AHASVEROS

Eris- tai arvonimi, jota Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa käytetään kolmesta eri hallitsijasta.

1. Danielin 9:1:ssä mainitun meedialaisen Dareioksen isä. Nykyään ei ole mahdollista yhdistää tätä Ahasverosta sitovasti kehenkään maallisen historian henkilöön.

2. Esran 4:6:n Ahasveros, jonka hallituskauden alussa juutalaisten viholliset kirjoittivat syytteen heitä vastaan, on saattanut olla Babylonin valloittajan ja juutalaisten vapauttajan Kyyroksen seuraaja Kambyses. Hän hallitsi 529–522 eaa.

3. Esterin kirjassa mainitun Ahasveroksen uskotaan olleen Kserkses I, Persian kuninkaan Dareios Suuren (Dareios Hystaspes) poika. Ahasveroksen (Kserkses I) osoitetaan hallinneen yli 127:ää hallintoaluetta Intiasta Etiopiaan. Susa oli hänen pääkaupunkinaan miltei koko hänen hallituskautensa ajan. (Est 1:1, 2.)

Esterin kirjassa tämän kuninkaan hallitusvuosia aletaan laskea ilmeisesti siitä lähtien, kun hän hallitsi rinnakkain isänsä Dareios Suuren kanssa. Näin ollen Kserkses olisi noussut valtaistuimelle 496 eaa. ja hänen ensimmäinen hallitusvuotensa olisi ollut 495 eaa. (Ks. PERSIA, PERSIALAISET.) Kolmantena hallitusvuotenaan järjestetyissä ylellisissä pidoissa hän käski kauniin kuningatar Vastin esittäytyä ja näyttää kauneutensa kansalle ja ruhtinaille. Kun hän kieltäytyi, syttyi kuninkaan suuttumus, ja hän poisti tuon naisen vaimon asemasta. (Est 1:3, 10–12, 19–21.) Seitsemäntenä hallitusvuotenaan hän valitsi juutalaisen Esterin niistä monista neitsyistä, joita tuotiin hänen eteensä, jotta hän ottaisi jonkun heistä vaimokseen Vastin tilalle (Est 2:1–4, 16, 17). Kahdentenatoista hallitusvuotenaan hän antoi pääministerinsä Hamanin vahvistaa kuninkaan sinettisormuksella säädöksen, jonka oli määrä johtaa juutalaisten kansanmurhaan. Ester ja hänen serkkunsa Mordokai tekivät tyhjäksi tämän juonen, Haman ripustettiin paaluun, ja julkaistiin uusi säädös, jonka mukaan juutalaisilla oli oikeus taistella heidän kimppuunsa hyökkääviä vastaan. (Est 3:1–11; 7:9, 10; 8:3–14; 9:5–10.)

Myöhemmin ”kuningas Ahasveros ryhtyi määräämään maalle ja meren saarille pakkotyötä” (Est 10:1). Tämä toiminta sopii hyvin Kserkseen pyrkimyksiin, sillä hän saattoi päätökseen suuren osan siitä rakennustyöstä, jonka hänen isänsä Dareios oli pannut alulle Persepoliissa.

Kserkses I on ilmeisesti myös se ”neljäs [kuningas]”, joka mainitaan Danielin 11:2:ssa ja jonka kolme edeltäjää olivat Kyyros Suuri, Kambyses II ja Dareios Hystaspes. Vaikka Persian valtaistuimelle nousi Kserkseen jälkeen seitsemän muuta kuningasta, Kserkses oli viimeinen Persian hallitsija, joka soti Kreikkaa vastaan. Kreikan nousua hallitsevaksi maailmanvallaksi kuvaillaan heti seuraavassa jakeessa (Da 11:3).