Raamatun kohokohtia Esra 1:1–10:44
Jehova täyttää lupauksensa!
Vapautus! Ennallistus! Kuinka sydäntä lämmittäviä näiden uutisten onkaan täytynyt olla Babylonissa oleville juutalaisille maanpakolaisille! Jumalan lupauksen mukaisesti juutalaiset ennallistettaisiin kotimaahansa 70-vuotisen orjuuden jälkeen. (Jeremia 25:12; Jesaja 44:28–45:7) Ja lisäksi Jehovan temppelistä viedyt esineet palautettaisiin oikeaan paikkaansa. Se oli todella suuri syy iloita.
Raamatussa oleva Esran kirja alkaa näillä jännittävillä tapahtumilla. Tämä jäljentäjä Esran Jerusalemissa vuonna 460 eaa. kirjoittama kirja käsittää noin 70 vuotta, juutalaisten vapautuksesta toisen temppelin valmistumiseen ja papiston puhdistamiseen (537 – n. 467 eaa.). Kirjassa korostetaan sitä, miten Jehova täyttää lupauksensa. Se sisältää arvokkaita opetuksia myös nykyajan Jehovan todistajille.
Maanpakolaiset vapautetaan
Lue Esran 1:1–3:6. Kun Jehova oli herättänyt Persian kuninkaan Kooreksen (Kyyroksen) hengen, tämä julisti: Jerusalemin temppeli on rakennettava uudelleen, ja Jehovan palvonta on ennallistettava sinne. Kaikki israelilaiset voivat osallistua siihen. Kaikki jotka voivat tehdä siten, voivat vapaasti palata kotimaahansa jälleenrakennustyöhön. Muita kehotetaan avustamaan auliisti hanketta. Alkuperäisen temppelin astiat, jotka Nebukadnessar oli vienyt Babyloniin, tulee palauttaa. Serubbaabelin johdolla lähes 50 000 henkeä matkustaa lähes 1 600 kilometrin matkan takaisin Jerusalemiin. He rakentavat uudelleen pyhän alttarin ja uhraavat Jehovalle uhreja. Sitten vuoden 537 eaa. keväällä he viettävät lehtimajanjuhlaa. Autioituksen ennustetut 70 vuotta päättyvät juuri aikanaan! – Jeremia 25:11; 29:10.
◆ 1:3–6 – Olivatko Babyloniin jääneet israelilaiset uskottomia?
Eivät välttämättä, vaikka materialismi ja arvostuksen puute ovat joissakin tapauksissa saattaneet vaikuttaa heidän ratkaisuunsa. Kooreksen säädös ei vaatinut kaikkia palaamaan, vaan jätti asian vapaaehtoiseksi. Esimerkiksi korkea ikä, heikko kunto tai perhevastuut ovat saattaneet estää joitakuita tekemästä tätä matkaa. Mutta heidän piti avustaa niitä, jotka saattoivat palata.
◆ 1:8 – Kuka oli Sesbassar?
Tämä oli varsin todennäköisesti Kaldean hovissa Serubbaabelille annettu virallinen nimi. (Vrt. Daniel 1:7.) Se mitä sanotaan Sesbassarista, sanotaan muualla Serubbaabelista. (Esra 5:16; Sakarja 4:9) Molemmista käytetään arvonimeä ”käskynhaltija”. (Esra 5:14; Haggai 2:21) Ja Esran 2:2:ssa ja 3:1, 2:ssa Serubbaabelin sanotaan johtaneen palaavia maanpakolaisia, joten on sopivaa, että nimeä Sesbassar ei mainittu.
◆ 2:61–63 – Mitä olivat uurim ja tummim?
Niiden ajatellaan olleen pyhiä arpoja, joita käytettiin, kun johonkin kysymykseen tarvittiin Jehovan vastausta. Juutalaisten perimätiedon mukaan ne katosivat, kun temppeli hävitettiin vuonna 607 eaa. Tätä tukee se, että niiltä, jotka väittivät olevansa papillista sukua, evättiin pappeus eivätkä he voineet syödä kaikkein pyhimpiä ruokia ”ennen kuin nousisi pappi uurimin ja tummimin kanssa”. (UM) Niiden käytöstä silloin tai sen jälkeen ei ole kuitenkaan mitään muistiinmerkintää.
Opetus meille: Jehovan todistajien keskuudessa tilanne on nykyään samanlainen kuin juutalaisten maanpakolaisten kohdalla. Kaikki eivät voi ryhtyä kokoajanpalvelukseen tai lähteä kodistaan palvellakseen siellä, missä tarve on suurempi. Silti he tekevät kaikkensa puhtaan palvonnan etujen edistämiseksi antamalla vapaaehtoisia lahjoituksia ja rohkaisemalla niitä, jotka voivat lisätä toimintaansa.
Ennallistusta vastustetaan
Lue 3:7–4:24. Jerusalemiin palanneet juutalaiset laskevat suuresti iloiten Jehovan temppelin perustuksen. Mutta viholliset yrittävät vuosien ajan saada temppelin rakentajien rohkeuden pettämään. Saatuaan lopulta kuninkaan vakuuttuneeksi siitä, että uudelleen rakennettava kaupunki on ”kapinallinen ja paha”, nämä viholliset saavat aikaan sen, että työ keskeytetään kuninkaan käskyllä. Kielto jatkuu ”Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti”.
◆ 3:12 – Miksi tässä mainitut miehet itkivät?
Nämä hyvin vanhat miehet saattoivat muistaa, miten loistavalta Jumalan suunnittelema Salomon temppeli oli näyttänyt. Heidän silmiensä edessä nyt oleva pelkkä perustus ei ollut mitään siihen verrattuna. He olivat todennäköisesti masentuneita ja epäilivät, voisivatko he ponnisteluillaan ennallistaa aikaisemman loiston. – Haggai 2:2, 3.
◆ 4:1–3 – Miksi avuntarjous torjuttiin?
Nämä ei-juutalaiset, jotka Assyrian kuningas oli siirtänyt alueelle sen uudelleen asuttamiseksi, eivät olleet Jumalan tosi palvojia. (2. Kuningasten kirja 17:33, 41) Heidän tarjoamansa avun vastaanottaminen olisi merkinnyt tosi palvonnassa sovittelemista, ja Jehova oli nimenomaan varoittanut kansaansa kaikesta sellaisesta uskontojen välisestä yhteistoiminnasta. (2. Mooseksen kirja 20:5; 34:12) Lisäksi kertomus sanoo näitä ei-juutalaisia ”vastustajiksi”.
Opetus meille: Kun kohtaamme Jumalaa palvellessamme vihamielisyyttä, meidän tulisi jäljitellä maahansa palanneita juutalaisia, jotka kokoontuivat heti yhteen palvomaan ”yhtenä miehenä”. Se että he luottivat Jehovaan ja asettivat hänen palvontansa etusijalle, vahvisti heitä suorittamaan heille määrätyn työn loppuun. – Esra 3:1–12.
Temppeli valmistuu
Lue 5:1–6:22. Profeettojen Haggain ja Sakarjan innostamana rakennustyö jatkuu uudella innolla. Koska vastustajat eivät pysty lopettamaan sitä, he valittavat jälleen. Kuningas Daarejaves tutkii asiaa ja löytää Kooreksen alkuperäisen säädöksen. Vastustajia ei vain käsketä pysymään rakennustyöstä erillään ja antamaan sen olla rauhassa, vaan heitä käsketään myös avustamaan sitä aineellisesti! Jehovan profeettojen jatkuvasti rohkaistessa rakentajia temppeli saadaan valmiiksi vuonna 515 eaa. Se vihitään suuren ilon vallitessa Jumalalle, jonka lupaukset ovat täyttyneet!
◆ 5:5 – Miksi vastustajat eivät estäneet rakennustyötä?
Jehova varjeli uskollisia palvelijoitaan ja huolehti heistä. (2. Aikakirja 16:9) Jumalan hengen vahvistamina vanhimmat eivät antaneet pelottelun vaikuttaa itseensä. He viittasivat kauan unohduksissa olleeseen Kooreksen säädökseen. Koska Persian lait olivat peruuttamattomia, vastustajat pelkäsivät toimia vastoin kuninkaallista säädöstä. (Daniel 6:8, 15) Jehovan ohjaus oli ilmeinen, ja työ jatkui.
◆ 6:21 – Ketkä erottautuivat ”pakanain saastaisuudesta”?
He ovat saattaneet olla käännynnäisiä, jotka palasivat juutalaisten kanssa, silloin maassa asuneita samarialaisia tai myös sellaisia palanneita juutalaisia, jotka olivat turmeltuneet pakanain vaikutuksesta. (Vrt. Esra 9:1.) Ilmeisestikin Jehovan puhtaan palvonnan edistyminen Jerusalemissa sai heidät tekemään elämässään tarpeellisia muutoksia.
Opetus meille: Myös nykyajan kristittyjen vanhinten tulisi etsiä Jehovan ohjausta. Hän antaa meille vastustajia kohdatessamme tarpeellista ymmärrystä. – Psalmi 32:8.
Esra palaa
Lue 7:1–8:36. Aika kuluu. Vuonna 468 eaa. kuningas Artahsasta antoi Esralle ’kaiken, mitä hän halusi’, minkä johdosta hän saattoi antaa apua Jerusalemissa oleville. Kuninkaan antama määräys kannustaa myös kaikkia halukkaita juutalaisia palaamaan, ja hän antaa hopeaa ja kultaa kaikista Jehovan temppelin tarpeista huolehtimiseksi. Esralle annetaan valtuudet nimittää hallintoviranomaisia ja tuomareita, jotka huolehtivat siitä, että sekä Jehovan että kuninkaan lakeja noudatetaan. Luottaen Jumalan tukeen Esra vahvistaa itseään ja lähtee vaaralliselle matkalleen. Hän ei pyydä sotilassaattuetta suojakseen, koska sitä olisi voitu pitää osoituksena uskon puutteesta Jehovan kykyyn suojella. Jumalan tuella juutalaiset palaavat turvallisesti.
◆ 7:1, 7, 11 – Kuka oli tässä mainittu Artahsasta?
Hän oli Persian kuningas Artakserkses I. 20. vuotenaan hän antoi Nehemialle luvan palata Jerusalemiin ja rakentaa uudelleen sen muurit ja portit. (Nehemia 2:1–8) Vanhan ajan historioitsijoiden mukaan tämä Artakserkses oli luonteeltaan yleensä ystävällinen ja antelias. Suuren lahjoituksensa vuoksi hänet mainitaan Esran 6:14:ssä yhdeksi niistä, joiden määräysten ansiosta temppeli saatiin valmiiksi, vaikka rakennustyöt saatiin päätökseen noin 47 aikaisemmin. Hän on eri Artakserkses (Artahsasta), kuin se, joka keskeytti jälleenrakennustyöt. (Esra 4:7–23) Tämä hallitsija tunnetaan myös nimellä Gaumata, ja hän hallitsi vain kahdeksan kuukautta vuonna 522 eaa. ”Artakserkses” oli ilmeisesti hallitsijanimi.
Opetus meille: Esra antoi nykyisille Jehovan palvelijoille erinomaisen esimerkin. Tämä taitava jäljentäjä, joka tutki ahkerasti Jumalan sanaa, antoi kaiken kunnian Korkeimmalle ja oli kiinnostuneempi Jehovan kunniasta kuin omasta turvallisuudestaan. – Esra 7:27, 28; 8:21–23.
Kansa puhdistetaan
Lue 9:1–10:44. Esra saa pian tietää, että monet eivät ”ole eristäytyneet maan kansoista ja niiden kauhistavista teoista”. Jotkut juutalaiset, myös papit ja leeviläiset, ovat menneet seka-avioliittoihin pakanallisten kanaanilaisten kanssa. Esra on järkyttynyt. Hän esittää rukouksessa asian Jehovalle ja tunnustaa katuvana kansan hairahdukset. Hänen johdollaan kansa katuu ja päättää lähettää vierasmaalaiset vaimonsa pois. Tämä epäpuhtaus poistetaan noin kolmen kuukauden kuluessa.
◆ 9:2 – Miksi sellaiset seka-avioliitot olivat syntiä?
Se merkitsi uhkaa tosi palvonnan ennallistamiselle. (5. Mooseksen kirja 7:3, 4) Kyse oli epäuskoisista, epäjumalia palvovista naisista. Avioliitot heidän kanssaan olisivat lopulta voineet johtaa yhtäläistymiseen ympärillä olevien pakanakansojen kanssa ja puhdas palvonta olisi saattanut hävitä maan päältä.
◆ 10:3, 44 – Miksi myös lapset tuli toimittaa pois?
Nuoret lapset tarvitsevat tavallisesti äitiään. Pois lähetetyt vaimot olisivat voineet lasten vaikutuksesta lisäksi ajan kuluessa palata. Jehovan puhdas palvonta oli asetettava etusijalle.
Opetus meille: Esran ajan uskollisten juutalaisten tavoin Jehovan todistajat pitävät kiinni Jumalan avioliittomittapuista. He tunnustavat, että heidän tulisi avioitua ”vain Herrassa”. – 1. Korinttolaisille 7:39.
Jehova huolehti lupauksensa mukaisesti siitä, että puhdas palvonta ennallistettiin muinaiseen Jerusalemiin. Hän täyttää samoin sitä koskevan lupauksensa, että hänen puhdasta palvontaansa harjoitettaisiin kaikkialla maailmassa. (Habakuk 2:14) Kuulutko sinä hänen palvojiinsa silloin, kun suuri Lupaustensa Täyttäjä tuo rauhan ja onnellisuuden maan päälle? – Psalmi 37:10, 11; Ilmestys 21:3, 4.