”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen”
”Siten koetelkaa minua, – – totisesti minä avaan teille taivaan akkunat.” (MALAKIA 3:10.)
1. a) Minkä kehotuksen Jehova esitti kansalleen 400-luvulla eaa.? b) Mitä ensimmäisellä vuosisadalla oli seurauksena siitä, että Jehova tuli temppeliin tuomitsemaan?
ISRAELILAISET olivat olleet uskottomia Jehovalle 400-luvulla eaa. He olivat pidättäneet itselleen kymmenykset ja tuoneet temppeliin kelvottomia eläimiä uhreiksi. Siitä huolimatta Jehova lupasi, että jos he toisivat täydet kymmenykset varastohuoneeseen, hän vuodattaisi siunauksia, kunnes puutetta ei enää olisi. (Malakia 3:8–10, UM.) Noin 500 vuotta myöhemmin Jehova, jota Jeesus Hänen liiton sanansaattajanaan edusti, tuli Jerusalemin temppeliin tuomitsemaan (Malakia 3:1, UM). Kansakuntana Israelin havaittiin olevan puutteessa, mutta niitä yksilöitä, jotka palasivat Jehovan luo, siunattiin runsaasti (Malakia 3:7). Heidät voideltiin Jehovan hengellisiksi pojiksi, uudeksi luomukseksi, ”Jumalan Israeliksi” (Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 3:25, 26).
2. Milloin Malakian 3:1–10:n oli määrä täyttyä toisen kerran, ja mitä meitä kehotetaan tämän suhteen tekemään?
2 Lähes 1 900 vuotta tämän jälkeen vuonna 1914 Jeesus asetettiin Jumalan taivaallisen valtakunnan Kuninkaaksi, ja Malakian 3:1–10:ssä olevien Jumalan henkeyttämien sanojen oli määrä täyttyä toisen kerran. Tähän sykähdyttävään tapahtumaan liittyy se, että kristittyjä kehotetaan nykyään tuomaan täydet kymmenykset varastohuoneeseen. Jos teemme niin, mekin saamme nauttia siunauksista, kunnes ei enää ole puutetta.
3. Kuka oli sanansaattaja, joka valmisti tien Jehovalle a) ensimmäisellä vuosisadalla b) ennen ensimmäistä maailmansotaa?
3 Jehova sanoi tulostaan temppeliin: ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hänen on raivattava tie minun eteeni.” (Malakia 3:1, UM.) Ensimmäisellä vuosisadalla tämä täyttyi, kun Johannes Kastaja tuli Israeliin saarnaamaan syntien katumusta (Markus 1:2, 3). Liittyikö Jehovan toisen kerran tapahtuvaan temppeliin tuloon valmistelutyötä? Kyllä liittyi. Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä vuosikymmeninä maailman näyttämölle ilmaantuivat raamatuntutkijat, jotka opettivat puhdasta Raamatun oppia ja paljastivat Jumalaa häpäiseviä valheita, muun muassa kolminaisuus- ja helvetintuliopin. He varoittivat myös vuonna 1914 tapahtuvasta pakanain aikojen lopusta. Monet kuuntelivat näitä totuuden valon kantajia (Psalmi 43:3; Matteus 5:14, 15).
4. Mihin kysymykseen oli määrä saada vastaus Herran päivän aikana?
4 Vuosi 1914 oli alku ”Herran päivälle”, joksi sitä Raamatussa kutsutaan (Ilmestys 1:10). Tuona päivänä oli tapahtuva merkityksellisiä asioita; silloin muun muassa tunnistettaisiin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” ja se asetettaisiin ”huolehtimaan [Isännän] palvelusväestä” (Matteus 24:45–47). Tuolloin vuonna 1914 tuhannet kirkot väittivät olevansa kristillisiä. Minkä ryhmän Isäntä, Jeesus Kristus, tunnustaisi uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjakseen? Tuohon kysymykseen oli määrä saada vastaus, kun Jehova tuli temppeliin.
Hengelliseen temppeliin tulo
5, 6. a) Mihin temppeliin Jehova tuli tuomitsemaan? b) Minkä tuomion kristikunta sai Jehovalta?
5 Mutta mihin temppeliin hän tuli? Ei selvästikään Jerusalemissa sijainneeseen kirjaimelliseen temppeliin. Viimeinen noista temppeleistä tuhottiin vuonna 70. Jehovalla on kuitenkin suurempi temppeli, jonka esikuva Jerusalemin temppeli oli. Paavali puhui tästä suuremmasta temppelistä ja osoitti, miten suurenmoinen se todella on taivaassa sijaitsevine pyhine paikkoineen ja täällä maan päällä olevine esipihoineen (Heprealaisille 9:11, 12, 24; 10:19, 20). Jehova tuli tuomitsemaan juuri tähän suureen hengelliseen temppeliin (vrt. Ilmestys 11:1; 15:8).
6 Milloin tämä tapahtui? Saatavissa olevien runsaiden todisteiden perusteella se tapahtui vuonna 1918.a Mitä siitä seurasi? Kristikunnan osalta Jehova näki järjestön, jonka kädet tihkuivat verta, turmeltuneen uskonnollisen järjestelmän, joka oli häväissyt itsensä tämän maailman kanssa, joka liittoutui rikkaiden kanssa, sorti köyhiä ja opetti pakanallisia oppeja pikemmin kuin harjoitti puhdasta palvontaa (Jaakob 1:27; 4:4). Malakian välityksellä Jehova oli varoittanut: ”Minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa.” (Malakia 3:5.) Kristikunta oli tehnyt juuri näin ja vielä pahemminkin. Vuoteen 1919 tultaessa oli selvästi nähtävissä, että Jehova oli tuominnut sen tuhoon koko muun Suuren Babylonin, maailmanlaajuisen väärän uskonnon rakennelman, kanssa. Siitä lähtien alkoi oikeasydämisille kuulua kehotus: ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani.” (Ilmestys 18:1, 4.)
7. Ketkä Jeesus tunnusti uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjakseen?
7 Ketkä sitten muodostivat uskollisen ja ymmärtäväisen orjan? Ensimmäisellä vuosisadalla se sai alkunsa pienestä ryhmästä, joka suhtautui myönteisesti Johannes Kastajan ja Jeesuksen, liiton sanansaattajan, todistustyöhön. Meidän vuosisadallamme se oli niistä muutamasta tuhannesta ihmisestä koostuva joukko, jotka suhtautuivat suosiollisesti raamatuntutkijoiden valmistelutyöhön ennen vuotta 1914. Nämä kestivät ankaria koettelemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta he osoittivat sydämensä kuuluvan Jehovalle.
Puhdistustyö
8, 9. Millä tavoin uskollinen ja ymmärtäväinen orja tarvitsi puhdistamista vuonna 1918, ja mitä Jehova oli luvannut siitä?
8 Mutta tämäkin ryhmä tarvitsi puhdistusta. Jotkut siihen liittyneet osoittautuivat uskon vihollisiksi, ja heistä täytyi päästä eroon (Filippiläisille 3:18). Toiset olivat haluttomia kantamaan Jehovan palvelukseen liittyvää vastuuta, ja he ajelehtivat pois (Heprealaisille 2:1). Lisäksi jäljellä oli babylonilaisia tapoja, jotka täytyi poistaa. Uskollinen ja ymmärtäväinen orja täytyi puhdistaa myös järjestönä. Oli opittava oikea puolueeton asenne tätä maailmaa kohtaan, ja sitä oli noudatettava. Maailman tullessa yhä turmeltuneemmaksi heidän oli ryhdyttävä ankaraan taisteluun pitääkseen moraalisen ja hengellisen epäpuhtauden poissa seurakunnista (vrt. Juudas 3, 4).
9 Puhdistusta tosiaankin tarvittiin, mutta Jehova oli rakkaudellisesti luvannut valtaistuimelle asetetusta Jeesuksesta: ”Hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa.” (Malakia 3:3.) Vuodesta 1918 lähtien Jehova on liiton sanansaattajan välityksellä täyttänyt lupauksensa ja puhdistanut kansaansa.
10. Millaisia uhreja Jumalan kansaan kuuluvat toivat, ja mitä Jehova kehotti heitä tekemään?
10 Kristuksen voidellut veljet ja suuri joukko, joka liittyi myöhemmin palvelemaan heidän kanssaan Jehovaa, ovat kaikki hyötyneet siitä, että Jehova sulattaa ja puhdistaa hopean (Ilmestys 7:9, 14, 15). Järjestönä he tulivat ja tulevat yhä tuomaan uhrilahjoja vanhurskaudessa. Heidän uhrinsa ovat ”[Jehovalle] otollisia – – niinkuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina” (Malakia 3:4). Juuri heitä Jehova profeetallisesti kehotti: ”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti [”kunnes puutetta ei enää ole”, UM].” (Malakia 3:10.)
Uhreja ja kymmenyksiä
11. Miksi Mooseksen lain mukaisia uhreja ei enää vaadita?
11 Malakian päivinä Jumalan kansa toi kirjaimellisia uhreja ja kymmenyksiä, kuten viljaa, hedelmiä ja karjaa. Vielä Jeesuksenkin aikana uskolliset israelilaiset esittivät kirjaimellisia uhreja temppelissä. Jeesuksen kuoleman jälkeen tuo kaikki kuitenkin muuttui. Laki poistettiin, myös käsky tuoda nimenomaisia aineellisia uhreja ja kymmenyksiä. (Efesolaisille 2:15.) Jeesus täytti Lakiin kuuluvien uhrien profeetallisen esikuvan (Efesolaisille 5:2; Heprealaisille 10:1, 2, 10). Millä tavoin kristityt sitten voivat tuoda uhreja ja kymmenyksiä?
12. Millaisia hengellisiä uhreja kristityt esittävät?
12 Uhrit ovat heille selvästikin hengellisiä uhreja (vrt. Filippiläisille 2:17; 2. Timoteukselle 4:6). Esimerkiksi Paavali puhui saarnaamistyöstä uhrina sanoessaan: ”Uhratkaamme aina hänen kauttaan Jumalalle ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään.” Hän viittasi vielä erääseen hengelliseen uhriin kehottaessaan: ”Älkää unohtako hyvän tekemistä ja toisten kanssa jakamista, sillä sellaisiin uhreihin Jumala on hyvin mielistynyt.” (Heprealaisille 13:15, 16.) Kun vanhemmat kannustavat lapsiaan aloittamaan tienraivauspalveluksen, heidän voidaan sanoa uhraavan lapsensa Jehovalle, paljolti samoin kuin Jefta uhrasi tyttärensä ”polttouhriksi” Jumalalle, joka oli antanut hänelle voiton (Tuomarien kirja 11:30, 31, 39).
13. Miksei kristittyjä vaadita antamaan kirjaimellista kymmenesosaa tuloistaan?
13 Entä miten on kymmenysten laita? Onko kristityillä velvollisuus panna sivuun kymmenesosa tuloistaan ja antaa se Jehovan järjestölle, mikä olisi verrattavissa siihen, mitä jotkut kristikunnan kirkkojen jäsenet tekevät? Sellaista vaatimusta ei ole olemassa. Missään raamatunkohdassa ei esitetä sellaista sääntöä kristityille. Kun Paavali keräsi avustusta Juudeassa asuvia puutteenalaisia varten, hän ei maininnut mitään nimenomaista summaa, joka tulisi antaa. Hän sanoi sen sijaan: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.” (2. Korinttolaisille 9:7.) Puhuessaan erityispalvelusta suorittavista miehistä Paavali osoitti, että vaikka olikin aivan oikein, että jotkut heistä saivat elatuksensa vapaaehtoisista lahjoituksista, hän oli valmis tekemään työtä ja elättämään itsensä (Apostolien teot 18:3, 4; 1. Korinttolaisille 9:13–15). Tähän tarkoitukseen ei ollut määrätty kymmenyksiä.
14. a) Miksi kymmenysten tuominen ei merkitse sitä, että annamme Jehovalle kaikkemme? b) Mitä kymmenykset edustavat?
14 Kristityille kymmenyksillä on selvästikin vertauskuvallinen merkitys eli ne edustavat jotakin. Kun kerran kyseessä on kymmenesosa ja numero kymmenen kuvaa Raamatussa usein maallista täydellisyyttä, niin kuvaavatko kymmenykset sitä, että annamme Jehovalle kaikkemme? Eivät kuvaa. Me annamme Jehovalle kaikkemme silloin, kun vihkiydymme hänelle ja menemme vesikasteelle sen vertauskuvaksi. Vihkiytymisestämme lähtien meillä ei ole mitään, mikä ei jo kuuluisi Jehovalle. Jehova kuitenkin sallii ihmisten käyttää heillä olevia varoja. Niinpä kymmenykset edustavat sitä meillä olevaa osaa, jonka tuomme Jehovalle eli käytämme Jehovan palveluksessa osoituksena rakkaudestamme häntä kohtaan ja sen tunnustamisesta, että kuulumme hänelle. Nykyajan kymmenysten ei tarvitse olla täsmälleen kymmenesosia. Joissakin tapauksissa ne ovat vähemmän ja toisissa enemmän. Kukin yksilö tuo sen, minkä hänen sydämensä kehottaa häntä tuomaan ja minkä hänen olosuhteensa sallivat hänen tuoda.
15, 16. Mitä hengellisiin kymmenyksiimme sisältyy?
15 Mitä näihin hengellisiin kymmenyksiin sisältyy? Ensiksikin annamme Jehovalle aikaamme ja voimiamme. Kaikki se aika, jonka käytämme kokouksiin, konventteihin ja kenttäpalvelukseen, on Jehovalle annettua – osa kymmenyksistämme. Aika ja voimat, jotka käytämme sairaiden luona käymiseen ja toisten auttamiseen, ovat samoin osa kymmenyksistämme. Osana niihin kuuluu myös valtakunnansalien rakennustyössä auttaminen ja niiden kunnossapitoon ja siivoukseen osallistuminen.
16 Kymmenyksiimme sisältyvät lisäksi rahalahjoituksemme. Viime vuosina Jehovan järjestössä tapahtunut merkittävä kasvu on lisännyt menoja. Tarvitaan uusia valtakunnansaleja sekä uusia haaratoimistotiloja ja uusia konventtisaleja samalla kun jo valmiiksi saatuja rakennuksia on pidettävä kunnossa. Erittäin haastavaa on myös niiden ylläpito, jotka ovat tarjoutuneet käytettäviksi erityispalveluksessa – tehtyään usein huomattavia henkilökohtaisia uhrauksia sen mahdollistamiseksi. Vuonna 1991 yksistään lähetystyöntekijöiden, matkavalvojien ja erikoistienraivaajien ylläpitokustannukset olivat yli 180 miljoonaa markkaa, ja ne peitettiin kokonaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla.
17. Mitä meidän oikein tulisi antaa hengellisinä kymmenyksinämme?
17 Mitä meidän oikein tulisi antaa hengellisinä kymmenyksinämme? Jehova ei vaadi mitään määräosuutta. Vihkiytymisen ymmärtäminen, aito rakkaus Jehovaa ja veljiä kohtaan sekä kiireellisyyden tunne tajutessamme, että pelastettavana on ihmishenkiä, kannustavat meitä kuitenkin tuomaan täydet hengelliset kymmenyksemme. Me tunnemme pakottavaa tarvetta palvella Jehovaa mahdollisimman täysipainoisesti. Se että kitsastelisimme tai antaisimme vastahakoisesti itseämme tai varojamme, olisi samaa kuin ryöstäisimme Jumalalta (vrt. Luukas 21:1–4).
Siunattuja kunnes puutetta ei enää ole
18, 19. Miten Jehovan kansaa on siunattu, kun se on tuonut täydet kymmenyksensä?
18 Vuodesta 1919 lähtien Jehovan kansaan kuuluvat ovat antaneet auliisti aikaansa, voimiaan ja varojaan saarnaamistyöhön. He ovat todella tuoneet täydet kymmenykset varastohuoneeseen. Niinpä Jehova on täyttänyt lupauksensa ja vuodattanut siunausta, kunnes puutetta ei enää ole. Tämän on osoittanut kaikkein huomattavimmin heidän määrässään tapahtunut kasvu. Niistä muutamasta tuhannesta voidellusta, jotka palvelivat Jehovaa hänen tullessaan temppeliinsä vuonna 1918, heidän joukkonsa on kasvanut niin että nykyään voideltuja ja heidän tovereitaan, muita lampaita, on pitkälti yli neljä miljoonaa 211 maassa. (Jesaja 60:22.) Heitä on siunattu myös totuuden tuntemuksen jatkuvalla kasvulla. Profeetallisesta sanasta on tullut heille entistä varmempi. Heidän luottamuksensa Jehovan tarkoitusten toteutumiseen on ollut täysin horjumatonta. (2. Pietari 1:19.) He ovat todella ”Jehovan opettama” kansa (Jesaja 54:13, UM).
19 Jehova ennusti Malakian välityksellä vielä yhden siunauksen: ”Silloin myös Herraa [”Jehovaa”, UM] pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.” (Malakia 3:16.) Kaikista niistä järjestöistä, jotka väittävät olevansa kristillisiä, vain Jehovan todistajat pitävät kunniassa hänen nimensä ja ylistävät sitä kansojen keskellä (Psalmi 34:4). Miten onnellisia he ovatkaan tietäessään varmasti, että Jehova muistaa heidän uskollisuutensa!
20, 21 a) Mistä siunauksellisesta suhteesta tosi kristityt nauttivat? b) Mikä ero käy yhä selvemmäksi kristillisyyden ollessa kyseessä?
20 Voideltu jäännös on Jehovan erikoiskansa, ja suuri joukko, joka tulee yhteen sen kanssa, saa sen tavoin nauttia puhtaan palvonnan tuomista siunauksista (Sakarja 8:23). Malakian välityksellä Jehova lupaa: ”He ovat, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee.” (Malakia 3:17.) Mikä siunaus onkaan se, että Jehova pitää heistä huolta niin hellästi!
21 Tosi kristittyjen ja valekristittyjen välinen ero käy tosiaankin entistä ilmeisemmäksi. Jehovan kansaan kuuluvien yrittäessä kovasti pitää kiinni hänen normeistaan kristikunta vajoaa yhä syvemmälle tämän maailman epäpuhtauden suohon. Jehovan sanat ovat totisesti osoittautuneet paikkansa pitäviksi: ”Te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.” (Malakia 3:18.)
22. Millaisia siunauksia voimme luottaa saavamme, jos tuomme jatkuvasti täydet kymmenykset?
22 Valekristityille koittaa pian tilinteon päivä. ”Katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot.” (Malakia 4:1.) Jehovan kansaan kuuluvat tietävät, että hän suojelee heidät tuona aikana, niin kuin hän suojeli hengellisen kansansa vuonna 70 (Malakia 4:2). Miten onnellisia he ovatkaan tuosta vakuutuksesta! Osoittakoon siis jokainen arvostuksensa ja rakkautensa Jehovaa kohtaan tuomalla täydet kymmenykset varastohuoneeseen, kunnes tuo aika saapuu. Silloin voimme luottaa siihen, että hän siunaa meitä alati, kunnes puutetta ei enää ole.
[Alaviitteet]
a Ks. lisätietoja Vartiotornista 15.6.1987 s. 14–20.
Osaatko selittää?
◻ Milloin nykyaikana Jehova tuli temppeliin liiton sanansaattajansa kanssa?
◻ Ketkä muodostavat uskollisen ja ymmärtäväisen orjan, ja mitä puhdistusta he tarvitsivat vuoden 1918 jälkeen?
◻ Millaisia hengellisiä uhreja tosi kristityt tuovat Jehovalle?
◻ Mitkä ovat ne kymmenykset, jotka kristittyjä kehotetaan tuomaan varastohuoneeseen?
◻ Mistä siunauksista Jumalan kansa saa nauttia, kun se uhraa hengellisiä kymmenyksiä?
[Kuva s. 15]
Hengellisiin kymmenyksiimme sisältyy voimiemme ja varojemme uhraaminen valtakunnansalien rakentamiseen
[Kuva s. 16]
Jehova on siunannut kansaansa, ja siksi on ollut tarpeellista rakentaa paljon, muun muassa valtakunnansaleja ja konventtisaleja