Miten voisin parantaa tutkimistottumuksiani?

 1. Miksi ajatus tutkimisesta ei välttämättä houkuttele?

TOIMEENTULO on nykypäivänä usein tiukassa. Monet veljet ja sisaret tekevät pitkää päivää saadakseen elämän välttämättömyydet perheelleen. Lisäksi työmatkoihin voi kulua useita tunteja päivässä. Monet tekevät raskasta fyysistä työtä ja ovat työpäivän jälkeen aivan poikki. Viimeinen asia, johon heidän tekisi mieli tarttua, on tutkiminen.

 2. Mikä on sinulle sopivin aika tutkia?

² Tosiasia kuitenkin on, että meidän täytyy löytää aikaa Jumalan sanan ja kristillisten julkaisujemme tutkimiseen. Kyse on suhteestamme Jehovaan ja ikuisen elämän toivostamme! (1. Tim. 4:15, 16.) Jotkut heräävät tutkimaan aikaisin aamulla, kun koti on vielä hiljainen ja mieli on virkeä yön levon jälkeen. Toiset varaavat rauhallisen hetken joka ilta siihen, että he tutkivat hengellistä aineistoa ja mietiskelevät sitä.

3–4. Mitä muutoksia julkaistavan aineiston määrässä on tehty ja miksi?

³ Olet varmasti samaa mieltä siitä, että on tärkeää löytää aikaa tutkimiseen. Mitä sitten pitäisi tutkia? Koska hengellistä ruokaa on niin paljon, sinusta voi tuntua, ettet millään ehdi pysyä sen tasalla. Jotkut pystyvät paneutumaan kaikkeen julkaistavaan hengelliseen aineistoon, mutta monien aika ei riitä siihen. Hallintoelin on tästä selvillä, ja siksi se päätti jokin aika sitten vähentää painetussa ja sähköisessä muodossa tuotettavan aineiston määrää.

⁴ Enää ei esimerkiksi julkaista Jehovan todistajien vuosikirjaa, koska rohkaisevia kokemuksia on runsain määrin jw.org^®-sivustolla ja JW Broadcasting^® -sivuston kuukausiohjelmissa. Kenttätyössä käytettävät Herätkää!- ja Vartiotorni-lehdet ilmestyvät tätä nykyä vain kolme kertaa vuodessa. Näitä muutoksia ei ole tehty sen vuoksi, että meillä jäisi enemmän aikaa muuhun kuin hengelliseen toimintaan. Muutosten tarkoitus on sen sijaan auttaa meitä kiinnittämään huomiota asioihin, jotka ”ovat tärkeimpiä” (Fil. 1:10). Millaisen tärkeysjärjestyksen voisimme laatia itsellemme, ja miten voimme saada eniten hyötyä henkilökohtaisesta Raamatun tutkimisesta?

5–6. Mitä meidän tulisi tutkia huolellisesti?

⁵ Mitä meidän on erityisen tärkeää tutkia? Meidän tulisi ilman muuta käyttää joka päivä aikaa Jumalan sanan tutkimiseen. Seurakunnan viikoittaista raamatunlukuosuutta on lyhennetty, jotta meillä olisi enemmän aikaa mietiskellä lukemaamme ja etsiä lisätietoa. Tavoitteemme ei ole pelkästään käydä aineisto läpi, vaan haluamme, että Raamatun sanoma koskettaisi sydäntämme ja pääsisimme lähemmäksi Jehovaa (Ps. 19:14).

⁶ Mitä muuta meidän tulisi tutkia huolellisesti? Meidän on tietenkin tärkeää valmistautua Vartiotornin tutkisteluun, seurakunnan raamatuntutkisteluun ja muuhun viikkokokouksen ohjelmaan. Pyrimme myös lukemaan jokaisen Vartiotorni- ja Herätkää!-lehden.

 7. Pitäisikö meidän lannistua, jos emme pysty tutustumaan kaikkeen jw.orgissa ja JW Broadcastingissa julkaistavaan materiaaliin?

⁷ Saatat silti miettiä, miten ihmeessä ehdit perehtyä kaikkiin jw.org-sivuston artikkeleihin ja videoihin sekä JW Broadcasting -sivustolla julkaistavaan materiaaliin. Ajattelehan seuraavaa vertausta: Ravintolan noutopöydässä on tarjolla monenlaisia herkullisia ruokia. Asiakkaat eivät millään pysty syömään niitä kaikkia, joten he valitsevat vain muutaman. Vastaavasti jos et pysty tutustumaan kaikkeen sähköisessä muodossa julkaistavaan aineistoon, älä lannistu. Lue ja katso sen verran kuin voit. Tarkastellaanpa seuraavaksi sitä, mitä tutkimiseen sisältyy ja miten siitä voi saada eniten irti.

 8. Miten voisit tutkia Vartiotornin kirjoituksen, ja miten hyödyt siitä?

⁸ Tutkiminen vaatii määrätietoista keskittymistä luettavaan aineistoon. Se että vain lukaisee aineiston ja alleviivaa vastaukset, ei vielä ole tutkimista. Kun esimerkiksi valmistaudut Vartiotornin tutkisteluun, lue ensin kirjoituksen alussa oleva esittely. Mieti seuraavaksi kirjoituksen otsikkoa, väliotsikoita ja kertauskysymyksiä. Lue sitten kirjoitus hitaasti ja huolellisesti. Kiinnitä huomiota niin sanottuun ideavirkkeeseen, joka on tavallisesti kappaleen ensimmäinen virke. Ideavirke antaa yleensä suunnan sille, mitä kappaleessa käsitellään. Kun luet kirjoitusta, pohdi, miten kukin kappale tukee väliotsikon ajatusta ja liittyy koko kirjoituksen teemaan. Pane merkille vieraat ilmaukset ja uudet ajatukset, jotka haluat selvittää tai joita haluat tutkia lisää.

 9. a) Miksi meidän tulisi Vartiotornia tutkiessamme kiinnittää erityishuomiota raamatunkohtiin, ja miten voimme tehdä sen? b) Mitä meidän tulisi Joosuan 1:8:n mukaan tehdä raamatunkohtien lukemisen lisäksi?

⁹ Vartiotornin tutkistelussa tutkimme itse asiassa Raamattua. Kiinnitä siis erityishuomiota raamatunkohtiin, etenkin niihin, jotka on tarkoitus lukea tutkistelun aikana. Huomaa varsinkin se, miten raamatunkohtien avainsanat ja -ilmaukset vahvistavat kappaleessa esitetyn ajatuksen. Mietiskele lisäksi raamatunkohtia kaikessa rauhassa ja pohdi, miten voit soveltaa niitä omassa elämässäsi. (Lue Joosuan 1:8.)

10. Miksi vanhempien tulisi perheen palvontaillassa opettaa lapsiaan tutkimaan ja etsimään tietoa, ja miten perustelisit asiaa Heprealaiskirjeen 5:14:n avulla?

¹⁰ Vanhemmat tietenkin toivovat, että heidän lapsensa nauttivat perheen yhteisestä palvonnasta. Vaikka vanhempien tulisi aina suunnitella etukäteen, mitä perheen palvontaillassa tehdään, heidän ei tarvitse ajatella, että joka viikoksi pitäisi järjestää jotain erityistoimintaa tai jännittäviä projekteja. Perheen palvontaillassa voidaan katsoa JW Broadcasting -kuukausiohjelma tai silloin tällöin työskennellä jonkin erityisprojektin parissa, vaikkapa rakentaa Nooan arkin pienoismalli, mutta lasten on myös tärkeää oppia tutkimaan. Heidän täytyy esimerkiksi oppia, miten valmistautua kokouksiin ja miten etsiä tietoa jostain kysymyksestä, joka heille on tullut eteen koulussa. (Lue Heprealaiskirjeen 5:14.) Jos he tottuvat tutkimaan kotona, he pystyvät paremmin keskittymään kokousten ja konventtien ohjelmaan, johon ei aina kuulu videoita. Tutkimiseen käytettävän ajan pituus riippuu tietenkin lasten iästä ja luonteesta.

11. Miksi meidän on tärkeää opettaa oppilaitamme tutkimaan asioita itse?

¹¹ Myös raamattukurssien oppilaiden täytyy oppia, miten tutkia. Olemme iloisia, kun uudet valmistautuvat raamattukurssiinsa ja seurakunnan kokouksiin yksinkertaisesti alleviivaamalla vastaukset. Meidän on kuitenkin opetettava oppilaillemme, miten he voivat itse tutkia asioita ja saada vastauksia kysymyksiinsä. Kun sitten eteen tulee vaikeita tilanteita, heidän ei tarvitse heti pyytää apua muilta seurakuntaan kuuluvilta, vaan he osaavat itse etsiä julkaisuistamme käytännöllisiä neuvoja.

12. Mitä tavoitteita meillä voisi olla, kun tutkimme?

¹² Jos et ole tutkijatyyppiä, sinusta ehkä tuntuu, ettet koskaan opi nauttimaan tutkimisesta. Se on kuitenkin mahdollista. Pidä aluksi tutkimishetket lyhyinä ja pidennä aikaa vähitellen. Ota itsellesi jokin tavoite. Tärkein tavoitteemme on tietysti päästä lähemmäksi Jehovaa. Jollakin tutkimiskerralla tavoitteemme voisi olla saada vastaus johonkin kysymykseen, joka meille on esitetty, tai löytää ratkaisu johonkin kohtaamaamme ongelmaan.

13. a) Selitä, miten nuoret voisivat valmistautua puolustamaan uskoaan koulussa. b) Miten voit noudattaa Kolossalaiskirjeen 4:6:n neuvoa?

¹³ Ehkä olet koulua käyvä nuori. Kaikki luokkakaverisi saattavat uskoa evoluutioteoriaan. Haluaisit puolustaa Raamatun opetuksia, mutta sinusta voi tuntua, ettet pysty siihen. Tässä on tutkimisprojektin paikka! Tavoitteesi voisi olla kaksiosainen: 1) vahvistaa omaa uskoasi siihen, että Jumala on luonut kaiken, ja 2) oppia puolustamaan Raamatun totuutta paremmin. (Room. 1:20; 1. Piet. 3:15.) Voisit aluksi kysyä itseltäsi: mitä perusteita luokkalaiseni ovat esittäneet evoluution puolesta? Selvitä sitten, mitä tästä aiheesta on sanottu julkaisuissamme. Näkemyksesi puolustaminen ei ehkä olekaan niin vaikeaa kuin luulit. Useimmat uskovat evoluutioon vain siksi, että joku, jota he kunnioittavat, on sanonut sen olevan totta. Jos löydät vaikkapa yhden tai kaksi todistetta, jotka voit esittää vilpittömälle kysyjälle, voit auttaa häntä saamaan vastauksen kysymykseensä. (Lue Kolossalaiskirjeen 4:6.)

14–16. a) Miten voisit oppia tuntemaan paremmin jonkin Raamatun kirjan, joka ei ole sinulle kovin tuttu? b) Selitä kappaleen lainaamattomien raamatunkohtien avulla, miten Aamoksen kirjasta voi saada paremman kokonaiskuvan. (Ks. myös tekstiruutu ”Herätä Raamatun kertomukset eloon”.)

¹⁴ Kuvitellaan, että jossakin tulevassa kokouksessa käsitellään jonkun sinulle melko tuntemattoman pienen profeetan kirjaa. Voisit lähteä liikkeelle siitä, että pyrit kasvattamaan kiinnostustasi kirjaa kohtaan. Miten voisit tehdä sen?

¹⁵ Mieti ensiksikin, mitä jo tiedät kirjan kirjoittajasta. Kuka hän oli, missä hän eli, ja mitä hän teki työkseen? Kirjoittajan tausta voi selittää hänen sananvalintojaan ja sitä, miksi hän käytti tietynlaisia vertauksia. Kun luet Raamattua, pane merkille ilmaukset, jotka kertovat kirjoittajan persoonallisuudesta.

¹⁶ Toiseksi voi olla kiinnostavaa ottaa selville, milloin kirja kirjoitettiin. Se käy helposti, kun tutustut Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen lopussa olevaan osioon ”Taulukko Raamatun kirjoista”. Voisit myös katsoa liitteessä A6 olevaa kaaviota profeetoista ja kuninkaista. Jos tutkimasi Raamatun kirja on profeetallinen, on hyödyllistä selvittää, millaiset olosuhteet vallitsivat sen kirjoittamisen aikaan. Mitä sellaisia vääriä asenteita tai tapoja ihmisillä oli, joiden vuoksi profeetta lähetettiin oikaisemaan heitä? Ketkä olivat hänen aikalaisiaan? Saadaksesi kattavan kokonaiskuvan sinun täytyy ehkä etsiä tietoa myös muista Raamatun kirjoista. Esimerkiksi jos haluat tietää tarkemmin, mitä profeetta Aamoksen elinaikana tapahtui, sinun kannattaa lukea ne 2. Kuninkaiden kirjan ja 2. Aikakirjan jakeet, jotka mainitaan Aamoksen 1:1:n rinnakkaispaikkaviitteissä. Voisit lisäksi tarkastella Hoosean kirjoituksia, sillä hän saattoi olla Aamoksen aikalainen. Kaikki nämä tietolähteet auttavat sinua ymmärtämään paremmin, millaisena aikana Aamos eli. (2. Kun. 14:25–28; 2. Aik. 26:1–15; Hoos. 1:1–11; Aam. 1:1.)

17–18. Havainnollista kappaleen esimerkkien tai jonkin muun esimerkin avulla sitä, että pieniltä vaikuttavien yksityiskohtien huomaaminen voi tehdä Raamatun tutkimisesta kiehtovampaa.

¹⁷ Terve uteliaisuus on hyvästä, kun lukee Raamattua. Ajatellaanpa, että luet Sakarjan kirjan 12. lukua, jossa on ennustus Messiaan kuolemasta (Sak. 12:10). Jakeessa 12 kerrotaan, että ”Natanin jälkeläisten suku” tuntisi katkeraa surua Messiaan kuoleman vuoksi. Sen sijaan että nopeasti ohittaisit tämän yksityiskohdan, pysähdyt hetkeksi ja kysyt itseltäsi: Mikä yhteys Natanin jälkeläisillä ja Messiaalla on? Mistä voisin löytää lisätietoa? Teet hiukan ”salapoliisityötä”. Rinnakkaispaikkaviite ohjaa sinut katsomaan 2. Samuelin kirjan 5:13, 14:n, ja näin saat tietää, että Natan oli yksi kuningas Daavidin pojista. Toisesta rinnakkaispaikkaviitteestä, Luukkaan 3:23, 31:stä, selviää, että Jeesus oli Natanin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa Marian kautta. (Ks. hakusana ”Heeli”, Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa s. 674.) Alat innostua! Kuten jo tiesitkin, Jeesuksen oli määrä olla Daavidin jälkeläinen (Matt. 22:42). Mutta Daavidilla oli yli 20 poikaa, ja Sakarja sanoo, että nimenomaan Natanin jälkeläisillä olisi syytä surra Jeesuksen kuolemaa. Eikö olekin mielenkiintoinen yksityiskohta?

¹⁸ Mietihän toista esimerkkiä. Luukkaan ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että enkeli Gabriel kävi Marian luona ja kertoi pojasta, jonka tämä synnyttäisi. Enkeli ilmoitti: ”Hänestä tulee suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi. Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin jälkeläisiä ikuisesti.” (Luuk. 1:32, 33.) Saattaisit kiinnittää huomiota vain Gabrielin sanoman alkuosaan, nimittäin siihen, että Jeesusta tultaisiin kutsumaan ”Korkeimman Pojaksi”. Gabriel kuitenkin sanoi myös, että Jeesus tulisi ”hallitsemaan kuninkaana”. Pysähdyt miettimään, mitä ajatuksia nämä Gabrielin sanat olisivat voineet herättää Mariassa. Ajatteliko hän niiden tarkoittavan sitä, että Jeesuksesta tulisi Israelin hallitsija kuningas Herodeksen tai jonkun hänen seuraajansa tilalle? Jos Jeesuksesta tulisi kuningas, Mariasta tulisi kuningataräiti ja hän asuisi perheineen kuninkaan palatsissa. Raamatussa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa siitä, että Maria olisi esittänyt tämänsuuntaisia ajatuksia Gabrielille tai että Maria olisi milloinkaan pyytänyt saada erikoisasemaa Jumalan valtakunnassa, kuten kaksi Jeesuksen opetuslasta pyysi (Matt. 20:20–23). Tämä yksityiskohta korostaa sitä, miten nöyrä nainen Maria oli.

19–20. Mitkä ovat tutkimisemme tavoitteita, kuten käy ilmi Jaakobin kirjeen 1:22–25:stä ja 4:8:sta?

¹⁹ Muista, että kun tutkimme Raamattua ja kristillisiä julkaisuja, tärkein tavoitteemme on päästä lähemmäksi Jehovaa. Haluamme myös nähdä entistä selvemmin, millaisia itse olemme ja mitä muutoksia meidän täytyy tehdä voidaksemme miellyttää Jumalaa. (Lue Jaakobin kirjeen 1:22–25; 4:8.) Pyydä aina Jehovalta pyhää henkeä ennen kuin alat tutkia. Rukoile, että hän auttaisi sinua saamaan aineistosta parhaan hyödyn ja näkemään itsesi sellaisena kuin hän sinut näkee.

²⁰ Psalminkirjoittaja kuvaili uskollista Jumalan palvelijaa seuraavin sanoin: ”[Hän] iloitsee Jehovan laista ja lukee sitä mietiskellen päivin ja öin. – – Hän menestyy kaikessa, mitä hän tekee.” (Ps. 1:2, 3.) Nämä psalmistan sanat voivat soveltua meihin kaikkiin!