Jehova palkitsee uskon ja rohkeuden
”Meidän Jumalamme [voi] kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas.” – DANIEL 3:17.
1. Mitä opetusta korostettiin edellisessä kirjoituksessa, ja miksi näiden tapahtumien tarkasteleminen uudelleen voi olla hyödyllistä?
JEHOVA JUMALA, Kaikkeuden Suvereeni, on antanut maailman hallitsijoille tärkeitä opetuksia ylimmyydestään. Edellisestä kirjoituksesta havaitsimme, miten tämä piti paikkansa Danielin kirjan kuudessa ensimmäisessä luvussa kerrotuissa tapahtumissa. Voimme nyt tarkastella näitä samoja kertomuksia uudelleen nähdäksemme, mitä saatamme oppia niistä apostoli Paavalin seuraavien henkeytettyjen sanojen mukaisesti: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” – Roomalaisille 15:4.
2, 3. Ketkä olivat niiden joukossa, jotka kuningas Nebukadnessar vei vankeuteen, ja mitä johtopäätöksiä voimme tehdä heidän nimiensä merkityksestä?
2 Vuonna 617 eaa., Joojakinin, kuningas Joojakimin pojan, lyhyenä hallitusaikana, kuningas Nebukadnessar käski tuoda jotkut parhaista ja viisaimmista juutalaisnuorukaisista Babyloniin. Näiden joukossa olivat Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja. – Daniel 1:3, 4, 6.
3 Heidän nimiensä merkitysten perusteella on aivan ilmeistä, että Juudassa siihen aikaan vallinneista jumalattomista olosuhteista huolimatta näillä neljällä heprealaisella nuorukaisella oli jumalaapelkäävät vanhemmat. ”Daniel” merkitsee ”Tuomarini on Jumala”. Hananjan nimi merkitsee ”Jehova on osoittanut suosiota; Jehova on ollut armollinen”. Miisaelin nimi merkitsee mahdollisesti ”Kuka on Jumalan kaltainen?” tai ”Kuka kuuluu Jumalalle?” Ja Asarjan nimi merkitsee ”Jehova on auttanut”. Epäilemättä jo heidän nimensä kannustivat heitä olemaan uskollisia ainoalle tosi Jumalalle. Näiden nimien tilalle kaldealaiset antoivat näille neljälle heprealaiselle nuorukaiselle nimet Beltsassar, Sadrak, Meesak ja Abednego. Koska he olivat orjina vieraan vallan alaisuudessa, he eivät tietenkään voineet vaikuttaa siihen, mitä nimiä heidän vangitsijansa käyttivät heistä. – Daniel 1:7.
Usko ja rohkeus pannaan koetukselle
4. Mikä osoittaa, että Jehova halusi kansansa suhtautuvan vakavasti hänen lakeihinsa puhtaista ja epäpuhtaista eläimistä?
4 Sen lisäksi että noiden neljän heprealaisen jumalaapelkäävät vanhemmat antoivat pojille antamillaan nimillä heille hyvän alun elämässä, vanhempien on myös täytynyt kasvattaa heitä tarkoin Mooseksen lain mukaan, sen ruokavaliota koskevat säännöt mukaan luettuina. Jehova Jumala itse piti niitä niin tärkeinä, että lueteltuaan monia samantapaisia kieltoja hän sanoi: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.” – 3. Mooseksen kirja 11:44, 45.
5. Miten neljän heprealaisen nuorukaisen saama hyvä kasvatus pantiin koetukselle?
5 Tämä neljän heprealaisen nuorukaisen saama hyvä kasvatus pantaisiin pian koetukselle. Miten niin? Koska heille määrättiin ”jokapäiväiseksi ravinnoksi ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi”. (Daniel 1:5) He tiesivät, että Mooseksen laissa kiellettyjen ruokien joukossa olivat esimerkiksi sika, kaniini, osteri ja ankerias. Jopa lain sallimat lihalaadut olivat Babylonian hovissa kyseenalaisia, koska oli mahdotonta saada selville, oliko niistä veri vuodatettu oikealla tavalla pois. Sitä paitsi nämä lihat oli voitu saastuttaa pakanallisin muotomenoin. – 3. Mooseksen kirja 3:16, 17.
6. Miten nuo neljä heprealaista suhtautuivat koetukseen?
6 Mitä nuo neljä heprealaista saattoivat tehdä? Me luemme, että Daniel – ja epäilemättä myös nuo kolme muuta – päätti sydämessään olla saastuttamatta itseään tällaisilla ruoilla. Siksi hän ”anoi” saada kuninkaan pöydästä tulevan herkkuruoan asemesta pelkästään vihanneksia ja hänen viininsä asemesta vettä. He eivät ajatelleet lainkaan sitä, kumpi maistui paremmalta. Tässä asiassa lujana pysyminen vaati varmasti uskoa ja rohkeutta. Koska Jehova oli kiinnostunut näistä neljästä nuorukaisesta, hän huolehti siitä, että hoviherrain päällikkö suhtautui Danieliin suopeasti. Tämä virkailija kuitenkin pelkäsi suostua Danielin pyyntöön, koska hän oli huolissaan sellaisen ruokavalion vaikutuksista Danielin terveyteen. Siksi Daniel pyysi, että heidän sallittaisiin kokeilla tätä ruokavaliota kymmenen päivää. Hän uskoi lujasti, että Jumalan lain noudattaminen ei ainoastaan antaisi hänelle hyvää omaatuntoa, vaan osoittautuisi myös terveyden kannalta hyödylliseksi. Nuo neljä heprealaista joutuivat epäilemättä kestämään paljon pilkkaa asenteensa vuoksi. – Daniel 1:8–14; Jesaja 48:17, 18.
7. Miten nuo heprealaiset nuorukaiset palkittiin rohkeasta asenteestaan?
7 Neljältä heprealaiselta oli vaatinut uskoa ja rohkeutta tehdä kiistakysymys ravinnostaan. Mutta heidät todella palkittiin, sillä kymmenen päivän päättyessä he näyttivät paremman ja terveemmän näköisiltä kuin kukaan muu! Jehova antoi heille tietoa, ymmärrystä ja viisautta, niin että kun he kolmivuotisen valmennusjaksonsa päätyttyä tulivat kuninkaan eteen, hän havaitsi heidät ”kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli”. – Daniel 1:20.
8. Mikä opetus tässä on Jehovan nykyisille palvelijoille?
8 Tässä on opetus kaikille Jehova Jumalan nykyisille palvelijoille. Nuo heprealaiset nuorukaiset olisivat voineet järkeillä, etteivät Mooseksen lain ruokavaliorajoitukset olleet kovin tärkeitä, ainakaan verrattuina kymmeneen käskyyn tai uhreja tai vuotuisia juhlia koskeviin lakeihin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan nuo uskolliset heprealaiset halusivat elää Jumalan lain kaikkien piirteiden mukaisesti. Tämä tuo mieleen sen Jeesuksen esittämän periaatteen, joka on kirjoitettu muistiin Luukkaan 16:10:een: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen, ja vähimmässä epävanhurskas on paljossakin epävanhurskas.” – Vrt. Matteus 23:23.
9. Miten jotkut todistajat ovat osoittaneet samanlaista rohkeutta nykyään?
9 Jehovan todistajat osoittavat usein samanlaista uskoa ja rohkeutta, esimerkiksi pyytäessään työnantajiltaan vapaata piirikonventtiin pääsemiseksi. Ja yhä uudelleen heidän tapauksessaan tehdään poikkeus. Todistajat, jotka haluavat astua tienraivaajien riveihin tai tulla osa-aikaisiksi tienraivaajiksi, ovat sitkeästi pyytäneet osa-aikatyötä, ja kerta toisensa jälkeen heille on annettu tämä etu.
10. Mikä opetus kaikessa tässä on Jehovan todistaja -vanhemmille?
10 Miten erinomaisen opetuksen jumalaapelkäävät vanhemmat voivatkaan nykyään saada tavasta, jolla noita neljää heprealaista nuorukaista oli ilmiselvästi valmennettu! Kun kristityillä vanhemmilla todella on lastensa hengelliset edut sydämellään, he asettavat ne ensi sijalle omassa elämässään Matteuksen 6:33:n mukaisesti. Silloin he voivat odottaa, että heidän lapsensa kykenevät vastustamaan kiusauksia ja paineita, kun heidän ikätoverinsa ja opettajansa yrittävät saada heidät viettämään syntymäpäiviä tai pyhäpäiviä tai muulla tavoin toimimaan vastoin raamatullisia periaatteita. Siten nämä jumalaapelkäävät vanhemmat osoittavat Sananlaskujen 22:6:n pitävän paikkansa.
Nebukadnessarin unien peloton selittäminen
11. Miten me voimme nykyään noudattaa Danielin ja hänen kolmen ystävänsä antamia esimerkkejä?
11 Danielin 2. luku antaa meille toisen esimerkin uskosta ja rohkeudesta. Joutuivatko Daniel ja hänen kolme toveriaan paniikin valtaan, kun Daniel kuuli kuninkaan käskystä tappaa kaikki Babylonian viisaat miehet, koska he eivät osanneet kertoa kuninkaalle hänen untaan ja sen merkitystä? Eivät suinkaan! Pikemminkin Daniel uskoi täydellisesti siihen, että Jehova antaisi hänelle kuninkaan haluaman tiedon, kun hän ilmaantui tuon yksinvaltiaan eteen ja pyysi aikaa antaakseen vastauksen. Pyyntöön suostuttiin. Sitten Daniel ja hänen kolme ystäväänsä rukoilivat hartaasti asian johdosta. Jehova palkitsi heidän uskonsa antamalla tarvitun tiedon. Sen jälkeen Daniel esitti Jehovalle sydämellisen kiitosrukouksen. (Daniel 2:23) Ja luvussa 4 kerrottu unen selitys vaati Danielia kertomaan kuningas Nebukadnessarille, että tämä joutuisi viettämään seitsemän vuotta eläimen tavoin villieläinten parissa. Tämä vaati samanlaista uskoa ja rohkeutta kuin Jumalan kansan täytyy nykyään osoittaa julistaessaan kovaa sanomaa Hänen kostostaan Saatanan maailmaa vastaan.
’Tulen voiman ehkäiseminen’
12, 13. Mistä Danielin kolmea ystävää kohdanneesta koetuksesta Danielin 3. luku kertoo?
12 Danielin 3. luku kertoo Raamatun huomattavimpiin kuuluvan tapauksen, joka osoittaa, miten Jehova palkitsi kolmen heprealaisen palvelijansa hämmästyttävän uskon ja rohkeuden. Kuvittele tilannetta. Kaikki Babylonian arvohenkilöt ovat kokoontuneet Duuran lakeudelle. Heidän edessään seisoo 27 metriä korkea ja 2,7 metriä leveä kultainen kuvapatsas. Vaikuttaakseen heidän tunteisiinsa kuningas on määrännyt paikalle orkesterin. Soiton kuuluessa kokoontuneiden on määrä ’langeta maahan ja kumartaen rukoilla kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. Mutta joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään sillä hetkellä tuliseen pätsiin.’ – Daniel 3:5, 6.
13 Ei ole epäilystäkään siitä, että kieltäytyminen tottelemasta tuota käskyä vaati suurta uskoa ja rohkeutta. Mutta ’uskollisuus vähimmässä’ oli valmistanut heitä olemaan ’uskollisia paljossa’. Se tosiasia, että heidän asenteensa saattaisi vaarantaa muiden juutalaisten aseman, oli nyt sivuseikka. He eivät kumartuisi tuon kuvapatsaan edessä eivätkä palvoisi sitä. Jotkut heidän kateellisista tovereistaan huomasivat heidän silmiinpistävän kieltäytymisensä, ja he ilmoittivat sen viipymättä kuninkaalle.
14. Miten Nebukadnessar suhtautui heidän kieltäytymiseensä kumartumasta, ja miten he vastasivat hänen uhkavaatimukseensa?
14 ”Vihan vimmassa” Nebukadnessar käski tuoda nuo kolme heprealaista luokseen. Hänen kysymyksensä ”Aivanko tahallanne?” osoittaa, miten käsittämättömältä hänestä tuntui, että he kieltäytyisivät kumartumasta ja palvomasta kultaista kuvapatsasta. Hän halusi antaa heille toisen mahdollisuuden, mutta jos he yhä kieltäytyisivät, heidät heitettäisiin tuliseen pätsiin. ”Ja kuka on se jumala, joka pelastaa teidät minun kädestäni?” sanoi Babylonian kopea yksinvaltias. Osoittaen todellista rohkeutta ja uskoa Jehovaan nuo kolme heprealaista vastasivat kunnioittavasti kuninkaalle: ”Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle tähän sanaakaan. Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä – –, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt.” – Daniel 3:13–18.
15. Mitä Nebukadnessar teki?
15 Jos Nebukadnessar oli ollut vihainen aiemmin, niin nyt hän oli raivoissaan, sillä me luemme, että ”hänen hahmonsa muuttui” hänen tullessaan kiukkua täyteen kolmea heprealaista kohtaan. (Daniel 3:19) Osoitukseksi raivostaan hän käski kuumentaa pätsin seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti. Sitten hänen armeijansa vahvat miehet ottivat ne kolme heprealaista ja heittivät heidät tuliseen pätsiin. Liekit olivat niin valtavat, että ne surmasivat tästä tehtävästä huolehtineet miehet.
16. Miten noiden kolmen heprealaisen usko palkittiin?
16 Mutta minkä yllätyksen kuningas kokikaan nähdessään kolmen asemesta neljän miehen kävelevän tulessa täysin vahingoittumattomina! Kutsuttuaan nuo kolme heprealaista esiin kuningas havaitsi, ettei ainoakaan heidän päänsä hiuksista ollut kärventynyt eikä heidän vaatteissaan tuntunut edes savun käryä. Kuinka runsaasti Jehova olikaan palkinnut heidän uskonsa ja rohkeutensa! Epäilemättä apostoli Paavalilla oli heidänkin esimerkkinsä mielessään, kun hän luetteli todistajien suuren pilven yhteydessä ne, jotka ”ehkäisivät tulen voiman”. (Heprealaisille 11:34) He ovat olleet todella erinomainen esimerkki kaikille Jehovan palvelijoille siitä lähtien.
17. Mitä samanlaisia erinomaisia esimerkkejä meillä on nykyään?
17 Nykyisiä Jehovan palvelijoita ei uhkaa kirjaimellinen tulinen pätsi. Mutta hyvin monien nuhteettomuus on pantu ankaraan kokeeseen, kun heitä on vaadittu osoittamaan palvovaa kunnioitusta kansallisille vertauskuville. Toisten uskollisuus on koeteltu poliittisen puoluekortin ostamista tai sotavoimiin liittymistä koskevan kysymyksen yhteydessä. Jehova on tukenut kaikkia heitä ja auttanut heitä selviytymään menestyksellisesti nuhteettomuuttaan kohdanneesta haasteesta ja siten osoittamaan Panettelijan valehtelijaksi ja Jehovan tosi Jumalaksi.
Toinen esimerkki uskosta ja rohkeudesta
18. Miten Belsassar osoitti halveksuntaa juutalaisten Jumalaa Jehovaa kohtaan, kuten Danielin 5. luvun jakeet 3 ja 4 kertovat?
18 Seuraava esimerkki uskosta ja rohkeudesta on merkitty muistiin Danielin kirjan 5. lukuun. Babylonian kuningas Belsassar oli pitämässä ylellisiä, rienaavia juhlia tuhannen ylimyksensä, puolisoidensa ja sivuvaimojensa kanssa. Yhtäkkiä seinälle ilmestyi outo käsikirjoitus. Se järkytti kuningasta niin, että hänen lanteittensa nivelet herposivat ja hänen polvensa tutisivat. Jälleen tosi Jumalan palvelija Daniel kutsuttiin selittäjäksi, koska kaikki Babylonian viisaat miehet olivat ymmällään.
19. Mikä oli merkittävää, kun Daniel selitti seinällä olleen käsikirjoituksen?
19 Se, että Daniel joutui seisomaan aivan yksin tuossa häikäisevän loistavassa ja vihamielisessä ympäristössä, ei herättänyt hänessä suurta pelkoa eikä saanut häntä vesittämään sanomaansa tai kadottamaan kiistakysymystä näkyvistään. Varmana ja rauhallisena hän todisti selvästi ja arvokkaasti puhuen Jumalastaan. Daniel ei tyytynyt vain selittämään käsikirjoitusta, vaan hän muistutti kuningasta siitä, että Jehova Jumala oli nöyryyttänyt hänen isoisäänsä panemalla hänet elämään villieläimen tavoin, kunnes hän oppi tajuamaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa. ”Vaikka tämän kaiken tiesit”, Daniel jatkoi Belsassarille, ’et nöyrryttänyt itseäsi, vaan häpäisit Jehovan temppelin astiat ja ylistit kultaisia, hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä ovat kaikki sinun tiesi, et kunnioittanut. Siksi tämä säädös on lähtenyt häneltä. Sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu, ja sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.’ Tässäkin Daniel asetti loistavan uskon ja rohkeuden esimerkin nykyisille Jumalan palvelijoille. – Daniel 5:22–28.
20. Minkä lisämerkin suuresta uskosta Daniel asetti Dareioksen hallituskaudella?
20 Kun siirrymme Danielin 6. lukuun, näemme vielä yhden erinomaisen esimerkin uskosta ja rohkeudesta. Kuningas Dareios oli nyt hallitsija, ja hän teki Danielista yhden valtakunnan kolmesta päähallitsijasta. Koska toiset olivat kateellisia Danielille, he suostuttelivat yksinvaltiaan säätämään lain, ettei kukaan saanut 30 päivään rukoilla ketään muuta kuin kuningasta. He tajusivat, että vain tällä tavoin he voisivat saada tekosyyn Danielia vastaan. Daniel ei välittänyt laista ja rukoili edelleenkin yläsalissaan ikkuna avattuna Jerusalemiin päin. Koska hänen todettiin syyllistyneen kuninkaan säädöksen rikkomiseen, hänet suljettiin lain määräämän rangaistuksen mukaisesti leijonien luolaan. Jälleen Jumala palkitsi Danielin hänen uskonsa ja rohkeutensa vuoksi. Miten? Kuten Heprealaiskirjeen 11:33 sanoo, Jehova ’tukki leijonien suut’.
21. Mitä meidän pitäisi lujasti päättää, kun otamme huomioon Danielin kirjan kuuteen ensimmäiseen lukuun muistiinmerkityt erinomaiset uskon ja rohkeuden esimerkit?
21 Millaisia uskoa vahvistavia tapahtumia Danielin luvut 1–6 kertovatkaan! Miten runsaasti Jehova Jumala palkitsikaan ne, jotka ilmaisivat uskoa ja rohkeutta! Toisaalta tämä ilmeni siinä, kun heidät korotettiin ja toisaalta kun he kokivat ihmeellisiä vapautuksia. Me voimme tosiaan koetuksissa ollessamme ammentaa lohtua ja toivoa näiden uskollisten todistajien kokemuksista. Juuri siksihän nämä asiat merkittiin muistiin! Päättäkäämme siksi olla tällaisen uskon ja rohkeuden hyviä jäljittelijöitä. – Roomalaisille 15:4; Heprealaisille 6:12.
Kertauskysymyksiä
Mitä neljän heprealaisen nuorukaisen nimet antavat ymmärtää heidän kasvatuksestaan?
Mitä voimme oppia siitä, että heprealaiset selviytyivät ravintoa koskevasta kokeesta?
Miten Jehovan nykyisten palvelijoiden nuhteettomuutta on koeteltu samoin kuin kolmen heprealaisen nuhteettomuutta koeteltiin?
Miten Daniel ilmaisi uskoa ja rohkeutta todistaessaan Belsassarille?
[Kuva s. 17]
Daniel ja hänen toverinsa oppivat sanomaan: ei