”Temppeli” ja ”johtomies” nykyään

”Johtomiehen taas, joka on heidän keskellään, pitää tulla sisään, kun he tulevat sisään, ja kun he menevät ulos, hänen pitää mennä ulos.” (HESEKIEL 46:10)

1, 2. Mikä avaintotuus auttaa meitä selvittämään suurelta osin Hesekielin temppelinäyn merkityksen?

JOTKUT muinoin eläneet rabbit eivät olleet oikein tyytyväisiä Hesekielin kirjaan. Talmudin mukaan jotkut heistä harkitsivat jopa sen poistamista Pyhän Raamatun kaanonista. Erityisen vaikea heille oli temppelinäky, ja he julistivatkin sen ihmiselle käsittämättömäksi. Toisia raamatunoppineita Hesekielin näky Jehovan temppelistä on hämmentänyt. Miten on meidän laitamme?

² Puhtaan palvonnan ennallistamisesta saakka Jehova on siunannut kansaansa monilla hengellisen ymmärryksen leimahduksilla, muun muassa auttamalla sitä tajuamaan, että Jumalan hengellinen temppeli on Jehovan temppelinkaltainen järjestely puhdasta palvontaa varten.a Tämä avaintotuus auttaa meitä selvittämään suurelta osin Hesekielin temppelinäyn merkityksen. Tarkastellaanpa lähemmin näyn neljää osaa, jotka ovat temppeli, papisto, johtomies ja maa. Mitä ne merkitsevät nykyään?

Temppeli ja sinä

3. Mitä opimme temppelin sisäänkäynnin korkealla olevasta katosta ja seinäkaiverruksista?

³ Kuvitellaanpa, että olemme kiertokäynnillä tässä näyn temppelissä. Lähestymme sitä ja nousemme seitsemän porrasta yhdelle suunnattoman suurelle portille. Tämän sisäänkäynnin sisäpuolella katselemme pelonsekaisen kunnioituksen vallassa ylöspäin. Katto on yläpuolellamme yli 30 metrin korkeudessa! Tämä muistuttaa meitä siitä, että on täytettävä ylevät normit, jotta voisi astua Jehovan palvontajärjestelyn piiriin. Ikkunoista tulevat valonsäteet valaisevat seinään kaiverrettuja palmuja, jotka Raamatussa kuvaavat oikeamielisyyttä. (Psalmit 92:12; Hesekiel 40:14, 16, 22.) Tämä pyhä paikka on niitä varten, jotka ovat moraalisesti ja hengellisesti oikeamielisiä. Sen mukaisesti me haluamme pysyä oikeamielisinä, jotta palvontamme olisi otollista Jehovalle. (Psalmit 11:7.)

4. Keiltä kielletään pääsy temppeliin, ja mitä tämä opettaa meille?

⁴ Kulkuväylän kummallakin puolella on kolme vartiokammiota. Päästävätkö vartijat meidät sisään temppeliin? Jehova sanoo Hesekielille, ettei kukaan vierasmaalainen, joka on ”ympärileikkaamaton sydämeltä”, saa mennä sisään. (Hesekiel 40:10; 44:9.) Mitä tämä merkitsee? Jumala hyväksyy palvojikseen vain ne, jotka rakastavat hänen lakejaan ja elävät niiden mukaan. (Jeremia 4:4; Roomalaisille 2:29.) Hän ottaa heidät tervetulleina vastaan hengelliseen telttaansa, palvontahuoneeseensa (Psalmit 15:1–5). Aina siitä lähtien, kun puhdas palvonta ennallistettiin vuonna 1919, Jehovan maallinen järjestö on puolustanut ja kirkastanut edistyvästi hänen moraalilakejaan. Niitä jotka kieltäytyvät tahallaan tottelemasta, ei enää oteta tervetulleina vastaan hänen kansansa yhteyteen. Raamattuun perustuva tapa erottaa katumattomat väärintekijät on auttanut nykyään pitämään palvontamme puhtaana. (1. Korinttilaisille 5:13.)

5. a) Mitä samankaltaisuuksia on Hesekielin näyssä ja Ilmestyksen 7:9–15:een muistiin merkityssä Johanneksen näyssä? b) Keitä kuvataan Hesekielin näyssä 12 heimolla, jotka palvovat ulommassa esipihassa?

⁵ Kulkuväylä johtaa ulompaan esipihaan, jossa ihmiset palvovat ja ylistävät Jehovaa. Tämä muistuttaa meitä apostoli Johanneksen näystä, jossa ”suuri joukko” palvoo Jehovaa ”yötä päivää hänen temppelissään”. Molemmissa näyissä esiintyy palmupuita. Hesekielin näyssä ne koristavat sisäänkäynnin seiniä. Johanneksen näyssä palvojilla on käsissään palmunoksia kuvaamassa iloa, jota he tuntevat ylistäessään Jehovaa ja ottaessaan Jeesuksen vastaan Kuninkaanaan. (Ilmestys 7:9–15.) Hesekielin näyn tekstiyhteydessä Israelin 12 heimoa kuvaavat ”muita lampaita” (Johannes 10:16; vrt. Luukas 22:28–30). Kuulutko sinäkin niihin, jotka ylistävät iloiten Jehovaa julistamalla hänen Valtakuntaansa?

6. Mihin tarkoitukseen käytettiin ulommassa esipihassa olevia ruokailuhuoneita, ja mistä edusta tämä voi muistuttaa muihin lampaisiin kuuluvia?

⁶ Kiertokäynnillämme ulommassa esipihassa näemme 30 ruokailuhuonetta, joissa ihmiset ottavat osaa vapaaehtoisiin uhreihinsa (Hesekiel 40:17). Muihin lampaisiin kuuluvat eivät nykyään uhraa eläinuhreja, mutta he eivät tule hengelliseen temppeliin tyhjin käsin (vrt. 2. Mooseksen kirja 23:15). Apostoli Paavali kirjoitti: ”Uhratkaamme aina hänen [Jeesuksen] kauttaan Jumalalle ylistysuhria, toisin sanoen niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään. Sitä paitsi älkää unohtako hyvän tekemistä ja toisten kanssa jakamista, sillä sellaisiin uhreihin Jumala on hyvin mielistynyt.” (Heprealaisille 13:15, 16; Hoosea 14:2.) On suuri ilo uhrata Jehovalle tällaisia uhreja (Sananlaskut 3:9, 27).

7. Mistä temppelin mittaaminen antaa meille varmuuden?

⁷ Hesekiel katselee, kun enkeli mittaa tätä näyn temppeliä (Hesekiel 40:3). Vastaavasti apostoli Johannesta käskettiin: ”Nouse ja mittaa Jumalan temppelipyhäkkö ja alttari ja ne, jotka siinä palvovat.” (Ilmestys 11:1.) Mitä tämä mittaaminen merkitsee? Molemmissa tapauksissa se oli ilmeisesti takeena eli merkkinä siitä, ettei mikään voi estää Jehovaa täyttämästä tarkoituksiaan puhtaan palvonnan suhteen. Samoin voimme nykyään olla varmoja siitä, ettei mikään – ei edes voimakkaiden hallitusten taholta tuleva ankara vastustus – voi pysäyttää puhtaan palvonnan ennallistamista.

8. Ketkä menevät porteista sisempään esipihaan, ja mistä nämä portit muistuttavat meitä?

⁸ Kävellessämme ulomman esipihan poikki näemme, että kolme porttia johtaa sisempään esipihaan; sisemmät portit ovat samassa linjassa ja saman kokoiset kuin ulommat portit (Hesekiel 40:6, 20, 23, 24, 27). Vain papit saavat mennä sisempään esipihaan. Sisemmät portit muistuttavat meitä siitä, että voideltujen on täytettävä jumalalliset normit ja lait. Samat normit ja lait opastavat kuitenkin kaikkia tosi kristittyjä. Entä mitä työtä papit tekevät, ja mitä merkitystä sillä on nykyään?

Uskollinen papisto

9, 10. Miten ”kuninkaallinen papisto”, josta Hesekielin näyn pappisluokka on esikuva, on antanut hengellistä opetusta?

⁹ Esikristillisinä aikoina papit tekivät temppelissä kovaa työtä. Uhrieläinten teurastaminen, niiden uhraaminen alttarilla sekä toisten pappien ja kansan palveleminen oli fyysisesti vaativaa työtä. Mutta heillä oli muutakin tärkeää tehtävää. Jehova antoi pappeja koskevan käskyn: ”Kansalleni heidän tulee opettaa pyhän ja ei-pyhän välistä eroa, ja epäpuhtaan ja puhtaan ero heidän tulee saattaa heidän tietoonsa.” (Hesekiel 44:23; Malakia 2:7.)

¹⁰ Arvostatko sitä kovaa työtä ja nöyrää palvelusta, jota voidellut ovat ryhmänä, ”kuninkaallisena papistona”, suorittaneet puhtaan palvonnan hyväksi? (1. Pietarin kirje 2:9.) Vanhan ajan leeviläispapiston tavoin he ovat ottaneet johdon hengellisen opetuksen antamisessa auttamalla ihmisiä ymmärtämään, mikä on puhdasta ja hyväksyttävää Jumalan silmissä ja mikä ei (Matteus 24:45). Tällainen opetus, joka tulee Raamattuun perustuvien julkaisujen sekä kristillisten kokouksien ja konventtien välityksellä, on auttanut miljoonia ihmisiä tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa (2. Korinttilaisille 5:20).

11. a) Miten Hesekielin näky korosti pappien puhtauden tärkeyttä? b) Miten voidellut on viimeisinä päivinä puhdistettu hengellisessä merkityksessä?

¹¹ Pappien täytyy kuitenkin tehdä enemmän kuin vain opettaa toisia olemaan puhtaita; heidän täytyy olla puhtaita itse. Niinpä Hesekiel näki ennalta Israelin papiston puhdistamisen. (Hesekiel 44:10–16.) Vastaavasti historia osoittaa, että vuonna 1918 Jehova istui ”sulattajana” hengellisessä temppelissään ja tutki voideltua pappisluokkaa (Malakia 3:1–5). Niiden jotka katsottiin hengellisesti puhtaiksi tai jotka katuivat aiemmin harjoittamaansa epäjumalanpalvelusta, sallittiin huolehtia edelleen palvelusedustaan hänen hengellisessä temppelissään. Yksityiset voidellut niin kuin kaikki muutkin voivat silti tulla hengellisesti ja moraalisesti epäpuhtaiksi. (Hesekiel 44:22, 25–27.) Heidän on täytynyt tehdä kovasti työtä suojellakseen itseään ”maailman tahroilta”. (Jaakobin kirje 1:27; vrt. Markus 7:20–23.)

12. Miksi meidän pitäisi arvostaa voideltujen työtä?

¹² Jokainen meistä voisi kysyä: Arvostanko sitä esimerkkiä, jonka voidellut ovat antaneet monien vuosien uskollisella palveluksellaan? Jäljittelenkö heidän uskoaan? Suureen joukkoon kuuluvien on hyvä muistaa, etteivät voidellut tule aina olemaan heidän kanssaan täällä maan päällä. Jehova sanoi Hesekielin näyn papeista: ”Teidän [ei] tule antaa heille mitään [maa]omaisuutta Israelissa: minä olen heidän omaisuutensa.” (Hesekiel 44:28.) Vastaavasti voidelluilla ei ole ikuista paikkaa maan päällä. Heillä on taivaallinen perintö, ja suureen joukkoon kuuluvat pitävät etuna heidän tukemistaan ja kannustamistaan heidän ollessaan vielä täällä maan päällä (Matteus 25:34–40; 1. Pietarin kirje 1:3, 4).

Kuka on johtomies?

13, 14. a) Miksi johtomiehen täytyy kuulua muihin lampaisiin? b) Keitä johtomies kuvaa?

¹³ Nyt herää kiehtova kysymys: keitä sitten johtomies edustaa? Koska hänestä puhutaan sekä yksilönä että ryhmänä, voimme päätellä, että hän edustaa ihmisluokkaa. (Hesekiel 44:3; 45:8, 9.) Mutta keitä? Varmastikaan ei voideltuja. Näyssä hän toimii läheisesti papiston kanssa, mutta hän ei kuulu siihen. Toisin kuin pappisluokalle hänelle annetaan perintö maasta, ja näin ollen hänellä on tulevaisuus täällä maan päällä, ei taivaassa (Hesekiel 48:21). Edelleen Hesekielin 46:10:ssä sanotaan: ”Johtomiehen – – joka on heidän keskellään, pitää tulla sisään [temppelin ulompaan esipihaan], kun he [ei-papilliset heimot] tulevat sisään, ja kun he menevät ulos, hänen pitää mennä ulos.” Hän ei mene sisempään esipihaan, vaan palvoo ulommassa esipihassa – hän menee sisään temppeliin ja lähtee sieltä ulos kansan kanssa. Nämä seikat ilmaisevat kiistattomasti, että johtomies kuuluu muiden lampaiden suureen joukkoon.

¹⁴ Johtomiehellä on selvästikin jonkin verran vastuuta Jumalan kansan keskuudessa. Hän istuu ulommassa esipihassa itäportin eteishallissa. (Hesekiel 44:2, 3.) Tämä viitannee samanlaiseen valvonta-asemaan kuin oli Israelin vanhimmilla, jotka istuivat kaupungin portissa tuomitsemassa (Ruut 4:1–12; Sananlaskut 22:22). Keillä muihin lampaisiin kuuluvista on valvonta-asema nykyään? Niillä vanhimmilla, joilla on maallinen toivo ja jotka pyhä henki on nimittänyt. (Apostolien teot 20:28.) Johtomiesluokkaa valmennetaan siis nykyään sitä silmällä pitäen, että se voisi palvella myöhemmin hallinnollisissa tehtävissä uudessa maailmassa.

15. a) Miten Hesekielin näky luo valoa suhteeseen, joka vallitsee suureen joukkoon kuuluvien vanhinten ja voidellun pappisluokan välillä? b) Miten voidellut vanhimmat ovat ottaneet johdon Jumalan maallisessa järjestössä?

¹⁵ Millainen suhde sitten nykyään vallitsee voidellun pappisluokan ja sellaisten vanhinten välillä, jotka palvelevat valvonta-asemassa osana suurta joukkoa? Hesekielin näyssä viitataan siihen, että suureen joukkoon kuuluvat ovat tukijan asemassa voideltujen alaisuudessa, kun taas voidellut ottavat hengellisen johdon. Millä tavalla? Muistamme, että papeille annettiin näyssä vastuu opettaa kansalle hengellisiä asioita. Heitä käskettiin myös toimimaan tuomareina oikeusasioissa. Lisäksi leeviläiset määrättiin ”valvonta-asemiin” temppelin portteihin. (Hesekiel 44:11, 23, 24.) Johtomiehen piti selvästikin alistua pappien hengellisten palvelusten ja johdon alaisuuteen. On siis sopivaa, että voidellut ovat nykyään ottaneet johdon puhtaassa palvonnassa. Esimerkiksi Jehovan todistajien hallintoelimen jäsenet on valittu heidän keskuudestaan. Tällaiset uskolliset voidellut vanhimmat ovat valmentaneet esiin tullutta johtomiesluokkaa vuosikymmeniä ja valmistaneet sen mahdollisia jäseniä sitä päivää varten, jona nämä saavat täyden valtansa Jumalan tulevassa uudessa maailmassa.

16. Miten kaikkien vanhinten täytyy Jesajan 32:1, 2:n mukaan toimia?

¹⁶ Millaisia valvojia ovat nämä tulevat jäsenet, joita odottaa suurempi vastuu johtomiesluokkana? Jesajan 32:1, 2:n profetiassa sanotaan: ”Katso! Kuningas tulee hallitsemaan vanhurskauden hyväksi, ja ruhtinaat puolestaan tulevat hallitsemaan oikeuden hyväksi. Ja jokaisen täytyy osoittautua kuin kätköpaikaksi tuulelta ja suojapaikaksi rajuilmalta, kuin vesivirroiksi vedettömässä maassa, kuin jyhkeän kallion varjoksi nääntyneessä maassa.” Tämä profetia täyttyy nykyään, kun kristityt vanhimmat – voidellut ja muut lampaat – ponnistelevat suojellakseen laumaa muun muassa vainojen ja masennuksen ’rajuilmoilta’.

17. Miten kristittyjen paimenten pitäisi suhtautua itseensä, ja miten lauman pitäisi suhtautua heihin?

¹⁷ Sanoja ”ruhtinas” ja ”johtomies”, jotka merkitsevät heprean kielessä samaa, ei käytetä arvoniminä, jotka olisi tarkoitettu korottamaan ihmisiä. Sen sijaan ne kuvailevat vastuuta, jonka nämä miehet kantavat huolehtiessaan Jumalan lampaista. Jehova varoittaa vakavasti: ”’Jo riittää teidän osaltanne, oi Israelin johtomiehet!’ ’Poistakaa väkivalta ja ryöstäminen ja tehkää oikeutta ja vanhurskautta.’” (Hesekiel 45:9.) Kaikkien vanhinten nykyään on hyvä painaa tämä neuvo sydämeensä (1. Pietarin kirje 5:2, 3). Lauma puolestaan tunnustaa, että Jeesus on antanut paimenet ”lahjoiksi ihmisinä” (Efesolaisille 4:8). Heidän pätevyysvaatimuksensa on esitetty Jumalan henkeytetyssä sanassa (1. Timoteukselle 3:1–7; Titukselle 1:5–9). Siksi kristityt noudattavat vanhinten johtoa (Heprealaisille 13:7).

18. Mitä vastuita tulevalla johtomiesluokalla on nykyään, ja millainen vastuu sillä on tulevaisuudessa?

¹⁸ Raamatun aikoina joillakuilla johtomiehillä oli paljon valtaa, toisilla vähemmän. Suuren joukon vanhimmilla on nykyään hyvin erilaisia vastuita. Jotkut palvelevat yhdessä seurakunnassa; toiset palvelevat monia seurakuntia matkavalvojina; toiset palvelevat kokonaisia maita haaratoimistokomitean jäseninä; toiset auttavat suoranaisesti hallintoelimen eri komiteoita. Uudessa maailmassa Jeesus nimittää ”ruhtinaita kaikkeen maahan” ottamaan johdon Jehovan palvojien keskuudessa maan päällä (Psalmit 45:16). Epäilemättä Jeesus valitsee monia heistä nykyajan uskollisten vanhinten keskuudesta. Koska nämä miehet osoittavat nykyään kelpoisuutensa, hän päättää uskoa monille heistä vielä enemmän tehtäviä tulevaisuudessa, kun hän paljastaa, millainen rooli johtomiesluokalla on uudessa maailmassa.

Jumalan kansan maa nykyään

19. Mitä Hesekielin näyn maa edustaa?

¹⁹ Hesekielin näyssä kuvaillaan myös ennallistettua Israelin maata. Mitä tämä näyn piirre edustaa? Toisissa ennallistusprofetioissa ennustettiin, että maa, Israel, tulisi olemaan Eedenin kaltainen paratiisi (Hesekiel 36:34, 35). Nykyään saamme iloita ennallistetusta ”maasta”, ja sekin on eräässä mielessä Eedenin kaltainen. Samaan tapaan puhumme usein hengellisestä paratiisistamme. Vartiotornissa ’maamme’ on määritelty Jumalan valitun kansan ”toiminta-alueeksi”.b Onpa Jehovan palvelija missä tahansa, hän on tuossa ennallistetussa maassa niin kauan kuin hän pyrkii tukemaan tosi palvontaa vaeltamalla Kristuksen Jeesuksen askeleissa (1. Pietarin kirje 2:21).

20. Minkä periaatteen voisimme oppia Hesekielin näyn ”pyhästä annista”, ja miten voisimme soveltaa tätä periaatetta?

²⁰ Entä se osa maasta, jota sanotaan ”pyhäksi anniksi”? Tämä oli kansan anti papiston ja kaupungin ylläpitoa varten. Samoin ”koko maan kansan” piti antaa osa maasta johtomiehelle. Mitä tämä merkitsee nykyään? Ei tietenkään sitä, että Jumalan kansan taakkana pitäisi olla palkallinen pappisluokka (2. Tessalonikalaisille 3:8). Vanhimmille annettava tuki on pikemminkin ensi sijassa hengellistä. Siihen sisältyy käsillä olevassa työssä auttaminen ja yhteistoiminnallisen, alamaisen hengen osoittaminen. Kuitenkin samoin kuin Hesekielin päivinä tämä anti osoitetaan ”Jehovalle”, ei kenellekään ihmiselle. (Hesekiel 45:1, 7, 16.)

21. Mitä voimme oppia maan jakamisesta Hesekielin näyssä?

²¹ Ei ainoastaan johtomiestä ja papistoa ole määrätty paikkoihinsa tässä ennallistetussa maassa. Maan jakaminen osoittaa, että kullakin 12 heimolla on varma perintö. (Hesekiel 47:13, 22, 23.) Siksi sen lisäksi, että suureen joukkoon kuuluvilla on paikka hengellisessä paratiisissa nykyään, he saavat myös määräosansa maasta, kun he perivät paikan Jumalan valtakunnan maallisella valta-alueella.

22. a) Mitä Hesekielin näyn kaupunki edustaa? b) Mitä voisimme oppia siitä, että kaupungissa on portteja joka sivulla?

²² Mitä sitten vielä tämän näyn kaupunki edustaa? Se ei ole taivaallinen kaupunki, sillä se on keskellä ”ei-pyhää” maata. (Hesekiel 48:15–17.) Sen täytyy siksi olla jotakin maallista. No mikä on kaupunki? Eikö se tuokin mieleen ajatuksen ihmisistä, jotka kerääntyvät ryhmäksi ja muodostavat jotakin rakenteellista ja organisoitua? Aivan niin. Kaupunki näyttää näin ollen kuvaavan maallista hallintoa, joka hyödyttää kaikkia vanhurskaaseen maalliseen yhteiskuntaan kuuluvia. Se tulee täysimääräisesti voimaan tulevassa ”uudessa maassa” (2. Pietarin kirje 3:13). Se että kaupungissa on portteja joka sivulla – niitä on yksi kutakin heimoa varten – kuvaa hyvin avoimuutta. Jumalan kansa ei ole nykyään minkään salaisen hallinnon alaisuudessa. Vastuullisten veljien tulee olla helposti lähestyttäviä; heitä ohjaavat periaatteet ovat kaikille tuttuja. Se että kaikkien heimojen ihmiset viljelevät maata kaupungin ylläpidoksi, muistuttaa meitä siitä, että muut lampaat tukevat, jopa aineellisesti, Jumalan kansan hyväksi kautta maailman tehtyjä hallintojärjestelyjä. (Hesekiel 48:19, 30–34.)

23. Mitä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa?

²³ Entä virta, joka lähtee temppelipyhäköstä? Sitä mitä se edustaa nykyään ja edelleen tulevaisuudessa, käsitellään tämän sarjan kolmannessa ja viimeisessä kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Kerrattavia ydinseikkoja

◻ Mitä Hesekielin näyn temppeli kuvaa?

◻ Keitä temppelissä palvelevat papit kuvaavat?

◻ Mikä on johtomiesluokka, ja mitä vastuita sillä on?

◻ Mikä on Hesekielin näyn maa, ja missä mielessä se jaetaan arvalla 12 heimolle?

◻ Mitä kaupunki kuvaa?

[Kaavio/Kartta s. 15]

(Ks. painettu julkaisu)

Hesekielin näyssä kuvailtu maan jako

KAKSITOISTA HEIMOA

Suurimeri

Galileanmeri

Jordan

Suolameri

DAN

ASSER

NAFTALI

MANASSE

EFRAIM

RUUBEN

JUUDA

JOHTOMIES

BENJAMIN

SIMEON

ISASKAR

SEBULON

GAD

[Kaavio]

PYHÄ ANTI SUURENNETTUNA

A. ”Jehova itse on siellä” (Jehova-Samma); B. kaupungin tuottoisa maa

Leeviläisten osuus

Jehovan pyhäkkö

Pappien osuus

B A B