Kahdeksas luku

Pelastuminen leijonien kidasta!

1, 2. a) Miten meedialainen Dareios organisoi laajentuneen imperiuminsa? b) Kuvaile satraappien velvollisuuksia ja valtaa.

BABYLON oli kukistunut! Maailmanvallan sata vuotta kestänyt loisto oli sammunut muutamassa hetkessä. Uusi, meedialaisten ja persialaisten aikakausi oli alkamassa. Belsassarin valtaistuimen perijänä meedialaisella Dareioksella oli nyt edessään laajentuneen imperiuminsa organisoinnin haaste.

² Ensimmäisiä tehtäviä, joihin Dareios ryhtyi, oli 120 satraapin nimittäminen. Tähän asemaan arvellaan valitun toisinaan kuninkaan sukulaisia. Joka tapauksessa kukin satraappi hallitsi jotakin imperiumin huomattavaa aluetta tai pienempää osaa. (Daniel 6:1.) Hänen velvollisuuksiinsa kuului veronkanto ja verorahojen tilittäminen kuninkaan hoviin. Vaikka kuninkaan edustaja teki aika ajoin tarkastuskäyntejä, satraapilla oli melkoinen valta. Hänen arvonimensä merkitsi ’valtakunnan suojelijaa’. Satraappia pidettiin maakunnassaan vasallikuninkaana, jolta puuttui vain suvereenius.

3, 4. Miksi Dareios suosi Danielia, ja mihin asemaan kuningas nimitti hänet?

³ Mikä osa Danielilla oli tässä uudessa järjestelyssä? Panisiko meedialainen Dareios tämän iäkkään, yli 90-vuotiaan juutalaisen profeetan eläkkeelle? Ei suinkaan! Dareios epäilemättä tajusi, että Daniel oli ennustanut Babylonin kukistumisen täsmälleen ja että sellainen ennustuskyky edellytti yli-inhimillistä tarkkanäköisyyttä. Lisäksi Danielilla oli vuosikymmenien kokemus Babylonissa olevien erilaisten pakkosiirtolaisyhteisöjen käsittelyssä. Dareios halusi säilyttää rauhaisat suhteet uusien alamaistensa kanssa. Sen vuoksi hän varmasti halusi jonkun sellaisen, jolla oli Danielin viisaus ja kokemus, läheiseksi neuvonantajakseen. Mihin asemaan?

⁴ Olisi ollut jo tarpeeksi yllättävää, jos Dareios olisi nimittänyt Danielin – juutalaisen pakkosiirtolaisen – satraapiksi. Mutta kuvittele mikä kohu syntyi, kun Dareios ilmoitti päättäneensä tehdä Danielista yhden niistä kolmesta korkeasta virkamiehestä, jotka valvoisivat satraappeja! Eikä siinä kyllin, vaan Daniel ”kunnostautui toistuvasti” ja osoittautui korkeita virkamiestovereitaan etevämmäksi. Hänessä todettiin olevan tosiaan ”poikkeuksellinen henki”. Dareios aikoi antaa hänelle jopa pääministerin aseman. (Daniel 6:2, 3.)

5. Miten toisten korkeiden virkamiesten ja satraappien on täytynyt suhtautua Danielin nimitykseen ja miksi?

⁵ Toisten korkeiden virkamiesten ja satraappien on täytynyt kihistä kiukusta. Heistä oli sietämätöntä ajatella, että Daniel – joka ei ollut meedialainen eikä persialainen eikä kuningasperheen jäsen – oli heitä korkeammassa valta-asemassa! Miten Dareios saattoi korottaa ulkomaalaisen niin huomattavaan asemaan ja sivuuttaa omat maanmiehensä, jopa oman perheensä jäsenet! Sellaisen menettelyn on täytynyt tuntua epäoikeudenmukaiselta. Lisäksi satraapit pitivät ilmeisesti Danielin nuhteettomuutta epämiellyttävänä esteenä omille menettelytavoilleen, joihin liittyi lahjontaa ja turmelusta. Korkeat virkamiehet ja satraapit eivät kuitenkaan uskaltaneet lähestyä Dareiosta tässä asiassa. Pitihän Dareios kaikesta huolimatta Danielia suuressa arvossa.

6. Miten korkeat virkamiehet ja satraapit yrittivät saattaa Danielin huonoon huutoon, ja miksi tämä yritys osoittautui turhaksi?

⁶ Niinpä nämä kateelliset poliitikot tekivät keskenään salaliiton. He yrittivät ”löytää jotakin tekosyytä Danielia vastaan valtakunnan suhteen”. Voisiko hänen vastuutehtävien hoitamistavassaan olla jotakin vikaa? Oliko hän epärehellinen? Korkeat virkamiehet ja satraapit eivät voineet löytää minkäänlaista laiminlyöntiä tai turmelusta siinä tavassa, jolla Daniel hoiti velvollisuuksiaan. ”Me emme löydä tästä Danielista mitään tekosyytä”, he järkeilivät, ”paitsi jos meidän on löydettävä se häntä vastaan hänen Jumalansa laista.” Ja niin nämä vilpilliset miehet punoivat salajuonen. He ajattelivat, että se tekisi Danielista kerta kaikkiaan lopun. (Daniel 6:4, 5.)

MURHANHIMOINEN SALAJUONI PANNAAN TOIMEEN

7. Minkä ehdotuksen korkeat virkamiehet ja satraapit tekivät kuninkaalle, ja millä tavalla he sen esittivät?

⁷ Dareiosta lähestyi nyt korkeiden virkamiesten ja satraappien seurue, joka meni ”joukolla kuninkaan luo”. Aramealaiseen ilmaukseen liittyy tässä ajatus myrskyisästä ryntäämisestä. Nämä miehet antoivat ilmeisesti sen vaikutelman, että heillä oli Dareiokselle esitettävänä erittäin kiireellinen asia. He ovat saattaneet ajatella, että hän vähemmän todennäköisesti epäilisi heidän ehdotustaan, jos he esittäisivät sen vakuuttavasti ja sellaisena asiana, johon oli puututtava viipymättä. Siksi he menivät suoraan asiaan ja sanoivat: ”Kaikki valtakunnan korkeat virkamiehet, prefektit ja satraapit, korkeat kuninkaalliset virkamiehet ja käskynhaltijat ovat neuvotelleet yhdessä sellaisen kuninkaallisen säädöksen vahvistamisesta ja kiellon voimaan saattamisesta, että jokainen, joka kolmenkymmenen päivän aikana esittää anomuksen muulle jumalalle tai ihmiselle kuin sinulle, oi kuningas, tulee heittää leijonakuoppaan.”a (Daniel 6:6, 7.)

8. a) Miksi lakiehdotus oli Dareiokselle luultavasti mieleen? b) Mikä oli korkeiden virkamiesten ja satraappien todellinen vaikutin?

⁸ Historialliset asiakirjat vahvistavat sen, että mesopotamialaisia kuninkaita pidettiin ja palvottiin jumalallisina. Siksi Dareios epäilemättä tunsi itsensä imarrelluksi tämän ehdotuksen johdosta. Hän on saattanut myös nähdä siinä käytännöllisen puolen. Muista, että Babylonin asukkaille Dareios oli vasta saapunut ulkomaalainen. Tämä uusi laki olisi omiaan vakiinnuttamaan hänen kuninkuutensa ja rohkaisisi Babylonissa asuvia kansanjoukkoja vannomaan uskollisuuttaan ja tukeaan uudelle hallitukselle. Ehdottaessaan säädöstä korkeat virkamiehet ja satraapit eivät kuitenkaan olleet vähääkään kiinnostuneita kuninkaan hyvinvoinnista. Heidän todellisena vaikuttimenaan oli Danielin ansaan saaminen, sillä he tiesivät, että hänen tapanaan oli rukoilla Jumalaa kolmesti päivässä kattohuoneensa avoimien ikkunoiden edessä.

9. Miksi uusi laki ei liene aiheuttanut pulmia useimmille ei-juutalaisille?

⁹ Aiheuttaisiko tämä rukousta koskeva rajoitus pulmia kaikille Babylonin uskonnollisille yhteisöille? Ei välttämättä, varsinkaan kun kiellon oli määrä olla voimassa ainoastaan kuukausi. Lisäksi harvat ei-juutalaiset olisivat pitäneet palvontansa tilapäistä kohdistamista johonkin ihmiseen periaatteistaan tinkimisenä. Muuan raamatunoppinut huomauttaa: ”Kuninkaanpalvonta ei asettanut mitään epätavallisia vaatimuksia tälle kansakunnalle, jossa kaikista eniten palvottiin epäjumalia, ja siitä syystä kun babylonialaista vaadittiin osoittamaan valloittajalle, meedialaiselle Dareiokselle, jumalalle kuuluvaa kunniaa, hän suostui vaatimukseen auliisti. Vain juutalainen pani tällaisen vaatimuksen pahakseen.”

10. Miten meedialaiset ja persialaiset suhtautuivat kuninkaansa säätämään lakiin?

¹⁰ Joka tapauksessa Dareioksen vieraat kehottivat häntä ’vahvistamaan säädöksen ja allekirjoittamaan kirjoituksen, jottei sitä muutettaisi, meedialaisten ja persialaisten kumoamattoman lain mukaan’ (Daniel 6:8). Muinaisessa Idässä kuninkaan tahtoa pidettiin usein ehdottomana. Tämä vakiinnutti käsityksen, jonka mukaan hän oli erehtymätön. Sellaisenkin lain, joka saattoi aiheuttaa viattomien ihmisten kuoleman, oli pysyttävä voimassa!

11. Miten Dareioksen käsky vaikuttaisi Danieliin?

¹¹ Ajattelematta Danielia Dareios allekirjoitti säädöksen (Daniel 6:9). Siten hän tietämättään allekirjoitti arvokkaimman virkamiehensä kuolemantuomion. Ei tosiaan ollut pienintäkään epäilystä siitä, että tämä käsky vaikuttaisi Danieliin.

DAREIOS PAKOTETAAN ANTAMAAN EPÄSUOTUISA TUOMIO

12. a) Mitä Daniel teki heti saatuaan tietää uudesta laista? b) Ketkä tarkkailivat Danielia ja miksi?

¹² Daniel sai pian tietää rukouksia rajoittavasta laista. Hän meni heti taloonsa ja nousi kattohuoneeseensa, jossa ikkunat olivat auki Jerusalemiin päin.b Siellä Daniel alkoi rukoilla Jumalaa, ”niin kuin hän oli tehnyt säännöllisesti tätä ennen”. Daniel on ehkä luullut olevansa yksin, mutta salaliittolaiset tarkkailivatkin häntä. Yhtäkkiä he ”tunkeutuivat sisään”, epäilemättä samaan kiihtyneeseen tapaan, jolla he olivat lähestyneet Dareiostakin. Ja mitä he näkivätkään omin silmin – ”Danielin esittämässä anomusta ja anomassa suosiota Jumalansa edessä”. (Daniel 6:10, 11.) Korkeilla virkamiehillä ja satraapeilla oli nyt kaikki tarvitsemansa todisteet syyttääkseen Danielia kuninkaan edessä.

13. Mitä Danielin viholliset ilmoittivat kuninkaalle?

¹³ Danielin viholliset kysyivät Dareiokselta salakavalasti: ”Etkö olekin allekirjoittanut kiellon, että jokainen ihminen, joka kolmenkymmenen päivän aikana esittää anomuksen kenelle tahansa muulle jumalalle tai ihmiselle kuin sinulle, oi kuningas, hänet tulee heittää leijonakuoppaan?” Dareios vastasi: ”Asia on täysin vahvistettu meedialaisten ja persialaisten kumoamattoman lain mukaan.” Nyt salaliittolaiset menivät nopeasti suoraan asiaan: ”Daniel, joka on Juudan pakkosiirtolaisia, ei ole kiinnittänyt huomiota sinuun, oi kuningas, eikä allekirjoittamaasi kieltoon, vaan kolmesti päivässä hän esittää anomuksensa.” (Daniel 6:12, 13.)

14. Mikä ilmeisesti oli syynä siihen, että korkeat virkamiehet ja satraapit sanoivat Danielin olevan ”Juudan pakkosiirtolaisia”?

¹⁴ On merkille pantavaa, että korkeat virkamiehet ja satraapit sanoivat Danielin olevan ”Juudan pakkosiirtolaisia”. He halusivat ilmeisesti korostaa, että tämä Daniel, jonka Dareios oli korottanut niin huomattavaan asemaan, ei todellisuudessa ollut mitään muuta kuin juutalainen orja. He uskoivat, että sellaisena hän ei varmasti ollut lain yläpuolella – ajattelipa kuningas asiasta mitä hyvänsä.

15. a) Miten Dareios suhtautui uutiseen, jonka korkeat virkamiehet ja satraapit toivat hänelle? b) Miten korkeat virkamiehet ja satraapit osoittivat edelleen halveksintansa Danielia kohtaan?

¹⁵ Kenties korkeat virkamiehet ja satraapit odottivat kuninkaan palkitsevan heidät heidän ovelasta salapoliisintyöstään. Jos näin oli, niin he kokivat yllätyksen. Dareios oli tuskaisan huolestunut heidän tuomastaan uutisesta. Sen sijaan että hän olisi raivostunut Danieliin tai toimittanut hänet oitis leijonakuoppaan, hän yritti koko päivän keksiä, miten vapauttaa hänet. Mutta hänen ponnistelunsa osoittautuivat turhiksi. Ennen pitkää salaliittolaiset palasivat ja vaativat häpeämättömyydessään Danielin verta. (Daniel 6:14, 15.)

16. a) Miksi Dareios kunnioitti Danielin Jumalaa? b) Mitä toivoa Dareioksella oli Danielin suhteen?

¹⁶ Dareios tunsi, ettei hänellä ollut valinnanvaraa. Lakia ei voitu tehdä tyhjäksi, eikä Danielin ”rikkomusta” voitu antaa anteeksi. Dareios saattoi vain sanoa Danielille: ”Sinun Jumalasi, jota alinomaa palvelet, hän sinut pelastaa.” Dareios näytti kunnioittavan Danielin Jumalaa. Juuri Jehova oli antanut Danielille kyvyn ennustaa Babylonin kukistumisen. Jumala oli myös antanut Danielille ”poikkeuksellisen hengen”, joka erotti hänet muista korkeista virkamiehistä. Kenties Dareios tiesi, että vuosikymmeniä aiemmin sama Jumala oli pelastanut kolme nuorta heprealaista tulisesta pätsistä. Todennäköisesti kuningas toivoi, että Jehova vapauttaisi nyt Danielinkin, koska Dareios ei voinut muuttaa allekirjoittamaansa lakia. Niinpä Daniel heitettiin leijonakuoppaan.c Sitten ”tuotiin kivi ja pantiin kuopan suulle, ja kuningas sinetöi sen sinettisormuksellaan ja ylimystensä sinettisormuksella, ettei mitään muutettaisi Danielin asiassa”. (Daniel 6:16, 17.)

DRAMAATTINEN KÄÄNNE

17, 18. a) Mikä osoittaa, että Dareios oli onneton Danielin tilanteesta? b) Mitä tapahtui, kun kuningas palasi leijonakuopalle seuraavana aamuna?

¹⁷ Alakuloinen Dareios palasi palatsiinsa. Hänen eteensä ei tuotu soittajia, sillä hän ei kaivannut nyt huvituksia. Sen sijaan hän makasi valveilla koko yön ja paastosi. ”Hänen unensa pakeni häneltä.” Aamun sarastaessa Dareios kiirehti leijonakuopalle. Hän huusi surullisella äänellä: ”Oi Daniel, elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota alinomaa palvelet, kyennyt pelastamaan sinut leijonilta?” (Daniel 6:18–20.) Hänen hämmästyksekseen – ja suunnattomaksi huojennuksekseen – alhaalta kuului vastaus!

¹⁸ ”Oi kuningas, elä edelleen aina aikojen hämärään asti.” Tällä kunnioittavalla tervehdyksellä Daniel ilmaisi, ettei hän hautonut vihamielisiä tunteita kuningasta kohtaan. Hän tajusi, ettei hänen vainoamisensa todellisena lähteenä ollut Dareios vaan kateelliset korkeat virkamiehet ja satraapit. (Vrt. Matteus 5:44; Apostolien teot 7:60.) Daniel jatkoi: ”Minun Jumalani lähetti enkelinsä ja sulki leijonien kidan, eivätkä ne ole tuhonneet minua, koska minut havaittiin hänen edessään viattomaksi, enkä ole sinunkaan edessäsi, oi kuningas, tehnyt mitään vahingollista tekoa.” (Daniel 6:21, 22.)

19. Miten korkeat virkamiehet ja satraapit olivat pettäneet ja käyttäneet hyväkseen Dareiosta?

¹⁹ Millainen omantunnon pistos noiden sanojen onkaan täytynyt aiheuttaa Dareiokselle! Hän oli tiennyt kaiken aikaa, ettei Daniel ollut tehnyt mitään ansaitakseen leijonakuoppaan heittämisen. Dareios oli varsin hyvin selvillä siitä, että korkeat virkamiehet ja satraapit olivat tehneet salaliiton surmauttaakseen Danielin ja että he olivat käyttäneet kuningasta hyväkseen saavuttaakseen itsekkäät tarkoitusperänsä. Vakuuttamalla, että ”kaikki valtakunnan korkeat virkamiehet” olivat suositelleet käskyn antamista, he antoivat ymmärtää, että Danielinkin mielipidettä oli kysytty asiassa. Dareios hoitaisi nämä vilpilliset miehet myöhemmin. Ensiksi hän kuitenkin käski nostaa Danielin ylös leijonakuopasta. Ja ihmeiden ihme: Danielissa ei ollut naarmuakaan! (Daniel 6:23.)

20. Mitä tapahtui Danielin ilkeämielisille vihollisille?

²⁰ Kun sitten Daniel oli turvassa, Dareioksen oli hoidettava toinen asia. ”Kuningas antoi käskyn, ja ne voimakkaat miehet, jotka olivat syyttäneet Danielia, tuotiin, ja heidät, heidän poikansa ja vaimonsa heitettiin leijonakuoppaan, eivätkä he olleet ehtineet vielä kuopan pohjalle, kun leijonat jo olivat saaneet heistä yliotteen, ja ne murskasivat kaikki heidän luunsa.”d (Daniel 6:24.)

21. Millä vastakkaisilla tavoilla Mooseksen laki ja joidenkin muinaisten kulttuurien lait vaativat kohtelemaan väärintekijöiden perheenjäseniä?

²¹ Vaimojen ja lasten surmaaminen salaliittolaisten lisäksi voi näyttää kohtuuttoman ankaralta. Laissa, jonka Jumala antoi profeetta Mooseksen välityksellä, sanottiin päinvastoin: ”Isiä ei tule surmata lasten takia eikä lapsia tule surmata isien takia. Kukin tulee surmata oman syntinsä vuoksi.” (5. Mooseksen kirja 24:16.) Joissakin muinaisissa kulttuureissa ei kuitenkaan ollut epätavallista, että vakavissa rikoksissa perheenjäsenet teloitettiin väärintekijän mukana. Kenties näin tehtiin siksi, etteivät he olisi voineet yrittää kostaa myöhemmin. Tämä korkeiden virkamiesten ja satraappien perheitä vastaan suunnattu teko ei kuitenkaan varmasti ollut Danielista lähtöisin. Todennäköisesti hän oli onneton siitä katastrofista, jonka nämä jumalattomat miehet olivat aiheuttaneet perheilleen.

22. Minkä uuden julistuksen Dareios antoi?

²² Juonia punoneet korkeat virkamiehet ja satraapit olivat poissa. Dareios antoi julistuksen, jossa sanottiin: ”Minä olen antanut käskyn, että valtakuntani jokaisella valta-alueella on ihmisten vavistava ja pelättävä Danielin Jumalan edessä. Sillä hän on elävä Jumala ja aikojen hämärään asti pysyvä, eikä hänen valtakuntansa tuhoudu, ja hänen valtansa pysyy ikuisesti. Hän pelastaa ja vapauttaa ja tekee tunnusmerkkejä ja ihmeitä taivaissa ja maan päällä, sillä hän on pelastanut Danielin leijonien kynsistä.” (Daniel 6:25–27.)

PALVELE JUMALAA ALINOMAA

23. Minkä esimerkin Daniel antoi virkatehtäviensä hoitamisessa, ja miten me voimme olla hänen kaltaisiaan?

²³ Daniel on erinomainen esimerkki kaikille nykyisille Jumalan palvelijoille. Hänen käytöksensä oli aina moitteetonta. Virkatehtäviensä hoitamisessa Daniel ”oli luotettava eikä hänessä havaittu mitään laiminlyöntiä tai turmelusta” (Daniel 6:4). Kristityn tulisi samoin työskennellä ahkerasti työnantajansa hyväksi. Tämä ei merkitse sitä, että hänen pitäisi olla säälimätön pyrkyri, joka hanakasti tavoittelee aineellista varallisuutta tai joka toisten kustannuksella yrittää kiivetä yhtiössään ylöspäin (1. Timoteukselle 6:10). Raamattu vaatii kristittyä täyttämään maalliset velvollisuutensa rehellisesti ja kokosieluisesti ”niin kuin Jehovalle” (Kolossalaisille 3:22, 23; Titukselle 2:7, 8; Heprealaisille 13:18).

24. Miten Daniel osoitti olevansa tinkimätön palvontakysymyksessä?

²⁴ Daniel oli palvonnassaan tinkimätön. Hänen rukoilemistapansa oli julkisesti tunnettu. Korkeat virkamiehet ja satraapit tiesivät lisäksi hyvin, että Daniel suhtautui palvontaansa vakavasti. He olivatkin vakuuttuneita siitä, että hän pitäisi kiinni totunnaisesta tavastaan, vaikka laki kieltäisi sen. Mikä erinomainen esimerkki nykyajan kristityille! Heilläkin on sellainen maine, että he panevat Jumalan palvonnan ensi sijalle (Matteus 6:33). Tämän pitäisi olla helposti havaittavaa sivustakatsojille, sillä Jeesus käski seuraajiaan: ”Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” (Matteus 5:16.)

25, 26. a) Mitä jotkut saattaisivat ajatella Danielin menettelytavasta? b) Miksi Daniel piti totunnaisen tapansa muuttamista tinkimisenä?

²⁵ Jotkut voivat sanoa, että Daniel olisi voinut välttyä vainolta rukoilemalla Jehovaa salassa tuon 30 päivän jakson aikana. Eihän rukouksen saapuminen Jumalan korviin loppujen lopuksi vaadi mitään nimenomaista asentoa tai paikkaa. Hän voi jopa ymmärtää sydämen mietteet (Psalmit 19:14). Silti Daniel piti mitä tahansa totunnaisen tapansa muuttamista tinkimisenä. Miksi?

²⁶ Koska Danielin rukoilemistapa oli hyvin tunnettu, niin minkä viestin sen yhtäkkinen lopettaminen olisi antanut? Tarkkailijat olisivat hyvinkin voineet päätellä, että Daniel pelkäsi ihmistä ja että kuninkaan säädös oli Jehovan lain yläpuolella (Psalmit 118:6). Mutta Daniel osoitti toiminnallaan, että Jehova sai hänen yksinomaisen antaumuksensa (5. Mooseksen kirja 6:14, 15; Jesaja 42:8). Näin tehdessään Daniel ei tietenkään epäkunnioittavasti pitänyt pilkkanaan kuninkaan lakia. Mutta ei hän myöskään kavahtanut sitä, niin että hän olisi tinkinyt kannastaan. Daniel yksinkertaisesti jatkoi rukoilemista kattohuoneessaan, ”niin kuin hän oli tehnyt säännöllisesti” ennen kuninkaan käskyä.

27. Miten Jumalan palvelijat voivat nykyään olla Danielin kaltaisia a) ollessaan alamaisia esivalloille, b) totellessaan Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä ja c) pyrkiessään elämään rauhaisasti kaikkien ihmisten kanssa?

²⁷ Jumalan palvelijat voivat nykyään oppia Danielin esimerkistä. He pysyvät ’alamaisina esivalloille’ tottelemalla sen maan lakeja, jossa he elävät (Roomalaisille 13:1). Kun ihmisen lait ovat ristiriidassa Jumalan lakien kanssa, Jehovan kansa omaksuu kuitenkin saman asenteen kuin Jeesuksen apostolit, jotka rohkeasti lausuivat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” (Apostolien teot 5:29.) Kristityt eivät näin tehdessään ole kapinallisia. Heidän tarkoituksenaan on sen sijaan vain elää rauhaisasti kaikkien ihmisten kanssa, jotta he saisivat ”edelleenkin viettää rauhallista ja hiljaista elämää täydessä jumalisessa antaumuksessa” (1. Timoteukselle 2:1, 2; Roomalaisille 12:18).

28. Miten Daniel palveli Jehovaa ”alinomaa”?

²⁸ Dareios huomautti kahdessa tilanteessa, että Daniel palveli Jumalaa ”alinomaa” (Daniel 6:16, 20). Sanalla ”alinomaa” käännetyn sanan aramealainen juuri merkitsee ’kiertää kehää’. Se viittaa jatkuvaan kiertokulkuun, loputtomuuteen. Danielin nuhteettomuus oli juuri sellaista. Se noudatti ennustettavissa olevaa kaavaa. Ei ollut epäilystäkään siitä, mitä Daniel tekisi, kun hän kohtaisi koetuksia, suuria tai pieniä. Hän jatkaisi samalla tiellä, jota hän oli kulkenut vakaasti jo vuosikymmeniä: hän pysyisi uskollisena Jehovalle.

29. Miten Jehovan palvelijat voivat nykyään hyötyä Danielin uskollisesta toimintatavasta?

²⁹ Jumalan nykyiset palvelijat haluavat toimia samalla tavalla kuin Daniel. Apostoli Paavali kehottikin kaikkia kristittyjä ajattelemaan Jumalaa pelkäävien vanhan ajan miesten esimerkkiä. Uskon avulla he ”toteuttivat vanhurskautta, saivat lupauksia” ja – mikä on ilmeisesti viittaus Danieliin – ”tukkivat leijonien suut”. Ilmaiskaamme Jehovan nykyisinä palvelijoina Danielin uskoa ja vakautta ja ”juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu”. (Heprealaisille 11:32, 33; 12:1.)

[Alaviitteet]

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Miksi meedialainen Dareios päätti käyttää Danielia antamalla hänelle korkean aseman?

• Minkä vilpillisen salajuonen korkeat virkamiehet ja satraapit keksivät? Miten Jehova pelasti Danielin?

• Mitä opit kiinnittämällä huomiota Danielin uskollisuuden esimerkkiin?

[Kokosivun kuva s. 114]

[Kokosivun kuva s. 121]

[Kuva s. 127]

Daniel palveli Jehovaa ”alinomaa”. Palveletko sinä?