voideltujen veljiensä rinnalla sekä ”pesseet pitkät vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. Jehova on julistanut heidät vanhurskaiksi, jotta he säilyisivät elossa ”suuresta ahdistuksesta”. (Ilmestys 7:9, 14, 15; Johannes 10:16; Jaakobin kirje 2:23.) Vaikka heidän vastustajansa juuri nyt näyttävät voimakkailta, Jesajan profetia sanoo, että Jumalan määräaikana he osoittautuvat kuin koinsyömäksi vaatteeksi, joka on heitettävä pois. Sillä välin sekä voidellut kristityt että ”muut lampaat” pysyvät lujina rukoilemalla ja tutkimalla Jumalan sanaa säännöllisesti sekä käymällä säännöllisesti palvontaa varten järjestetyissä kokouksissa. He saavat siis opetusta Jehovalta ja oppivat puhumaan opetettujen kielellä.

Luota Jehovan nimeen

21. a) Ketkä vaeltavat valossa, ja miten heidän käy? b) Mitä tapahtuu niille, jotka vaeltavat pimeydessä?

²¹ Pane seuraavaksi merkille silmiinpistävä vastakohtaisuus: ”Kuka teistä on se, joka pelkää Jehovaa, kuuntelee hänen palvelijansa ääntä, joka on vaeltanut jatkuvassa pimeydessä ja jolla ei ole ollut valoisuutta? Luottakoon hän Jehovan nimeen ja tukeutukoon Jumalaansa.” (Jesaja 50:10.) Ne jotka kuuntelevat Jumalan Palvelijan, Jeesuksen Kristuksen, ääntä, vaeltavat valossa (Johannes 3:21). He eivät ainoastaan käytä Jumalan nimeä Jehova vaan myös luottavat tällä nimellä tunnettuun persoonaan. Vaikka he ovat saattaneet aiemmin vaeltaa pimeydessä, nyt he eivät pelkää ihmisiä. He tukeutuvat Jumalaan. Mutta ne, jotka vaeltavat itsepintaisesti pimeydessä, ovat ihmispelon vallassa. Tämä pitää paikkansa Pontius Pilatuksesta. Vaikka tämä roomalainen viranomainen tietää Jeesusta vastaan esitettyjen syytösten olevan vääriä, hän ei uskalla vapauttaa Jeesusta. Roomalaiset sotilaat surmaavat Jumalan Pojan, mutta Jehova herättää hänet kuolleista ja kruunaa hänet kirkkaudella ja kunnialla. Entä miten käy Pilatuksen? Juutalainen historioitsija Flavius Josefus kertoo, että vain neljä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen Pilatus poistettiin roomalaisen käskynhaltijan asemasta ja hänen käskettiin saapua Roomaan vastaamaan vakavaa väärintekoa koskeviin syytteisiin. Entä ne juutalaiset, jotka aiheuttivat Jeesuksen kuoleman? Vajaan neljänkymmenen vuoden kuluttua Rooman sotajoukot tuhosivat Jerusalemin ja tappoivat tai veivät orjuuteen sen asukkaat. Niillä, jotka pitävät parempana pimeyttä, ei ole valoisaa tulevaisuutta! (Johannes 3:19.)

22. Miksi pelastuksen odottaminen ihmisiltä on mielettömyyden huippu?

²² Pelastuksen odottaminen ihmisiltä on mielettömyyden huippu. Jesajan profetiassa selitetään syy tähän: ”Katso! Kaikki te, jotka sytytätte tulen, niin että saatte kipinät hehkumaan, vaeltakaa tulenne kajossa ja sytyttämienne kipinöiden keskellä. Minun kädestäni teille on tuleva tämä: tuskan vallassa te asetutte makuulle.” (Jesaja 50:11.) Ihmishallitsijoita tulee ja menee. Karismaattiset ihmiset voivat vangita ihmisten mielenkiinnon joksikin aikaa. Mutta vilpittömimmänkin ihmisen aikaansaannoksilla on rajansa. Sen sijaan että hän sytyttäisi roihuavan tulen kannattajiensa odotusten mukaisesti, hän ehkä onnistuu sytyttämään vain muutamia ”kipinöitä”, jotka antavat hieman valoa ja lämpöä mutta sammuvat pian. Toisaalta ne, jotka luottavat Siloon, Jumalan lupaamaan Messiaaseen, eivät koskaan pety.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 155]

Juutalaiset eivät luota Jehovaan vaan ihmishallitsijoihin

[Kuva s. 156, 157]

Jehova suojeli kansaansa Punaisellamerellä panemalla pilvipatsaan heidän ja egyptiläisten väliin