NEITSYT

Heprean sana betu·lahʹ tarkoittaa naista, joka ei ole koskaan ollut naimisissa miehen kanssa eikä ole milloinkaan ollut sukupuoliyhteydessä (1Mo 24:16; 5Mo 32:25; Tu 21:12; 1Ku 1:2; Est 2:2, 3, 17; Va 1:18; 2:21). Kreikan sana par·theʹnos voi kuitenkin tarkoittaa sekä naimatonta miestä että naimatonta naista (Mt 25:1–12; Lu 1:27; Ap 21:9; 1Ko 7:25, 36–38).

Lain mukaan miehen, joka vietteli kihlaamattoman neitsyen, täytyi antaa tytön isälle 50 hopeasekeliä (110 dollaria) ja mennä naimisiin tytön kanssa (jos tämän isä suostui siihen) eikä miehen ollut lupa erota hänestä ”milloinkaan päiviensä aikana” (2Mo 22:16, 17; 5Mo 22:28, 29). Mutta kihloissa olevan neitsyen katsottiin jo kuuluvan aviomiehelleen, joten hänet piti kivittää kuoliaaksi, jos hän ei ollut huutanut, kun hänelle tehtiin sukupuolista väkivaltaa. Huutamatta jättäminen olisi ollut osoitus suostumuksesta ja tehnyt hänestä näin ollen avionrikkojanaisen. (5Mo 22:23, 24; vrt. Mt 1:18, 19.) Se että kihlattua neitsyttä pidettiin miehen ’omistamana’, selittää myös sen, miksi Joelin 1:8:ssa voitiin sanoa ”neitsyen” valittavan ”nuoruutensa omistajaa”.

Koska niillä, jotka säilyttävät neitsyytensä, on suurempi vapaus Herran palveluksessa, apostoli Paavali suositteli naimattomuutta parempana vaihtoehtona niille kristityille, joilla on itsehillintää (1Ko 7:25–35). Mutta niille, joilla ei ole itsehillintää, hän sanoi: ”Jos joku arvelee menettelevänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen ja näin pitää tapahtua, niin tehköön mitä tahtoo; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin.” (1Ko 7:36.)

Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 7:36–38:ssa ”neitsyydeksi” käännetty kreikkalainen sana merkitsee kirjaimellisesti ’neitsyttä’. Tästä syystä on esitetty sellainen ajatus, että Paavali puhui isän tai holhoojan velvollisuudesta naimaikäistä tyttöä kohtaan. Vuoden 1938 kirkkoraamattu sanoo: ”Jos joku arvelee tekevänsä väärin tytärtänsä kohtaan, joka on täydessä naima-iässä, ja jos kerran sen pitää tapahtua, niin tehköön, niinkuin tahtoo; ei hän syntiä tee: menkööt naimisiin.” Toisen näkemyksen mukaan tässä kohdassa on kyse miehen päätöksestä avioitua kihlattunsa kanssa. Vuoden 1992 kirkkoraamatussa sanotaan: ”Joku ehkä arvelee menettelevänsä sopimattomasti morsiantaan kohtaan, kun hän tuntee tähän ylivoimaista halua eikä voi sille mitään. Hän saa kuitenkin tehdä niin kuin haluaa, se ei ole väärin, he voivat mennä naimisiin.”

Tekstiyhteys osoittaa kuitenkin, ettei tässä ole kysymys neitsyttytöstä vaan henkilön omasta neitsyydestä. Eräs kommentaattori huomauttikin: ”Mielestäni apostoli jatkaa tässä edellä käsittelemäänsä aihetta ja neuvoo, mitä sellaisten naimattomien, jotka voivat noudattaa omaa tahtoaan, pitää tehdä; miehen neitsyellä tarkoitetaan hänen neitsyyttään.” (Matthew Henry’s Commentary on the Whole Bible, 1976, III osa, s. 1036.) Koska kreikkalainen sana par·theʹnos voi tarkoittaa naimattomia miehiäkin, sen kääntäminen vastineella ”neitsyys”, kuten J. B. Rotherhamin ja J. N. Darbyn käännöksissä sekä Uuden maailman käännöksessä on tehty, on oikein ja näyttää sopivan tekstiyhteyteen parhaiten.

Hengellinen neitsyys. Niin kuin Israelin ylimmäinen pappi saattoi ottaa vaimokseen vain neitsyen (3Mo 21:10, 13, 14; vrt. Hes 44:22), niin myös suuren Ylimmäisen Papin, Jeesuksen Kristuksen, hengellisen ”morsiamen”, joka on taivaassa, on oltava ”neitsyt” (Il 21:9; Hpr 7:26; vrt. Ef 5:25–30). Tästä syystä apostoli Paavali oli syvästi huolissaan Korintin seurakunnan puhtaudesta ja halusi esittää sen ”siveellisesti puhtaana neitsyenä Kristukselle” (2Ko 11:2–6). Kristuksen morsian koostuu 144000:sta hengellä voidellusta, jotka ovat yksilöinä säilyttäneet ”neitsyytensä” pysymällä erossa maailmasta ja pitämällä itsensä moraalisesti ja opillisesti puhtaana (Il 14:1, 4; vrt. 1Ko 5:9–13; 6:15–20; Ja 4:4; 2Jo 8–11).

Messiasta koskeva profetia. Vaikka heprean sana betu·lahʹ tarkoittaakin ’neitsyttä’, Jesajan 7:14:ssä käytetään erästä toista sanaa (ʽal·mahʹ): ”Katso! Neito [ha·ʽal·mahʹ] on tuleva raskaaksi ja synnyttää pojan ja on antava hänelle nimen Immanuel.” Sana ʽal·mahʹ merkitsee ’neitoa, neitosta, tyttöstä’, ja sitä voidaan käyttää sekä neitsyestä että sellaisesta, joka ei ole neitsyt. Tuota sanaa käytettiin Rebekka-”neitosesta” ennen kuin hän meni naimisiin, mutta häntä sanottiin myös ”neitsyeksi” (betu·lahʹ) (1Mo 24:16, 43). Jumalan henkeyttämänä Matteus käytti kreikkalaista sanaa par·theʹnos (neitsyt) osoittaessaan, että Jesajan 7:14 täyttyi lopullisesti, kun Jeesus, Messias, syntyi neitsyestä. Sekä Matteus että Luukas osoittavat selvästi, että Jeesuksen äiti Maria oli tuolloin neitsyt, joka tuli raskaaksi Jumalan pyhän hengen vaikutuksesta. (Mt 1:18–25; Lu 1:26–35.)

Kaupungit, paikat ja kansat. Sanaa ”neitsyt” käytetään usein kaupungeista, paikoista tai kansoista. Puhutaan esim. ”kansani” (Jer 14:17), Israelin (Jer 31:4, 21; Am 5:2), Juudan (Va 1:15), Siionin (2Ku 19:21; Va 2:13), Egyptin (Jer 46:11), Babylonin (Jes 47:1) ja Sidonin (Jes 23:12) ”neitsyestä” tai ”neitsyttyttärestä”. Kun tällä sanalla viitataan kuvaannollisessa merkityksessä eri kansoihin tai paikkoihin, sillä nähtävästi tarkoitetaan siis joko sitä, että vierasmaalaiset valloittajat eivät olleet ottaneet haltuunsa ja ryöstäneet niitä, tai sitä, että ne olivat aikoinaan olleet alistamattomassa tilassa kuten neitsyt.