Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Jeremian kirjasta
KUINKA järkyttäviltä Jeremian omalle kansalleen julistamat onnettomuudet ovatkaan kuulostaneet! Mahtava temppeli, joka oli ollut palvonnan keskuksena yli 300 vuotta, poltettaisiin maan tasalle. Jerusalemin kaupunki ja Juudan maa autioituisivat, ja niiden asukkaat vangittaisiin. Nämä ja eräät muut tuomiojulistukset on merkitty muistiin Raamatun toiseksi pisimpään kirjaan, Jeremian kirjaan. Siinä kerrotaan myös, mitä Jeremia itse koki palvellessaan uskollisesti profeettana 67 vuoden ajan. Asioita ei esitetä kirjassa aikajärjestyksessä vaan aiheittain.
Miksi Raamatun Jeremian kirja kiinnostaa meitä? Sen täyttyneet ennustukset vahvistavat uskoamme siihen, että Jehova on lupaustensa Täyttäjä (Jesaja 55:10, 11). Jeremian työllä profeettana ja ihmisten suhtautumisella hänen sanomaansa on vastineensa meidän aikanamme (1. Korinttilaisille 10:11). Lisäksi Jeremian kuvaus siitä, miten Jehova kohteli kansaansa, korostaa Hänen ominaisuuksiaan, ja sen tulisi vaikuttaa meihin syvästi (Heprealaisille 4:12).
”KAKSI PAHAA ON KANSANI TEHNYT”
Jeremia valtuutetaan profeetaksi Juudan kuninkaan Josian 13. hallitusvuonna, 40 vuotta ennen Jerusalemin hävitystä, joka tapahtuu vuonna 607 eaa. (Jeremia 1:1, 2). Julistukset, jotka esitetään pääosin Josian hallituskauden 18 viimeisenä vuotena, paljastavat Juudan pahuuden ja ilmoittavat Jehovan tuomiot sitä vastaan. ”Minä olen tekevä Jerusalemin kiviröykkiöiksi”, Jehova julistaa, ”ja Juudan kaupungit minä teen autioiksi, asumattomiksi.” (Jeremia 9:11.) Miksi? ”Kaksi pahaa on kansani tehnyt”, hän sanoo (Jeremia 2:13).
Sanoma käsittelee myös katuvan jäännöksen ennallistamista (Jeremia 3:14–18; 12:14, 15; 16:14–21). Sanansaattaja ei kuitenkaan saa hyvää vastaanottoa. ”Jehovan huoneen ylivalvoja” lyö Jeremiaa ja panee hänet yöksi jalkapuuhun (Jeremia 20:1–3).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:11, 12: Miksi se, että Jehova pysyy valveilla sanansa suhteen, yhdistetään ”mantelipuun sivuversoon”? Mantelipuu on ”ensimmäisiä keväällä kukkivia puita” (Jeremia 1:11, engl. viitelaitoksen alav.). Jehova kuvaannollisesti puhuen ”nousi – – varhain ja lähetti” profeettansa toistuvasti varoittamaan hänen kansaansa hänen tuomioistaan ja ”pysyi valveilla” niiden täytäntöönpanoon saakka (Jeremia 7:25).
2:10, 11: Mikä teki uskottomien israelilaisten toiminnasta niin epätavallista? Vaikka pakanakansat lännessä Kittimissä ja idässä Kedarissa saattoivat tuoda toisten kansojen jumalia omiensa joukkoon, se että ne olisivat kokonaan vaihtaneet jumalansa vieraisiin jumaluuksiin, olisi ollut ennenkuulumatonta. Israelilaiset kuitenkin hylkäsivät Jehovan ja vaihtoivat elävän Jumalan kunnian elottomiin epäjumaliin.
3:11–22; 11:10–12, 17: Miksi Jeremia sisällytti julistuksiinsa pohjoisen kymmenen heimon valtakunnan, vaikka Samaria oli kukistunut vuonna 740 eaa.? Tämä johtui siitä, että Jerusalemin hävitys vuonna 607 eaa. oli Jehovan tuomion ilmaus koko Israelin kansakunnalle, ei pelkästään Juudalle (Hesekiel 9:9, 10). Lisäksi kymmenen heimon valtakunnan edut liittyivät vielä sen kukistumisen jälkeenkin Jerusalemiin, mikä käy ilmi siitä, että Jumalan profeettojen sanomiin sisältyivät yhä kaikki israelilaiset.
4:3, 4: Mitä tämä käsky merkitsee? Uskottomien juutalaisten täytyi valmistaa, pehmittää ja puhdistaa sydämensä maaperä. Heidän oli poistettava sydämensä ”esinahka” eli hankkiuduttava eroon epäpuhtaista ajatuksista, tunteista ja vaikuttimista. (Jeremia 9:25, 26; Apostolien teot 7:51.) Heidän piti muuttaa elämäntapansa: lopettaa pahan tekeminen ja alkaa tehdä sitä, mikä toi Jumalan siunauksen.
4:10; 15:18: Missä mielessä Jehova petti luopiokansansa? Jeremian aikana oli profeettoja, jotka ”profetoivat todellisuudessa valhetta” (Jeremia 5:31; 20:6; 23:16, 17, 25–28, 32). Jehova ei estänyt heitä julistamasta harhaanjohtavia sanomia.
16:16: Mitä tarkoitetaan sillä, että Jehova ”lähettää noutamaan monta kalastajaa” ja ”monta metsästäjää”? Tämä saattaa viitata siihen, että vihollisjoukkoja lähetettiin etsimään uskottomia juutalaisia, joille Jehova panisi täytäntöön tuomionsa. Kun otetaan huomioon Jeremian 16:15:n ajatus, tämä jae voisi viitata myös katuvien israelilaisten etsimiseen.
20:7: Millä tavalla Jehova ”käytti voimaansa” Jeremiaa vastaan ja viekoitteli häntä? Koska Jeremia kohtasi välinpitämättömyyttä, vastustusta ja vainoa julistaessaan Jehovan tuomioita, hänestä on saattanut tuntua, ettei hän jaksaisi enää jatkaa. Jehova kuitenkin käytti voimaansa sellaista tunnetta vastaan ja vahvisti Jeremiaa jatkamaan. Jehova viekoitteli siten Jeremiaa tekemään sellaista, mihin tuo profeetta ei itse uskonut pystyvänsä.
Opetuksia meille
1:8: Jehova voi toisinaan vapauttaa kansansa vainosta esimerkiksi käyttämällä oikeudenmukaisia tuomareita, asettamalla järkeviä viranomaisia vastustavien sijaan tai antamalla palvojilleen voimaa kestää (1. Korinttilaisille 10:13).
2:13, 18: Uskottomat israelilaiset tekivät ”kaksi pahaa”. He hylkäsivät Jehovan, joka on varma siunauksen, opastuksen ja suojeluksen lähde. He myös hakkasivat itselleen omia kuvaannollisia vesisäiliöitä pyrkimällä sotilasliittoihin Egyptin ja Assyrian kanssa. Meidän aikanamme tosi Jumalan hylkääminen ihmisten filosofioiden, teorioiden ja politiikan vuoksi on kuin korvaisi ”elävän veden lähteen” ”särkyneillä vesisäiliöillä”.
6:16: Jehova kehottaa kapinallista kansaansa pysähtymään, tutkimaan itseään ja palaamaan uskollisten esi-isiensä ”kulkuteille”. Eikö meidän tulisi aika ajoin tutkia itseämme nähdäksemme, olemmeko todella sillä tiellä, jota Jehova tahtoo meidän kulkevan?
7:1–15: Juutalaisia ei auttanut se, että he turvautuivat temppeliin, ikään kuin se olisi ollut jokin suojeleva taikakalu. Meidän pitäisi vaeltaa uskon eikä näkemisen avulla (2. Korinttilaisille 5:7).
15:16, 17: Pystymme Jeremian tavoin taistelemaan lannistumisen tunnetta vastaan. Voimme tehdä niin, kun opettelemme nauttimaan syvällisestä Raamatun tutkimisesta, ylistämme Jehovan nimeä sananpalveluksessa ja kartamme huonoa seuraa.
17:1, 2: Juudan kansan synnit tekivät sen uhreista vastenmielisiä Jehovalle. Moraalinen epäpuhtaus tekee meidän ylistysuhreistamme kelpaamattomia.
17:5–8: Ihmiset ja instituutiot ovat luottamuksemme arvoisia vain silloin, kun ne toimivat Jumalan tahdon ja hänen periaatteittensa mukaan. Pelastusta sekä pysyvää rauhaa ja turvallisuutta on viisasta odottaa yksin Jehovalta. (Psalmit 146:3.)
20:8–11: Meidän ei tulisi antaa välinpitämättömyyden, vastustuksen tai vainon heikentää intoamme Valtakunnan saarnaamistyössä (Jaakobin kirje 5:10, 11).
”ANTAKAA NISKANNE TULLA BABYLONIN KUNINKAAN IKEEN ALLE”
Jeremia julistaa tuomioita neljälle viimeiselle Juudan kuninkaalle samoin kuin väärille profeetoille, huonoille paimenille ja turmeltuneille papeille. Jehova vertaa uskollista jäännöstä hyviin viikunoihin ja sanoo: ”Minä kohdistan silmäni heihin hyvällä tavalla.” (Jeremia 24:5, 6.) Luvun 25 kolmessa profetiassa esitetään tiivistelmä tuomioista, joita selitetään tarkemmin myöhemmissä luvuissa.
Papit ja profeetat juonittelevat tappaakseen Jeremian. Hänen sanomansa on, että kansan täytyy palvella Babylonin kuningasta. Jeremia sanoo kuningas Sidkialle: ”Antakaa niskanne tulla Babylonin kuninkaan ikeen alle.” (Jeremia 27:12.) Kuitenkin ”Hän, joka hajottaa Israelin, kokoaa sen yhteen” (Jeremia 31:10). Hyvästä syystä rekabilaisille annetaan lupaus. Jeremia pannaan ”pidätettynä Vartiopihaan” (Jeremia 37:21). Jerusalem tuhotaan ja useimmat sen asukkaista otetaan vangeiksi. Jeremia ja hänen sihteerinsä Baruk ovat niiden joukossa, jotka jätetään maahan. Jeremian varoituksesta huolimatta nuo ihmiset lähtevät peloissaan Egyptiin. Luvuissa 46–51 kerrotaan ”sana”, jonka Jeremia esittää kansakunnista.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
22:30: Kumosiko tämä säädös Jeesuksen Kristuksen oikeuden nousta Daavidin valtaistuimelle? (Matteus 1:1, 11.) Ei kumonnut. Tämän säädöksen mukaan kukaan Jojakinin jälkeläinen ei saanut ”istua Daavidin valtaistuimella – – Juudassa”. Jeesus hallitsisi taivaasta, ei miltään Juudassa olevalta valtaistuimelta.
23:33: Mikä on ”Jehovan taakka”? Jeremian päivinä painavat sanomat, jotka hän esitti Jerusalemin tuhosta, olivat hänen maanmiehilleen taakka. Toisaalta kylmäkiskoiset ihmiset olivat Jehovalle sellainen taakka, että hän hylkäisi heidät. Samoin raamatullinen sanoma kristikunnan tulevasta tuhosta on taakka kristikunnalle, ja ne, jotka eivät kuuntele varoitusta, ovat rasite Jumalalle.
31:33: Kuinka Jumalan laki on kirjoitettu sydämeen? Kun joku rakastaa Jumalan lakia niin paljon, että hänellä on palava halu tehdä Jehovan tahto, voidaan sanoa, että Jumalan laki on kirjoitettu hänen sydämeensä.
32:10–15: Miksi samasta kaupasta laadittiin kaksi kauppakirjaa? Avoimeksi jätetty kauppakirja oli tietojen tarkastelua varten. Sinetöity kauppakirja oli kaksoiskappale, jonka avulla voitiin tarvittaessa vahvistaa avoimen kauppakirjan paikkansapitävyys. Jeremia näytti meille esimerkkiä huolehtimalla asianmukaisista laillisista toimista silloinkin, kun hän sopi kaupasta sukulaisen ja uskonveljen kanssa.
33:23, 24: Mitkä ovat tässä mainitut ”kaksi sukua”? Toinen on kuningas Daavidin hallitsijasuku, toinen taas Aaronista polveutuva pappissuku. Kun Jerusalem ja Jehovan temppeli hävitettiin, vaikutti siltä, kuin Jehova olisi hylännyt nämä kaksi sukua eikä hänellä enää olisi valtakuntaa hallitsemassa maata eikä hänen palvontaansa elvytettäisi.
46:22: Miksi Egyptin ääntä verrataan käärmeen ääneen? Tämä saattaa viitata joko sihisevään peräytymiseen tai kansakunnan äänen vaimeuteen, joka johtui sen kärsimästä onnettomuudesta. Rinnastus osoittaa myös, miten turhaa Egyptin faraoiden oli käyttää pyhää egyptinkobraa päähineessään merkkinä oletetusta käärmejumalatar Uadjetin suojeluksesta.
Opetuksia meille
21:8, 9; 38:19: Vielä viime hetkellä Jehova tarjosi mahdollisuutta pelastua Jerusalemin katumattomille asukkaille, jotka ansaitsivat kuoleman. ”Monet ovat hänen armonosoituksensa.” (2. Samuelin kirja 24:14; Psalmit 119:156.)
31:34: On lohduttavaa tietää, että Jehova ei muista niiden syntejä, joille hän antaa anteeksi, eikä ryhdy toimiin heitä vastaan joskus tulevaisuudessa.
38:7–13; 39:15–18: Jehova ei unohda uskollista palvelustamme, johon kuuluu pyhien palveleminen (Heprealaisille 6:10).
45:4, 5: Juudan valtakunnan viimeisinä aikoina ei ollut aika tavoitella ”suuria”, esimerkiksi varallisuutta, huomattavaa asemaa tai taloudellista turvallisuutta, ja sama pitää paikkansa nykyisen asiainjärjestelmän ”viimeisinä päivinä” (2. Timoteukselle 3:1; 1. Johanneksen kirje 2:17).
JERUSALEM LIEKEISSÄ
Eletään vuotta 607 eaa. Sidkia on 11. vuottaan kuninkaana. Babylonin kuningas Nebukadnessar on piirittänyt Jerusalemia viimeiset puolitoista vuotta. Nebukadnessarin 19. hallitusvuoden viidennen kuun seitsemäntenä päivänä henkivartioston päällikkö Nebusaradan tulee ”Jerusalemin luo” (2. Kuninkaiden kirja 25:8). Kenties Nebusaradan tarkkailee tilannetta ja laatii toimintasuunnitelmaa leirissään kaupungin muurien ulkopuolella. Kolme päivää myöhemmin, kuukauden kymmenentenä päivänä, hän tulee ”Jerusalemiin” ja sytyttää kaupungin tuleen (Jeremia 52:12, 13).
Jeremia selostaa yksityiskohtaisesti Jerusalemin kukistumista. Hänen kuvailemansa tapahtumat antavat aihetta surulauluihin eli valituksiin. Näitä sävellyksiä on koottu seuraavaan Raamatun kirjaan, Valituslauluihin.
[Kuva s. 8]
Jeremian julistuksiin kuului Jehovan tuomio Jerusalemia vastaan.
[Kuva s. 9]
Miten Jehova ”käytti voimaansa” Jeremiaa vastaan?
[Kuva s. 10]
”Niin kuin näitä hyviä viikunoita, niin minä tulen katselemaan Juudan pakkosiirtolaisia.” (Jeremia 24:5.)