HESEKIELIN KIRJA

Tämä merkittävä kirja tunnetaan kirjoittajansa, profeetta Hesekielin, nimellä. Hesekiel, pappi Busin poika, sai kirjoitustyönsä päätökseen ilmeisesti Babyloniassa n. 591 eaa. Kirja käsittää n. 22 vuoden pituisen ajanjakson, vuodesta 613 n. vuoteen 591 eaa. (Hes 1:1–3; 29:17.)

Hesekielin kirjalle ovat tunnusomaisia näyt, vertaukset ja vertauskuvat. Myös vertauskuvallisten asioiden näytteleminen on kirjalle hyvin tyypillistä; Jumala käski Hesekielin esimerkiksi kaivertaa Jerusalemin luonnoksen tiileen ja sitten lavastaa ikään kuin piirityksen sitä vastaan tunnusmerkiksi Israelille (Hes 4:1–17). Muita symbolisia tekoja olivat Israelin kahta huonetta edustavien kahden sauvan liittäminen yhteen (37:15–23) ja se, että Hesekiel kaivoi seinään reiän ja meni siitä ulos matkatavaroineen, mikä kuvasi Jerusalemin joutumista vankeuteen (12:3–13). Kuvaus Oholasta ja Oholibasta on yksi kirjan eloisista vertauksista (luku 23). Huomattavaa Hesekielin kirjassa on myös se, että Hesekiel kertoo äärimmäisen pikkutarkasti profetioittensa ajankohdan ja mainitsee kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuusvuoden lisäksi myös kuukauden ja päivän (1:1, 2; 29:1; 30:20; 31:1; 32:1; 40:1).

Oikeaperäisyys. Kirjassa kerrottujen profetioiden täyttyminen todistaa sen oikeaperäisyyden puolesta (ks. esimerkkejä artikkeleista AMMONILAISET; EDOM, EDOMILAISET; TYROS). Myös arkeologia vahvistaa tämän kirjan oikeaperäisyyden. Tunnettu amerikkalainen arkeologi W. F. Albright kirjoitti: ”Arkeologiset tosiasiat ovat – – kiistattomasti osoittaneet Jeremian ja Hesekielin, Esran ja Nehemian kirjojen alkuperäisyyden perustelluksi; ne ovat vahvistaneet perinteisen käsityksen tapahtumista sekä niiden järjestyksen.” (The Bible After Twenty Years of Archeology [1932–1952], 1954, s. 547.)

Hesekielin kirjan oikeaperäisyyttä tukee sen sopusointu Raamatun muiden kirjojen kanssa. Vaikkei kukaan Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajista lainaakaan sitä suoraan eikä viittaa siihen, joitakin sen ilmauksia kuitenkin mukaillaan tai jäljitellään toistuvasti. Sekä Hesekiel että Jeesus puhuvat tuoreen puun kuivumisesta (Hes 17:24; Lu 23:31) samoin kuin lampaan- ja vuohenkaltaisten ihmisten tuomitsemisesta (Hes 34:17; Mt 25:32, 33). Ilmestyskirjassa käytetään monia samankaltaisia kuvauksia kuin Hesekielin kirjassa (vrt. Hes 1:28:aa Il 4:3:een; Hes 10:3, 4:ää Il 15:8:aan; Hes 12:25:tä Il 10:6:een; Hes 37:10:tä Il 11:11:een).

On merkille pantavaa, että kreikankielisten Chester Beatty -raamattupapyrusten joukossa on koodeksi, joka sisältää joidenkin muiden Raamatun osien lisäksi Hesekielin, Danielin ja Esterin kirjat. Ne kaikki ovat yhdessä koodeksissa, jossa oli alun perin luultavasti 118 lehteä. Kaksi kirjuria valmisti tämän jäljennöksen todennäköisesti 200-luvun alkupuoliskolla, ja se osoittaa meidän käytössämme olevan Hesekielin kirjan olennaisilta osiltaan luotettavaksi.

Koska Jeremia ja Hesekiel elivät samaan aikaan, heidän profetioissaan on monia yhtäläisyyksiä (vrt. Hes 18:2:ta Jer 31:29:ään; Hes 24:3:a Jer 1:13:een; Hes 34:2:ta Jer 23:1:een). Myös Daniel oli Hesekielin aikalainen, ja he käyttävät kirjoituksissaan samanlaisia ilmauksia. Ollessaan köysiin sidottuna Hesekiel profetoi Juudan valtakunnasta ja osoitti, että tulisi olemaan ”päivä vuotta kohti”, ts. jokainen profetian päivä vastaisi täyttymyksessä yhtä vuotta (Hes 4:4–8). Valtakuntaa koskevassa profetiassa Daniel puhui vantein ympäröidystä kannosta ja ilmoitti ajanjakson, jonka jälkeen vanteet poistettaisiin (Da 4:23). Myös Danielin profetia Messiaan, Johtajan, tuloon liittyvistä 70 viikosta käsitteli aikaa, ja senkin täyttymyksessä päivä kuvasi vuotta (Da 9:24–27).

Aineiston järjestys. Hesekielin profetiat ja näyt ovat suurimmaksi osaksi aika- ja aihejärjestyksessä. Luvun 29 jakeet 17–20 eivät ole aikajärjestyksen mukaisessa paikassa (vrt. Hes 29:1; 30:20), mutta aiheeltaan nämä neljä jaetta sopivat tämän Egyptin vastaisen profetian yhteyteen. Ensimmäisen pakkosiirtolaisuuden yhdeksännen vuoden kymmenenteen kuukauteen asti Hesekielin profetiat keskittyivät enimmäkseen Jerusalemin täydelliseen kukistumiseen ja autioitukseen; ennallistuksesta esitetään vain lyhyitä mainintoja. Ensimmäiset 24 lukua ovat yleissävyltään tällaisia. Jerusalemin piirityksen aikana profeetta alkoi julistaa pääasiassa onnettomuutta niille pakanakansakunnille, joiden Jehova Jumala oli ennalta nähnyt iloitsevan Jerusalemin kukistumisesta. Sen jälkeen kun oli saatu tieto Jerusalemin kukistumisesta, profeetta kaiutti loistoisaa ennallistusteemaa, joka sävyttää kirjan loppuosaa (33:20, 21).

Hesekielin kirja paljastaa, että Babylonin väärä uskonto, varsinkin babylonialaisen Tammus-jumalan palvonta, oli tuotu Jehovan temppelin alueelle (Hes 8:13, 14). Sen lisäksi että itse Jehovan temppelissä harjoitettiin tällaista inhottavaa väärää palvontaa, luopiojuutalaiset olivat täyttäneet Juudan maan väkivallalla. Ei ole siksi mitenkään yllättävää, että Hesekiel kuulee näyssään, kuinka Jehovan teloitusjoukkoja kehotetaan tulemaan murskaamisaseineen ja seisahtumaan alttarin viereen temppelin sisempään esipihaan. Sitten Jehova antaa niille määräyksen kulkea uskottoman Jerusalemin halki ja tappaa kaikki, joita ei ole merkitty Jehovan palvojiksi: ”Vanha mies, nuori mies ja neitsyt ja pikkulapsi sekä naiset teidän tulee tappaa – heille turmioksi. Mutta älkää lähestykö ketään ihmistä, jossa on merkki, ja teidän tulee aloittaa minun pyhäköstäni.” (9:6.) Hesekiel kertoo, että Jehovan teloitusjoukot tappoivat ensin ne 70 vanhinta, jotka palvoivat sisemmässä esipihassa olevan kammion seinään kaiverrettuja epäjumalankuvia. Lisäksi tapettiin kaikki ne naiset, jotka istuivat portissa itkemässä babylonialaista Tammus-jumalaa, ja luopiot, jotka palvoivat temppelin eteishallin luona aurinkoa. (8:7–9:8.) Hesekielin näky oli vain ennakkonäkymä siitä, mikä oli kohtaamaisillaan Jerusalemia, kun Jehova panisi sen juomaan hänen vihastuksensa viinin maljan hänen kädestään hänen teloittajana toimivan palvelijansa, kuningas Nebukadnessarin (Nebukadressarin), ja tämän armeijoiden välityksellä (Jer 25:9, 15–18).

Hesekielin ennallistusprofetiat ovat varmasti lohduttaneet pakkosiirtolaisuudessa olevia juutalaisia. Pakkosiirtolaisuutensa 25. vuonna (593 eaa.) Hesekiel sai merkittävän näyn Jehovan uudesta temppelistä, jonka malli tuli itse Jehova Jumalalta, sekä siihen liittyvästä kaupungista, jonka nimi oli Jehova-Samma (merk. ’Jehova itse on siellä’) (Hes 40:1–48:35). Se vahvisti pakanallisen epäjumalanpalveluksen kyllästämässä maassa asuvien katuvien juutalaispakkosiirtolaisten toivoa siitä, että tosi Jumalaa, Jehovaa, vielä palvottaisiin hänen temppelissään.

Hesekielin profetiassa tuodaan esiin Raamatun teema: Jehovan suvereenius saatetaan kunniaan ja hänen nimensä pyhitetään messiaanisen Valtakunnan välityksellä. Siinä osoitetaan, että vaikka Jumala sallisi Daavidin valtaistuimen olla tyhjänä pitkään, hän ei ollut hylännyt Daavidin kanssa tekemäänsä valtakuntaliittoa. Valtakunta annettaisiin sille, jolla olisi laillinen oikeus. Näin Hesekiel Danielin tavoin kohdisti juutalaisten huomion Messias-toivoon. (Hes 21:27; 37:22, 24, 25.) Jehova pani Hesekielin sanomaan yli 60 kertaa, että ihmisten ”on tultava tietämään, että minä olen Jehova”. Hesekiel julistaa Jumalan muistonimen suuruutta käyttämällä ilmausta ”Suvereeni Herra Jehova” 217 kertaa (Hes 2:4, Rbi8, alav.).

[Tekstiruutu s. 765]

HESEKIELIN KIRJAN KOHOKOHTIA

Profetioita siitä, että Babylon hävittää Jerusalemin ja että uskollinen jäännös ennallistetaan. Keskeisen teeman mukaan ihmisten ”on tultava tietämään, että minä olen Jehova”

Kirjoitettiin Babylonissa: suurin osa kuuden vuoden kuluessa ennen kuin Jerusalem hävitettiin 607 eaa., mutta jotkin osat vasta n. 591 eaa.

Jehova valtuuttaa Hesekielin (joka on tuolloin pakkosiirtolaisena Babyloniassa) vartiomieheksi (1:1–3:27)

Hänelle annetaan kunnioittavaa pelkoa herättävä näky Jehovan kirkkaudesta sekä nelikasvoisista kerubeista ja pyöristä, joiden kehät ovat täynnä silmiä

Vakava vastuu vartiomiehenä

Profeetallisia varoituksia uskotonta Juudaa ja Jerusalemia vastaan (4:1–24:27)

Hesekielin käsketään näytellä Jerusalemin tuleva piiritys makaamalla kaiverretun tiilen edessä 390 päivää vasemmalla kyljellään ja 40 päivää oikealla kyljellään, ja hänen täytyy elää niukkojen ruoka- ja vesiannosten turvin

Maa ja epäjumalanpalvelukseen käytetyt paikat autioitetaan; uskottomat tuhoutuvat mutta jäännös jää eloon; ei kulta eikä hopea voi auttaa pääsemään turvaan

Temppelialueella harjoitettavan epäjumalanpalveluksen vuoksi Jehova päättää ilmaista vihastuksensa osoittamatta sääliä; vain pellavapukuisen sihteerin merkitsemät säästetään

Hesekiel näyttelee kuningas Sidkian ja kansan paon viemällä matkatavarat ulos seinään kaivetun aukon kautta

Jehovan tuomio väärille mies- ja naisprofeetoille

Kotkaa ja viiniköynnöstä koskeva arvoitus osoittaa, millaiset katkerat seuraukset koituvat siitä, että ihmiset etsivät apua Egyptiltä

Jehovan tuomio langetetaan kunkin yksilön toiminnan mukaan eikä – niin kuin erheellisesti väitettiin – pelkästään isien syntien tähden

Jumalattoman Sidkian kruunu poistetaan, ja Daavidin sukuhaaran kuningasvalta lakkaa, kunnes tulee se, jolla on laillinen oikeus

Uskotonta Samariaa ja Jerusalemia kuvataan kahdella portolla, Oholalla ja Oholiballa; Jerusalemin entiset rakastajat tulevat kohtelemaan sitä ankarasti

Piiritettyä Jerusalemia verrataan kuumennettuun pataan ja asukkaita siinä olevaan lihaan

Profetioita ympärillä olevia kansakuntia vastaan; Jehova näkee ennalta, että jotkin niistä iloitsevat Jerusalemin kukistumisesta (25:1–32:32)

Ammon, Moab, Edom ja Filistea autioitetaan

Nebukadnessar tulee piirittämään Tyroksen, ja aikanaan siitä tulee autio paikka; tuhoa verrataan hienon laivan uppoamiseen lasteineen; Tyroksen dynastia päättyy kopeuden ja petollisuuden vuoksi

Nebukadnessar ryöstää Egyptin maksuksi niistä palveluksista, joita se on tehnyt pannessaan täytäntöön Jumalan Tyrokselle langettaman tuomion; faraota ja hänen joukkoaan verrataan setriin, joka kaadettaisiin

Profetioita Jumalan kansan vapautuksesta ja ennallistuksesta (33:1–48:35)

Jehova tulee kokoamaan jälleen kansansa, lampaansa, ja herättämään palvelijansa Daavidin heidän paimenekseen

Edom autioitetaan, mutta Israelin maa tulee kukoistamaan kuin Eedenin puutarha

Ollessaan pakkosiirtolaisina Babylonissa israelilaiset muistuttavat kuivia, elottomia luita, mutta heidät herätetään eloon

Kahden sauvan (joista toinen edustaa Joosefia ja toinen Juudaa) liittäminen yhteen kuvaa pakkosiirtolaisten saattamista jälleen ykseyteen Jumalan palvelijan Daavidin alaisuudessa

Jehovan ennallistettu kansa joutuu Gogin hyökkäyksen kohteeksi, mutta Jehova lupaa suojella sitä ja tuhota Gogin joukot

Hesekielille annetaan näky temppelistä ja sen yksityiskohdista; virta juoksee temppelistä Kuolleeseenmereen, jonka vedet paranevat, ja siellä aletaan kalastaa; virran rannoilla olevat puut tuottavat syötäviä hedelmiä ja lehtiä parannukseksi

Maanjako esitetään pääpiirteittäin; ”Jehova itse on siellä” -kaupunkia kuvaillaan