3. osa: Mahtava Babylonia – kolmas suuri maailmanvalta
Muinaisen Babylonin mahti oli huipussaan Nebukadnessarin aikoina, sen uskonto levisi maailmalle ja se valloitettiin yhdessä yössä. Se, että tiedät enemmän tästä kaupungista, vahvistaa vakaumustasi Raamatun tarkkuuden ja sen hämmästyttävien ennustusten varman täyttymisen suhteen.
MAHTAVA Babylon sijaitsi majesteetillisesti Eufratvirran molemmilla puolilla Mesopotamian eteläosassa. Se oli ”valtakuntain kaunistus”, uskonnollinen, kaupallinen ja sotilaallinen keskus. (Jesaja 13:19) Kaupungissa oli paljon rikkauksia, loisteliaita rakennuksia ja maailmankuuluja puutarhoja. Se hallitsi aikansa maailmaa!
Jehovan profeetta Jeremia henkeytettiin kuitenkin kirjoittamaan: ”Baabel tulee kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, kauhistukseksi ja ivan vihellykseksi, aivan asujattomaksi.” – Jeremia 51:37.
Tämä suuri kaupunkiko täysin raunioiksi? Kuka voisi kuvitella sellaista? Tuo muinoin niin ylväs Babylon ei kuitenkaan ole nykyään muuta kuin Kaakkois-Irakissa noin 80 kilometriä Bagdadista etelään sijaitseva, pettymyksen aiheuttava karujen rauniokasojen ryhmä. Mikä johti sen kukistumiseen?
Nooan pojanpojanpoika Nimrod, mahtava Jehovaa uhmaava metsästäjä, perusti Babylonin, joka on siis maailman vanhimpia kaupunkeja. (1. Mooseksen kirja 10:8–10) Meitä kiinnostaa kuitenkin ajanjakso, joka osuu pitkälle Nimrodin päivien jälkeiseen aikaan. Siihen mennessä sekä Egypti että Assyria olivat jo olleet hallitsevia maailmanvaltoja.
Babylon Nebukadnessarin päivinä
Noin 2 600 vuotta sitten, vuonna 632 eaa., babylonialaiset ja heidän liittolaisensa kukistivat Assyrian.a Babylonia astui silloin Assyrian tilalle, ja siitä tuli Raamatun historian kolmas suuri maailmanvalta.
Nebukadnessar, joka otti haltuunsa tämän neo- eli uusbabylonialaisen valtakunnan valtaistuimen, ei ollut ainoastaan valloittaja, vaan myös kaupunginrakentaja. Babylonin mahtavat muurit ja vaikuttavat rakennukset voidaan lukea suurimmaksi osaksi hänen ansiokseen. On löydetty kosolti tiiliä, joissa on nimi ”Nebukadnessar” – aivan sama Nebukadnessar, joka mainitaan hyvin usein Raamatussa Jeremian ja Danielin kirjoissa, se Nebukadnessar, jonka Raamattu kertoo kerskuneen: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä – – olen rakentanut?” – Daniel 4:27.
Babylonia ympäröi kaksi suurta muuria, joiden välinen tila oli täytetty irtokivillä. Yhdessä ne muodostivat noin 25 metriä paksun esteen. Muurien ulkopuolella ollutta 20–80 metriä leveää vallihautaa, jonka kaupunginpuoleinen sivu oli päällystetty tiilillä, käyttivät kaikenlaiset laivat kulkuväylänään.
Pohjoisesta tuleva valtatie johti 12 metriä korkean Ištarin portin läpi kaupungin valtaväylälle, leveälle Juhlakulkuetielle. Nebukadnessarin palatsi sijaitsi tien oikealla puolella, Ištarin portin sisäpuolella. Sen kookas valtaistuinsali oli 17 metriä leveä ja 52 metriä pitkä. Portti ja sille johtavat muurit oli koristeltu loistavan värikkäillä lasitetuilla julkisivutiilillä, ja niissä oli leijonien, härkien ja lohikäärmeiden kuvia. Yksi leijonista on näytteillä Louvren museossa Pariisissa.
Babylonilainen uskonto
Kaupungin heprealainen nimi Baabel merkitsee ”sekaannusta”, kun taas sekä sen sumerilainen että akkadilainen nimi merkitsevät ”Jumalan porttia”. Molemmat merkitykset liittävät Babylonin sen uskontoon. Joidenkuiden oppineiden mielestä babylonilainen Marduk-jumala (Raamatussa Merodak) on saattanut olla jumalaksi korotettu Nimrod. Babylonilaisessa uskonnossa tunnustettiin myös lukuisia jumalten kolminaisuuksia. Yhden sellaisen muodostivat Sin (kuunjumala), Šamaš (auringonjumala) ja Ištar (rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar).
Astrologia rehotti siellä voimakkaana. Babylonilaiset nimesivät siihen aikaan tunnetut planeetat viiden tärkeimmän jumalansa ja jumalattarensa mukaan. Muuan nykyajan historiateos selittää: ”Me kutsumme näitä planeettoja niiden roomalaisilla nimillä, mutta roomalaiset olivat omaksuneet babylonilaiset sanat ja vain kääntäneet ne roomalaisiksi vastineiksi. Niinpä planeetta Ištarista, rakkauden jumalattaresta, tuli Venus, ja Marduk-jumalan planeetan nimi muutettiin Jupiteriksi.”b Babylonialaisten käyttämä nimi ”kaldealainen” alkoi merkitä lähes samaa kuin ”astrologi” eli ”tähdistäennustaja”.
Raamattu sanoo Babylonian olleen ”jumalankuvien maa” ja ”saastaisten epäjumalien” (UM) maa. (Jeremia 50:2, 38) Niinpä sen uskonnollisista käsityksistä muut uskonnot kautta maailman ammensivat hyvin paljon omia käsityksiään. Professori Morris Jastrow sanoo kirjassaan The Religion of Babylonia and Assyria: ”Muinaisessa maailmassa ennen kristillisyyden nousua Egypti, Persia ja Kreikka tunsivat Babylonian uskonnon vaikutuksen.” Myöhemmin jopa kristikunnan kirkot hyväksyivät ja opettivat monia sen vääristä käsityksistä. Sen vuoksi Raamattu kutsuu väärän uskonnon maailmanmahtia ”Suureksi Babyloniksi”. – Ilmestys 17:3–5.
Babylonia valtaa Jerusalemin
Profeetta Jesajan elinaikana Assyria, toinen maailmanvalta, hallitsi muinaista maailmaa. Jumala kuitenkin henkeytti hänet profetoimaan, että Jerusalemin hävittäisivät babylonialaiset eivätkä siihen aikaan mahtavat assyrialaiset. (Jesaja 39:6, 7) Osoittautuiko tämä profetia todeksi? Katsokaamme.
Sata vuotta Jesajan ajan jälkeen Babylonia ja sen liittolaiset voittivat Assyrian, ja Babyloniasta tuli uusi maailmanvalta. Sitten vuonna 617 eaa. Babylonian kuningas Nebukadnessar valtasi kuningas Joojakinin hallitseman Jerusalemin ja lähetti hänet ja muut ”maan mahtavat” vankeina Babyloniin. Nebukadnessar teki Mattanjasta kuninkaan Jerusalemiin ja ”muutti hänen nimensä Sidkiaksi”. – 2. Kuningasten kirja 24:11–17.
Babylonialaisten omatkin asiakirjat, joita arkeologit ovat löytäneet, vahvistavat tämän tapauksen todeksi. Babylonian aikakirja – muinaiset savitaulut, joihin on merkitty muistiin tärkeitä tapahtumia – kertoo, että Babylonian kuningas ”piiritti Juudan kaupungin [Jerusalemin], ja – – valtasi kaupungin ja vangitsi kuninkaan. Hän nimitti sinne kuninkaan oman valintansa mukaan, otti vastaan sen raskaan pakkoveron ja lähetti (heidät) Babyloniin.”
Raamattu viittaa myös ruoka-annokseen, joka annettiin Joojakinille hänen ollessaan pakkosiirtolaisena Babylonissa. (2. Kuningasten kirja 25:27–30) Arkeologit ovat löytäneet Babylonista hallinnollisia asiakirjoja, jotka mainitsevat sekä ”Joojakinille, kuninkaalle”, että ”Juudan kuninkaan pojille” annetut ruoka-annokset.
Vaikka Jerusalemin asukkaat olivat liittosuhteessa Jehova Jumalan kanssa, he silti kieltäytyivät itsepäisesti seuraamasta Jumalan teitä tai kuuntelemasta hänen profeettojaan. Jehova sanoi, että he olivat ”jäykistäneet niskansa, etteivät tottelisi minun sanojani”. Jeremian kautta hän varoitti, että ”koko Juudan minä annan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän vie heidät Baabeliin pakkosiirtolaisuuteen ja surmaa heitä miekalla”. – Jeremia 19:15, UM; 20:4.
Kun Sidkia sitten kapinoi Nebukadnessaria vastaan, babylonialaiset palasivat ja piirittivät Jerusalemin. He murtautuivat sen muurien läpi 9. tammuskuuta 607 eaa. He polttivat temppelin, repivät kaupungin muurit maahan ja veivät Sidkian ja suurimman osan asukkaista vankeina Babyloniaan. Jehovan sanat osoittautuivat selvästikin tosiksi: ”Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” – Jeremia 25:11.
Nebukadnessarin unen kuvapatsas
Myöhemmin Babylonian kuningas Nebukadnessar, aikansa maailmanvallan pää, sai epätavallista tietoa. Jumala näytti hänelle unessa suunnattoman kuvapatsaan. Uni paljasti maailmanhistorian pääpiirteet Nebukadnessarin ajasta eteenpäin seuraaviin maailmanvaltoihin, Meedo-Persiaan ja Kreikkaan, edelleen Rooman maailmanvaltaan ja jopa meidän nykyisestä ajastamme eteenpäin aina siihen aikaan saakka, jolloin Jumalan valtakunta syrjäyttää kaikki ihmishallitukset pysyvästi. Jumalan profeetta Daniel kertoi Nebukadnessarille: ”Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava.” – Daniel 2:28–45.
Nebukadnessarin täytyi oppia myös henkilökohtaisesti, mitä voimallisimmalla tavalla, että Jumala voi puuttua näihin maailman asioihin – että ”Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo”. – Daniel 4:22.
Babylonin autioitus ennustettiin
Babylonian kohtuuttoman julmuuden Jehovan kansaa kohtaan ei kuitenkaan ollut määrä jäädä rankaisematta. Jumala oli sanonut Jeremian kautta: ”Minä maksan Baabelille ja kaikille Kaldean asukkaille kaiken sen pahan, minkä he ovat tehneet Siionille teidän silmäinne edessä.” Ja Jesajan kautta hän oli ennustanut: ”Minä herätän heitä vastaan meedialaiset.” – Jeremia 51:24; Jesaja 13:17.
Noin 200 vuotta etukäteen Jehova ilmoitti jopa sen hallitsijan nimen, joka syöksisi Babylonian maahan ja vapauttaisi Hänen kansansa – tuo hallitsija olisi Kyyros, joka tunnetaan myös Kyyros Suurena. Kyyrosta koskevassa profetiassa sanottiin, että ”ovet hänen edessään avautuisivat eivätkä portit sulkeutuisi”. (Jesaja 44:26–45:1) Tapahtuiko tosiaan niin? Historia vastaa.
Babylon kukistuu!
Kun juutalaisten pakkosiirtolaisuuden ennustetut 70 vuotta olivat päättymäisillään, meedialaiset ja persialaiset olivat marssilla. Babylonian kuningas Nabunaid oli jo paennut Kyyrosta taistelukentällä. Kreikkalainen historioitsija Herodotos sanoo babylonilaisten varustautuneen kestämään hyvin pitkän piirityksen. Ja ilmeisesti he luottivat hyvin paljon Babylonin mahtaviin muureihin.
Kuten Raamattu kertoo, vuoden 539 eaa. lokakuun 5. ja 6. päivän välisenä yönä Belsassar oli Babylonin sisäpuolella isäntänä suurissa pidoissa, joissa tarjoiltiin viiniä ja ruokaa tuhannelle korkea-arvoiselle vieraalle. (Daniel 5:1–4) Herodotos vahvistaa sen, että tuona yönä Babylonissa oli juhlat. Hän kertoo, että kaupungin asukkaat ”tanssivat ja pitivät hyviä päiviä”. Mutta kaupungin ulkopuolella Kyyros oli ohjannut aivan kaupungin keskustan läpi juoksevan Eufratin vedet toisaalle. Kun vedenpinta laski, hänen armeijansa kahlasi joenpohjaa myöten, nousi sitten korkealle kohoaville muureille ja meni sisään Herodotoksen mainitsemista ”joelle vievistä porteista”, jotka babylonilaiset olivat jättäneet auki.
Monia vuosia aikaisemmin profeetta Jeremia oli kirjoittanut havainnollisen kuvauksen Babylonin kukistumisesta: ”Baabelin sankarit lakkaavat taistelemasta – –. Juoksija juoksee juoksijaa vastaan, sanansaattaja sanansaattajaa vastaan, ilmoittamaan Baabelin kuninkaalle, että hänen kaupunkinsa on valloitettu äärestä toiseen, kahlauspaikat vallatut, linnoitukset [”papyrusveneet”, UM] tulella poltetut.” – Jeremia 51:30–32.
Nykyään British Museumissa oleva Nabunaidin aikakirja vahvistaa tämän kuvauksen. Siinä sanotaan, että ”Kyyroksen armeija tuli Babyloniin ilman taistelua”.
Jehovan profetia täyttyy
Yhdessä yössä Babylon oli kukistunut. Raamatullisen historian kolmannesta maailmanvallasta oli tullut yhtäkkiä loppu. Kyyros saattoi kerskua nuolenpääkirjoituksella tehdyssä asiakirjassa, joka tunnetaan Kyyroksen lieriönä: ”Minä olen Kyyros, maailman kuningas, suuri kuningas, laillinen kuningas, Babylonian kuningas, Sumerin – – kuningas.” Pian sen jälkeen Kyyros antoi kuuluisan julistuksensa, ja noin 50 000 juutalaista pakkosiirtolaista palasi jälleenrakentamaan Jerusalemia ja Jehovan temppeliä. He saapuivat perille juuri ennustettujen pakkosiirtolaisuuden 70 vuoden päättyessä. – Esra 1:1–11.
Satoja vuosia myöhemmin Jeesuksen apostoli Pietari tuli opettamaan tässä kaupungissa kukoistanutta juutalaista yhteisöä, ja juuri Babylonista Pietari kirjoitti ainakin toisen henkeytetyistä Raamatun kirjeistään. (1. Pietari 5:13) Ennen pitkää ennustus kuitenkin täyttyi: ”Ja Baabelin, valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti. Ei sitä ikinä enää asuta.” – Jesaja 13:19, 20.
Mahtavan Babylonin paikalla ei ole nykyään muuta kuin pölyisiä kivikasoja, raunioita erämaan keskellä – se on tosiaankin hiljainen ja selvä todiste Jehovan profeetallisen sanan erehtymättömästä tarkkuudesta. – Jeremia 51:36, 37.
[Alaviitteet]
a Ajankohdissa käytämme Raamatusta löytyvää ajanlaskua, joka toisinaan poikkeaa epäluotettavampiin maallisiin lähteisiin perustuvista muinaisista ajankohdista. Ks. raamatullisen ajanlaskun yksityiskohtaista käsittelyä kirjan Aid to Bible Understanding sivuilta 322–348.
b R. M. Engberg ja F. C. Cole, The Dawn of Civilization and Life in the Ancient East (vuoden 1940 painos), s. 230–232.
[Kartta s. 31]
(Ks. painettu julkaisu)
BABYLONIAN MAAILMANVALLAN ALUE
SUURI MERI
Eufratvirta
Babylon
MEEDIA
Jerusalem
[Lähdemerkintä]
Based on a map copyrighted by Pictorial Archive (Near Eastern History) Est. and Survey of Israel
[Kuvat s. 31]
Babylonin Ištarin portin rekonstruktio (oikealla)
[Lähdemerkintä]
Museum of Western Asiatic Antiquity, East Berlin, GDR
Babylonin raunioita nykyään (alla)