Näistä neljästä kenraalista Seleukos I Nikator ryhtyi hallitsemaan Syyriaa ja Mesopotamiaa – alueita, jotka sijaitsivat pohjoiseen ja itään Danielin kotimaasta Juudasta. Toinen kreikkalainen kenraali Ptolemaios I Soter otti haltuunsa Egyptin ja Palestiinan, ja siten hän asettui etelään ja länteen Seleukos I Nikatorin hallintoalueesta. Heidän keskinäinen asemansa teki heistä ”Pohjan kuninkaan” ja ”Etelän kuninkaan”, juuri tässä järjestyksessä. – Daniel 11:5, 6.

”Pohjasta” ja ”Etelästä” tuli niiden voimakkaiden kansakuntien vertauskuva, jotka täyttivät tietyn profeetallisen osan.a Vuosisatojen ajan eri kansakunnat ovat täyttäneet kummankin ”kuninkaan” roolit, mutta ne ovat aina sopineet roolien profeetalliseen henkilöllisyyteen. ”Kuninkaat” on aina voitu tunnistaa kilpailustaan, ja ne ovat myös hallinneet alueita, jotka ovat tavallisesti sijainneet pohjoiseen ja etelään toisistaan.

Nimitykset ”itä” ja ”länsi” vastaavat nykyään noita osia. Ne ovat myös vertauskuvallisia ilmauksia, sillä kummatkin alueet menevät osittain päällekkäin. Raamatulliset nimitykset ”Pohja” ja ”Etelä” ovat yhtä lailla sopivia vertauskuvia samanlaisesta päällekkäin menemisestä huolimatta.