Jehova paljastaa miekkansa!

”Kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan.” – HESEKIEL 21:5.

 1. Keitä vastaan Jehova käytti miekkaansa Juudassa ja Israelissa?

JEHOVAN miekka herättää hyvästä syystä kauhua hänen vihollisissaan. Mutta kun hän käytti sitä Juudan ja Israelin valtakuntien väärintekijöitä vastaan, tiesivätkö he todellisuudessa, mitä tapahtui? Tiesivät, sillä heille oli ilmoitettu, että Jehova oli vetänyt vertauskuvallisen miekan tupestaan. – Esra 9:6–9; Nehemia 1:8; 9:26–30.

 2. Mitä Jehova sanoi ’miekastaan’, ja mitä kysymyksiä se herättää?

² Jumala sanoi profeettansa ja vartijansa Hesekielin välityksellä: ”Kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan.” (Hesekiel 21:5) Soveltuivatko nuo sanat vain muinaisina aikoina? Vai onko niillä merkitystä meille?

Ennustuksia Jerusalemin tuomiosta

 3. Mitä Hesekiel sanoi Babyloniassa oleville pakkosiirtolaisille, ja mikä rinnakkaisuus sillä on nykyään?

³ Jehovan vaunut siirtyivät jälleen, ja Hesekielin sijaintikin muuttui. Oli ikään kuin Jumalan vaunujenkaltainen taivaallinen järjestö olisi siirtynyt Öljyvuoren yläpuolella olevalle tähystyspaikalle. Siellä Jeesus ennusti Jerusalemia vuonna 70 kohdanneen tuhon, joka kuvasi profeetallisesti kristikunnan loppua. (Markus 13:1–20) Hesekiel itse oli viety näyssä pois Kebar-joelta, mutta nyt Jumalan henki toi hänet takaisin taloonsa Babylonin pakkosiirtolaisuuteen. Siellä hän kertoi muille pakkosiirtolaisille ’kaiken, mitä Herra oli hänelle näyttänyt’. Samoin Jumalan voideltu ”vartija” ja sen yhteydessä olevat todistajat julistavat nykyään kaiken, mitä taivaallisten vaunujen Ajaja on paljastanut heille. – Hesekiel 11:22–25.

 4. Miten juutalaiset pakkosiirtolaiset suhtautuivat Hesekielin vertauskuvallisiin tekoihin?

⁴ Hesekiel osoitti vertauskuvallisin teoin juutalaisille pakkosiirtolaisille, että edessä oli kansallinen tuho. (Lue Hesekielin 12:1–7.) Profeetta kantoi ”matkavarusteitaan” ilmaistakseen, miten vähän tavaroita vangit onnistuisivat kantamaan olkapäillään. Piiritetty Jerusalem joutuisi pian kauhun valtaan. Vaikka monet eivät suhtautuneetkaan noihin varoituksiin vakavasti, Hesekielin piti kertoa ihmisille, ettei se ’enää viivy’. Nykyäänkin Jumalan varoituksia ja ennustuksia halveksitaan, mutta me voimme tehdä paljon auttaaksemme totuuden etsijöitä luottamaan niiden täyttymiseen. – Hesekiel 12:8–28.

 5. Mitä tuomioita oli sopivaa julistaa, koska ”Herran päivä” oli lähellä?

⁵ Niiden, jotka eivät kuunnelleet Jehovan vartijaa, piti tietää, että he tulisivat tuntemaan Jumalan ”miekan”. Siksi ne, jotka olivat vastuussa Jerusalemin ja Juudan turvallisuutta koskevista väärinkäsityksistä, tuomittiin. Vääriä profeettoja verrattiin turmiollisiin kettuihin, ja valehtelijoiden osoitettiin valkaisevan kansan huojuvia seiniä eli turhia hankkeita. Väärät naisprofeetatkin tuomittiin. ”Herran päivä” oli lähellä, ja hänen kasvonsa olivat käännetyt niitä vastaan, jotka ’luopuivat hänestä’, toisin sanoen ’vihkiytyivät siihen etteivät seuraa Jumalaa’. Jos olemme vihkiytyneet Jehovalle, emme varmaankaan koskaan haluaisi luopua hänen pyhästä palveluksestaan. – Hesekiel 13:1–14:11.

 6. Saattoiko kukaan ihminen pelastaa Juudan uppiniskaista kansaa, ja mitä tämä opettaa meille?

⁶ Kuka voisi pelastaa uppiniskaisen Juudan kansan? Eivät edes vanhurskas Nooa, Daniel ja Job voisi pelastaa sitä, kun Jumala panisi täytäntöön tuomionsa maalle. Pelastuaksemme meidänkin siis täytyy kantaa oma vastuumme Jumalan edessä ja tehdä hänen tahtonsa. – Hesekiel 14:12–23; Roomalaisille 14:12.

 7. Mihin Juudaa verrattiin, mutta minkä Jumala kuitenkin tekisi uskollisten kanssa?

⁷ Juudaa verrattiin uskottomien asukkaittensa vuoksi villiin viiniköynnökseen, joka ei tuottanut hyvää hedelmää ja joka kelpasi vain poltettavaksi. (Hesekiel 15:1–8) Sitä verrattiin myös löytölapseen, jonka Jumala pelasti Egyptistä ja jota hän ravitsi, kunnes siitä varttui nainen. Jehova otti hänet vaimokseen, mutta hän kääntyi väärien jumalien puoleen ja tulisi kärsimään tuhon hengellisen aviorikoksensa vuoksi. Mutta uskollisten kanssa Jumala ’tekisi iankaikkisen liiton’ – uuden liiton hengellisen Israelin kanssa. – Hesekiel 16:1–63; Jeremia 31:31–34; Galatalaisille 6:16.

 8. a) Mihin Babyloniaa ja Egyptiä verrattiin? b) Miten sen, että Sidkia rikkoi valansa, pitäisi vaikuttaa meihin?

⁸ Seuraavaksi Babylonian ja Egyptin hallitsijoita verrattiin suuriin kotkiin. Toinen katkaisi setripuun latvuksen poistamalla virasta kuningas Joojakinin ja asettamalla hänen tilalleen Sidkian. Vaikka Sidkia teki Nebukadnessarille uskollisuusvalan, hän rikkoi sen etsimällä sotilaallista apua Egyptin hallitsijalta, toiselta suurelta kotkalta. Jos Sidkia vetosi Jumalan nimeen tehdessään valansa, niin sen rikkominen aiheutti häpeää Jehovalle. Jo ajatuksenkin siitä, että tuottaisimme häpeää Jumalalle, pitäisi estää meitä rikkomasta koskaan sanaamme. Meillä on todella suuri etu saadessamme kantaa Jumalan nimeä Jehovan todistajina. – Hesekiel 17:1–21.

 9, 10. a) Mikä profetia on merkitty muistiin Hesekielin 17:22–24:ään, mutta mitä meidän täytyy tehdä hyötyäksemme sen täyttymyksestä? b) Kuka on vastuussa käytöksemme seurauksista?

⁹ Seuraavaksi esitetään rohkaiseva messiaaninen ennustus. (Lue Hesekielin 17:22–24.) ”Hento latvalehvä” on tässä messiaaninen Kuningas, Jeesus Kristus. Jehova istuttaisi sen taivaalliselle Siioninvuorelle, ja siitä tulisi ”mahtava setri”, joka koituisi suojaksi ja siunaukseksi hallitessaan maata. (Ilmestys 14:1) Tämän johdosta voimme tosiaan rohkaista mielemme.

¹⁰ Hyötyäksemme messiaanisen ennustuksen täyttymyksestä meidän täytyy kuitenkin säilyttää hyvä suhde Jehovaan. Hesekielin pakkosiirtolaistoverit ilmeisesti ajattelivat olevansa hyvässä asemassa Jumalan edessä ja syyttivät kärsimyksistään esi-isiään. Profeetta osoitti kuitenkin, että jokainen on vastuussa oman käytöksensä seurauksista. (Hesekiel 18:1–29; vrt. Jeremia 31:28–30.) Seuraavaksi esitettiin vetoomus. (Lue Hesekielin 18:30–32.) Jehova on tosiaan armollinen katuville eikä iloitse kenenkään kuolemasta. Siksi Jumala sanoo: ”Kääntykää, niin te saatte elää.” – Vrt. 2. Pietari 3:9.

11. Mihin Juudan hallitsijoita verrattiin, ja mitä sille tapahtuisi, kun Jehovan ”miekka” iskisi siihen?

¹¹ Juudan kukistumisesta viritetyssä itkuvirressä sen hallitsijoita verrattiin nuoriin leijoniin. Kuningas Jooahas kuoli Egyptin pakkosiirtolaisuudessa, Nebukadnessar vangitsi Joojakimin ja Joojakin vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. Seuraavaksi Nebukadnessar asetti Sidkian Juudan valtaistuimelle, mutta tämä kapinoi. Lopulta Sidkia vietiin kuin häkkiin teljetty leijona vankeuteen Babyloniin. Profeetallisen itkuvirren mukaisesti Juudasta tuli vuonna 607 eaa. turmeltu viinipuu, ”ja ylvästä oksaa hallitusvaltikaksi ei siinä enää ole”. Jehovan ”miekka” oli iskenyt siihen! – Hesekiel 19:1–14; Jeremia 39:1–7.

12. a) Mihin väärintekoihin Hesekielin aikalaiset syyllistyivät esi-isiensä tavoin? b) Miksi ihmiset sanoivat, että Hesekiel puhui pelkkiä vertauksia, ja minkä varoituksen tämä antaa meille?

¹² Kun ”miehiä Juudan vanhinten joukosta” tuli Hesekielin luo, hän kertoi heille Jumalan sanoman. Hän osoitti, että vaikka Jehova vapautti israelilaiset Egyptistä ja antoi heille lakinsa, he hylkäsivät sen ja harjoittivat epäjumalanpalvelusta. Koska Hesekielin aikalaiset olivat syyllistyneet samanlaisiin väärintekoihin, Jumala kävisi oikeutta heitä vastaan. Ilmeisesti epäluulon vuoksi – ei siksi, että eivät olisi ymmärtäneet Hesekielin tarkoitusta – ihmiset sanoivat: ”Tämähän puhuu pelkkiä vertauksia.” He oppisivat pian tietämään, ettei profeetan sanoma ollut suinkaan pelkkiä vertauksia. Tämän pitäisi varoittaa meitä suhtautumasta koskaan epäilevästi Raamatun varoitusten täyttymykseen. – Hesekiel 20:1–49.

Jehova Soturina

13. Mitä Jumalan ”miekka” merkitsee, ja mitä ”kaikki liha” pantaisiin tietämään, kun tuota miekkaa käytettäisiin?

¹³ Pakkosiirtolaisuuden seitsemäntenä vuotena (aabin 10. päivänä 611 eaa.) oli jäljellä vähemmän kuin kaksi ja puoli vuotta, ennen kuin ”sota – – Herran päivänä” alkaisi Juudaa ja Jerusalemia vastaan. (Hesekiel 13:5; 20:1) Huomaa, mitä Jehova, Soturi, silloin sanoi Hesekielin välityksellä. (Lue Hesekielin 21:1–5.) Jumalan ”miekka” merkitsee sitä maallista välikappaletta, jota hän käyttäisi, mutta se voi sisältää hänen taivaallisen, vaunujen kaltaisen järjestönsä. Juudan ja Israelin ’vanhurskaat’ ja ’jumalattomat’ asukkaat samoin kuin Jumalan kansalle pahansuopaiset kansat surmattaisiin Jumalan ”miekan” terällä. Tosiaankin ”kaikki liha” pantaisiin tietämään, että Jehova soti heitä vastaan.

14. a) Mihin Jehovan voidellut todistajat Hesekielin tavoin kiinnittävät huomiota? b) Mikä osoittaa, että kristikunnan hallitsijat eivät pääse Jumalan ”miekkaa” pakoon?

¹⁴ Jehovan voidellut todistajat kiinnittävät nykyään Hesekielin tavoin huomiota ”miekkaan”, jota Jumala heiluttaa kristikunnan kannattajia vastaan, sen valta-alueen kannattajia vastaan, joka on ”Israelin maan” vastakuva. Pian tuon ”miekan” tuntee ”kaikki liha – –, etelästä pohjoiseen asti”, kaikki väärän uskonnon harjoittajat. Hesekielin ajan itsevarmoilla ihmisillä ei ollut mitään syytä iloita ajatellen, ettei Jehovan ”miekka” ’teurastaisi teurasta’ heitä vastaan. Tuo ”miekka” hylkäsi Juudan valtakunnan kuninkaallisen valtikan samoin kuin se hylkäsi jokaisen muun ”puun” eli valtikan. Teloituksesta huolehtiva Jumalan välikappale ei siis varmastikaan säästä kristikunnan hallitsijoita. – Hesekiel 21:6–17.

15. Mikä Nebukadnessaria koskeva tapaus osoittaa, ettei kukaan voi kääntää Jehovan ”miekkaa” syrjään?

¹⁵ Hesekielin profetia osoittaa edelleen, ettei kukaan, eivät myöskään demonit, voi kääntää Jehovan ”miekkaa” syrjään. (Lue Hesekielin 21:18–22.) Vaikka kuningas Nebukadnessar käyttäisi demonistista ennustelua, Jehova huolehtisi siitä, että Babylonian hallitsija marssisi Jerusalemia vastaan, ei heikompaa ammonilaisten pääkaupunkia, Rabbaa, vastaan. Nebukadnessar valitsisi säiliöstä nuolen, joka on merkitty Jerusalemiin. Hän käyttäisi kotijumalia (todennäköisesti ihmisen muotoon tehtyjä pieniä jumalankuvia) ja tarkkailisi merkkiä teurastetun eläimen maksasta. Ennustelusta huolimatta hän lähtisi kuitenkin Juudean pääkaupunkiin johtavalle tielle ja piirittäisi kaupungin. Oli totta, että Nebukadnessar oli tehnyt liiton kuningas Sidkian kanssa. Mutta koska Sidkia ja muut juutalaiset olivat rikkoneet valan, heidät otettaisiin ”käsin kiinni” ja vietäisiin vankeina Babyloniin. – Hesekiel 21:23, 24.

16. a) Mitä tapahtui Hesekielin 21:25–27:n täyttymykseksi? b) Milloin pakanain ajat alkoivat, ja mihin tapahtumaan ne päättyivät?

¹⁶ Sidkia aiheutti kapinoimisellaan itselleen kuolettavan haavan. (Lue Hesekielin 21:25–27, ”saastutettu” = ”kuolettavasti haavoittunut”, UM.) Kun Juudan kuningas syöstiin valtaistuimelta, kuninkaallinen käärelakki ja kruunu otettiin pois. (2. Kuningasten kirja 25:1–7) Juudan ”korkea” valtakunta ’alennettiin’ tuhoamalla se vuonna 607 eaa. Näin ’alhaiset’ pakanavaltakunnat ’korotettiin’, niin että maapallon hallinta jäi niiden käsiin Jumalan esikuvallisen valtakunnan puuttumatta asioihin. (5. Mooseksen kirja 28:13, 15, 36, 43, 44) Niin alkoivat ”kansain määräajat” – pakanain ajat – jotka päättyivät vuonna 1914. Silloin Jumala antoi kuninkuuden Jeesukselle Kristukselle, ’jolla oli laillinen oikeus’ siihen. (Luukas 21:20–24; Psalmi 110:1, 2; Daniel 4:12–25; 7:13, 14) Kun Jeesus on taivaallisella valtaistuimella, pakanakansat eivät voi tallata sitä, mitä muinainen Jerusalem vertauskuvasi, Daavidin laillisen perillisen valtakuntaa. – Heprealaisille 12:22.

17. Minkä ’valheen’ ammonilaisprofeetat julistivat?

¹⁷ Ammonilaiset profeetat sanoivat, että Ammonin pääkaupunki Rabba säästyisi tuhoutumasta Nebukadnessarin miekkaan. Mutta se oli ’valhe’, sillä koko Ammonin maa autioitettaisiin. Meidän ajastamme Jumala on säätänyt, että kansojen tuho seuraa kristikunnan tuhoa, samoin kuin Rabba tuhottiin Jerusalemin jälkeen. – Hesekiel 21:28–32; Ilmestys 16:14–16.

Jerusalem haastetaan oikeuteen

18. Mistä synneistä Hesekiel arvosteli ankarasti Jerusalemia, ja miten meidän pitäisi suhtautua tähän?

¹⁸ Puhuen jälleen Jehovan sanaa Hesekiel arvosteli ankarasti Jerusalemia sellaisista synneistä kuin verenvuodatuksesta, epäjumalanpalveluksesta, irstaasta käytöksestä, petoksesta ja Jumalan unohtamisesta. Sen verivelkaiset ruhtinaat käyttivät väärin valtaansa syyllistymällä jopa oikeusmurhaan, ja panettelijat raivasivat pois viholliset syyttämällä heitä väärin. Tällaisten väärintekojen vuoksi Jerusalemin asukkaat hajotettaisiin. Tämän tietämisen pitäisi vahvistaa päätöstämme karttaa vallan väärinkäyttöä, irstasta käytöstä, herjausta ja muita törkeitä syntejä. – Hesekiel 22:1–16.

19. Millä tavoin Juudan kansa sulatettaisiin, ja miksi sen hävittäminen oli täysin aiheellista?

¹⁹ Lisäksi Jehova sulattaisi Juudan kansan ahjossa. Tarkoitus ei ollut puhdistaa sitä jalometallin saamiseksi esiin, vaan sulattaa se hänen tulisessa vihassaan. (Hesekiel 22:17–22) Vehkeilevät profeetat, laittomat papit, ahneet ruhtinaat ja epäoikeudenmukaiset ihmiset ansaitsivat hyvin tämän tuomion. Heidät kaikki tuomittiin. Koska kukaan heidän joukossaan ei arvostanut vanhurskautta, Jumala hävittäisi heidät vihansa tulella. – Hesekiel 22:23–31.

Ansaittu rangaistus

20. Keiden vertauskuvallisten naisten päälle Jumalan viha oli määrä vuodattaa, ja mitä yksityiskohtia voit esittää heidän henkilöllisyydestään?

²⁰ Jumalan vihan vuodattaminen esitettiin seuraavaksi tuomiolla, joka pantiin täytäntöön kahdelle hengelliseen aviorikokseen syyllistyneelle vertauskuvalliselle naiselle. Toinen oli Ohola, Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta, jonka pääkaupunki oli Samaria. Hän oli ”vanhempi”, koska hän koostui Israelin useimmista sukukunnista, Jaakobin vanhimmista pojista, Ruubenista ja Simeonista, polveutuneet sukukunnat mukaan luettuina. Hänen sisarensa oli Oholiba, kaksi sukukuntaa käsittävä Juuda, jonka pääkaupunki oli Jerusalem. Ohola merkitsee ’hänen telttansa’. Oholiba merkitsee ’minun telttani on hänessä’, mikä on sopivaa siksi, että Jumalan teltta eli temppeli oli Juudassa. – Hesekiel 23:1–4.

21. Mistä Ohola etsi turvallisuutta, ja minkä varoituksen se antaa meille?

²¹ Ohola (Israel) lakkasi olemasta, kun assyrialaiset kukistivat Israelin vuonna 740 eaa. Mitä Ohola oli tehnyt? (Lue Hesekielin 23:5–7.) Hän oli uskottomasti etsinyt turvallisuutta poliittisista liitoista, mutta tämä johti siihen, että hän omaksui liittolaistensa väärän palvonnan, niin että ”hän saastutti itsensä kaikilla heidän kivijumalillaan”. Meidän pitäisi panna merkille, miten huonoja seurauksia oli Oholan hengellisestä aviorikoksesta, ja varoa maailmallisia siteitä, jotka voivat tuhota uskomme. – Jaakob 4:4; 1. Johannes 2:15–17.

22. Mitä kristikunta tekee Oholan ja Oholiban tavoin, mutta mitä sille tapahtuu?

²² Koska Oholiba (Juuda) eli vielä syntisemmin kuin sisarensa, hän kärsi kansallisonnettomuuden babylonialaisten käsissä vuonna 607 eaa. Hänen lapsensa kaatuivat miekkaan tai heidät vietiin pois vankeina, ja hänet häpäistiin kansojen keskuudessa. Oholan ja Oholiban tavoin kristikunta syyllistyy hengelliseen aviorikokseen, se tekee syntiä sen Jumalan silmissä, jota se väittää palvovansa. Protestantismi monine lahkoineen on saastuttanut itsensä maailman kaupallisten ja poliittisten voimien kanssa jopa pahemmin kuin vanhempi sisarensa, roomalaiskatolisuus. Näin Jehova huolehtii siitä, että koko kristikunta tuhotaan. Silloin ihmiset tulevat tietämään, että hän on Suvereeni Herra Jehova. Päättäväisyyttämme karttaa sopimattomia maailmallisia siteitä vahvistaa sen muistaminen, että pian kristikunnan liittolaiset kääntyvät sitä vastaan ja panevat täytäntöön Jumalan tuomion tuolle Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, huomattavimmalle osalle. – Hesekiel 23:8–49; Ilmestys 17:1–6, 15–18.

Ulkokultailijat järkyttyneitä

23. Mikä edusti Jerusalemia sanomassa, jonka Jumala antoi Hesekielille joulukuun loppupuolella vuonna 609 eaa., ja mitä sille tapahtuisi?

²³ Samana joulukuun loppuosan päivänä, jona Nebukadnessar aloitti puolitoista vuotta kestäneen Jerusalemin piirityksensä (teebetin 10. päivänä 609 eaa.), Jumala antoi Hesekielille uuden havainnollisen sanoman. Piiritettyä Jerusalemia edusti siinä pata, jossa kaupungin asukkaita ’keitettäisiin’. Moraalinen saasta oli aiheuttanut ”ruostetta” tuossa vertauskuvallisessa padassa. ”Kappale kappaleelta” väärintekijät tuotaisiin ulos Jerusalemista, eikä sen ahdistuksista tulisi loppua, kunnes se kärsisi tuhon. Jehova oli tuominnut Jerusalemin sen jumalattomuuden perusteella, ja se piti tuhota samoin kuin kristikunta täytyy tuhota. – Hesekiel 24:1–14.

24. a) Miksi Hesekiel ei ilmaissut surua, kun hänen vaimonsa kuoli? b) Miten kristikunta suhtautuu, kun Jehovan ”miekka” käy sen kimppuun ja mitä se tulee tietämään?

²⁴ Seuraavaksi Hesekielin piti toimia normaalista poikkeavalla tavalla. (Lue Hesekielin 24:15–18.) Miksi profeetta ei saanut ilmaista surua, kun hänen vaimonsa kuoli? Osoittaakseen, kuinka tyrmistyneitä juutalaiset olisivat, kun Jerusalem, sen asukkaat ja sen temppeli tuhoutuisivat. Hesekiel oli jo sanonut sanottavansa näistä asioista eikä enää puhuisi Jumalan sanomaa, ennen kuin Jerusalemin kukistumisesta kerrottaisiin hänelle. Samoin kristikunta ja sen ulkokultaiset uskonnonharjoittajat ovat tyrmistyneitä tuhonsa hetkellä. Ja kun ”suuri ahdistus” alkaa, niin voideltu vartija-luokka on jo puhunut riittävästi sen lopusta. (Matteus 24:21) Mutta kun Jumalan ”miekka” käy kristikunnan kimppuun, nuo tyrmistyneet uskonnonharjoittajat ja muut ’tulevat tietämään, että hän on Jehova’. – Hesekiel 24:19–27.

Miten vastaisit?

◻ Mitä tapahtui, kun Jehova käytti ”miekkaansa” Juudaa ja Israelia vastaan?

◻ Miten sen, että Sidkia rikkoi Nebukadnessarille antamansa valan, pitäisi vaikuttaa meihin?

◻ Mitä Jumalan ”miekka” merkitsee?

◻ Mikä Nebukadnessaria koskeva tapaus osoittaa, ettei kukaan voi kääntää Jehovan ”miekkaa” syrjään?

◻ Mitä tapahtui Hesekielin 21:25–27:n täyttymykseksi?

◻ Mitä esikuvasi se, ettei Hesekiel ilmaissut surua, kun hänen vaimonsa kuoli?

[Kuva s. 18]

Mikä profetia alkoi täyttyä, kun kuningas Sidkia rikkoi Nebukadnessarille vannomansa valan ja kun hänet vietiin vankeuteen?