Keiden rukouksiin vastataan?
”RUKOUKSESSA käsitellään useampia asioita kuin osataan kuvitellakaan.” Näin sanoi 1800-luvulla elänyt englantilainen runoilija Alfred Tennyson. Monet ovat kuitenkin turhaan rukoilleet terveyttä, onnellisuutta, rauhaa ja vaurautta. Joistakuista tuntuu itse asiassa siltä, ettei Jumala todellisuudessa kuuntele rukouksia. Raamattu kutsuu häntä kuitenkin ”rukouksen Kuulijaksi”. – Psalmi 65:3, UM.
Tämä voi hyvinkin saada sinut kysymään: ’Kuka on tämä ”rukouksen Kuulija”? Onko meidän täytettävä erityisiä vaatimuksia, jotta rukouksemme kuultaisiin? Miten meidän tulisi rukoilla? Ja keiden rukouksiin vastataan?’
Heidän rukouksensa kuultiin
Rukous on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Ajattelehan Aabelia, ensimmäisten vanhempiemme Aadamin ja Eevan poikaa. Kun hän uhrasi Jumalalle otollisen uhrin, hän lausui epäilemättä samalla rukouksen ja ylistyksen sanoja. – 1. Mooseksen kirja 4:1–5.
800-luvulla eaa. Jumalan profeetta Joona ”rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä”. Tuon kalan oli käsketty nielaista hänet. Oliko tuo rukous tehokas? Oli, sillä ”sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle”. Sitten Joona jatkoi matkaa täyttääkseen Jumalalta saamansa tehtävän mennä Niniveen. – Joona 2:1, 2, 11; 3:1–5.
Kun muinoin Israelissa asuneen Daavidin viholliset ympäröivät hänet, hän huudahti: ”Herra, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun anomiseni. Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurskaudessasi.” (Psalmi 143:1) Daavidin rukouksiin vapautuksen saamiseksi vastattiin, koska hänen vihollisensa eivät milloinkaan onnistuneet surmaamaan häntä. Siksi hän saattoi sanoa: ”Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat.” – Psalmi 145:18.
Tärkeimpien vaatimusten täyttäminen
Jumalan muinaisten palvelijoiden rukouksiin selvästikin siis vastattiin. He eivät tietenkään rukoilleet pelkästään muodollisesti jotain nimetöntä Jumalaa. He rukoilivat uskossa Jehovaa, ”Korkeinta kaikessa maassa”. (Psalmi 83:19) Jotta siis rukouksemme olisivat tehokkaita, mitä tärkeitä vaatimuksia meidän täytyy täyttää?
Rukoile ainoastaan Jehovaa. On hyödytöntä – itse asiassa epäraamatullista – rukoilla vääriä jumalia, joista tehdyillä elottomilla epäjumalankuvilla on mykkä suu, kuurot korvat, tunnottomat kädet, liikkumattomat jalat ja äänetön kurkku. (Psalmi 115:5–7; 1. Johannes 5:21) Toisin kuin tällaiset mitättömät jumalat Jehova toimii niiden hyväksi, jotka rakastavat ja palvelevat häntä. Esimerkiksi satoja vuosia sitten Baal-nimisen epäjumalan profeetat pyysivät häntä syöksemään tulen alas taivaasta. Vaikka he rukoilivat aamusta iltaan, Baal ei pystynyt vastaamaan. Sitten Elia rukoili Jehovaa, joka vastasi lähettämällä tulen täysin kuluttamaan alttarille asetetun uhrin. – 1. Kuningasten kirja, 18. luku.
Lähesty Jumalaa vain Jeesuksen Kristuksen kautta. Jehova Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, maan päälle antamaan lunnaat ihmiskunnan vapauttamiseksi synnistä ja kuolemasta. (Johannes 3:16, 36; Roomalaisille 5:12; 6:23) Niille, jotka käyttävät tätä järjestelyä hyväkseen, Jumala näin ollen avasi uuden tavan lähestyä häntä rukouksessa. Psalmista Daavidin kaltaiset aiemmin eläneet Jumalan palvelijat rukoilivat suoraan Jehovaa. (Psalmi 4:2; 17:1; 55:2; 102:2) Mutta Jeesuksen kautta lähestyminen oli uutta. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos pyydätte mitä tahansa minun nimessäni, niin teen sen.” (Johannes 14:6, 14) Missään Raamatussa ei esitetä, että rukouksia tulisi kohdistaa Jumalalle kenenkään muun kautta.
Niinpä siis kun olemme kerran saaneet tietää, että meidän tulisi rukoilla Jumalaa Jeesuksen nimessä, rukouksiimme ei vastattaisi, ellemme rukoilisi ainoastaan Jehovaa hänen Poikansa kautta. Mutta on myös muita syitä, miksi Jehova ei vastaa useimpiin rukouksiin.
Miksi Jumala ei vastaa
Jumala ei vastaa rukouksiimme pelkästään sen takia, että asetumme erityiseen rukousasentoon. Raamattu ei vaadi meitä rukoilemaan jossain tietyssä asennossa. Polvistuminen saattaa tietysti ilmaista nöyryyttä Jumalan edessä. Mutta on sopivaa rukoilla samalla, kun seisoo, istuu pöydän ääressä, lepää vuoteessa tai huolehtii päivittäisistä askareista. (Daniel 6:10, 11; Markus 11:25) Jehova vastaa jopa äänettömiin rukouksiin! Ennen kuin Nehemia kertoi Persian kuninkaalle, että hän halusi rakentaa uudelleen Jerusalemin tuhoutuneet muurit, hän ’rukoili ääneti taivaan Jumalaa’, ja Jehova vastasi tuohon rukoukseen. (Nehemia 2:1–6) Jos siis asento ei ole tärkeä, miksi Jumala sivuuttaa niin monet rukoukset eikä vastaa niihin?
Jehova ei mielisty pahojen rukouksiin. Todellakin, ”joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus”. (Sananlaskut 28:9) Profeetta Jesajan välityksellä Jumala sanoi tottelemattomalle kansalleen: ”Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.” (Jesaja 1:15) Pahojen rukouksiin ei luonnollisestikaan vastata, vaikka ne esitettäisiin Jumalalle Kristuksen kautta.
Jumala ei vastaa ulkokultaisiin rukouksiin. ”Kun rukoilette”, sanoi Jeesus Kristus, ”ette saa olla niin kuin ulkokullatut, koska he rukoilevat mielellään seisten synagogissa ja valtakatujen kulmissa ollakseen ihmisten nähtävillä. Totisesti minä sanon teille: heillä on jo palkkansa täysimääräisenä.” Jeesus lisäsi: ”Mutta sinä, kun rukoilet, mene yksityishuoneeseesi, ja kun olet sulkenut ovesi, rukoile Isääsi, joka on salassa; silloin Isäsi, joka katselee salassa, on palkitseva sinut.” (Matteus 6:5, 6) Kun Jeesus sanoi tämän, hän ei estänyt kaikkien julkisten rukousten esittämistä, sillä hän itsekin rukoili ääneen toisten läsnäollessa. (Matteus 14:19) Mutta Kristus osoitti, että on väärin rukoilla julkisesti yksinomaan siksi, että toiset näkisivät ja kuulisivat ja että saisi heiltä kiitosta.
Jehova ei vastaa teeskenneltyihin, ulkoa toistettuihin rukouksiin. Jeesus sanoi: ”Rukoillessanne älkää kuitenkaan sanoko samoja asioita yhä uudelleen niin kuin kansojen ihmiset, sillä he kuvittelevat, että heitä kuullaan, kun he käyttävät paljon sanoja. Älkää siis tehkö itsestänne heidän kaltaisiaan, sillä Jumala, teidän Isänne, tietää mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä pyydättekään.” (Matteus 6:7, 8) Itämailla monet ajattelevat, että joka kerran, kun he pyöräyttävät rukousmyllyä (lieriö, johon on pantu kirjoitettuja rukouksia), anomukset tulevat toistetuiksi. Miljoonat muut käyttävät rukousnauhoja tai rukouskirjojen valmiiksi painettuja rukouksia. Mutta ne, jotka haluavat Jumalan kuulevan heitä, välttävät ulkoa toistettavia rukouksia ja kiinnittävät huomiota Jeesuksen lisäohjeisiin.
’Rukoilkaa näin’
Seuraavaksi Jeesus esitti rukouksen, jota monet kutsuvat mallirukoukseksi. (Matteus 6:9–13) Hän sanoi: ”Teidän tulee siis rukoilla näin: ’Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.’” Jumalan kutsuminen ”meidän Isäksemme” osoittaa, että toisillakin on läheinen suhde hänen kanssaan hänen palvojiensa perheeseen kuuluvina. Jumalan nimen, Jehova, pyhittäminen on kaikkein tärkeintä, mutta miten hän pyhittää sen? Poistamalla pahat ihmiset hän puhdistaa tuon nimen kaikesta siitä häpeästä, jota sille on tuotettu. – Hesekiel 38:23.
”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”, Jeesus lisäsi. Jumalan hallitusvallan ilmentymänä hänen Poikansa taivaallinen messiaaninen Valtakunta ryhtyy pian toimiin kaikkien Jumalan suvereenisuuden vastustajien raivaamiseksi pois maan päältä. (Daniel 2:44) Mutta mitä tarkoitetaan sillä, kun pyydämme, että Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä niin kuin taivaassa? Tässä pyydetään Jehovaa toteuttamaan maata koskevat tarkoituksensa, joihin kuuluu hänen vastustajiensa poistaminen. – Ilmestys 16:14–16; 19:11–21.
Asetettuaan Jumalan, Hänen pyhittämisensä ja Hänen tarkoituksensa ensimmäisiksi mallirukouksessa Jeesus jatkoi: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” Kun Jehovaa pyydetään antamaan ”tämän päivän” välttämättömyydet, se edistää uskoa hänen kykyynsä huolehtia hänen palvojiensa jokapäiväisistä tarpeista. Tämä ei ole itsekäs pyyntö saada anteja ylen määrin.
Jeesus sanoi vielä: ”Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.” (Luukkaan 11:4:ssä osoitetaan, että nämä ”velat” ovat ”syntejä”.) Voimme saada anteeksi Jumalalta vain, jos olemme antaneet anteeksi niille, jotka ovat tehneet syntiä meitä vastaan. (Matteus 6:14, 15) Apostoli Paavali sanoikin sopivasti: ”Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin.” – Kolossalaisille 3:13.
Mallirukouksen päätteeksi Jeesus sanoi: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät paholaisesta.” Jehova ei koskaan ”pahalla” saata ihmisiä kiusaukseen. (Jaakob 1:13) Kiusaus on lähtöisin paholaisesta, Saatana Panettelijasta, mutta toisinaan Raamatussa sanotaan Jumalan tekevän tiettyjä asioita, kun tarkoitetaan, että hän sallii ne. (Ruut 1:20, 21; Saarnaaja 7:14) Vastaukseksi pyyntöön: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen” Jehova ei hylkää uskollisia palvelijoitaan, vaikka hän sallii heitä kiusattavan. Tosiaankin ”Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän myös varaa poispääsytien voidaksenne kestää sen”. – 1. Korinttolaisille 10:13.
Kun pyydämme vapautusta paholaisesta, pyydämme, ettei Panettelijan sallita voittaa meitä palvoessamme Jehovaa uskollisesti. Jos olemme Jumalan uskollisia palvelijoita, voimme luottaa siihen, että hän vastaa tällaiseen anomukseen, koska apostoli Pietari kirjoitti: ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta.” (2. Pietari 2:9) Tämä mallirukouksen osa on todella tärkeä, koska Saatana Panettelija ”vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä”! – 1. Pietari 5:8.
Miksi heidän rukouksiinsa vastataan
Jumala vastaa uskollisten palvojiensa rukouksiin. Miksi? Jehova tekee sen muun muassa siksi, koska he rukoilevat yksin häntä lähestyen Jeesuksen Kristuksen kautta. He karttavat pahuutta ja välttävät ulkokultaisia ja ulkoa toistettavia rukouksia. Sen sijaan että Jehovan todistajat toistaisivat mallirukousta mekaanisesti ulkoa, he käyttävät siinä esille tulevia loistavia suuntaviivoja ilmaistessaan Jumalalle omia sydämestä lähteviä tunteitaan. Mutta on vielä muitakin syitä, miksi heidän rukouksiinsa vastataan.
Ne, joiden rukouksiin vastataan, ovat täyttäneet perusvaatimukset. Paavali mainitsi nämä kirjoittaessaan: ”Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:6) Huomaa nämä kaksi perusseikkaa: Jehova vastaa niiden rukouksiin, 1) jotka uskovat, että Jumala on eli että hän on olemassa, ja 2) jotka ”hartaasti etsivät häntä”.
Yksi tällainen ensimmäisellä vuosisadalla elänyt yksilö oli harras Kornelius-niminen pakana. Hän uskoi, että Jumala on, ja hän etsi hartaasti Jumalaa. Mitä Kornelius teki saatuaan täsmällistä tietoa? Hän vihkiytyi koko sydämestään Jehova Jumalalle, ja hänet kastettiin tuon vihkiytymisen vertauskuvaksi. Sen jälkeen Korneliuksella oli ilmeisesti läheinen suhde Jumalaan, ja tällä oli myönteinen vaikutus hänen rukouksiinsa. – Apostolien teot 10:1–44.
Ennen kuin Kornelius kastettiin, hänen rukouksensa pelkästään ’nousivat muistoon Jumalan edessä’. (Apostolien teot 10:4) Mutta vihkiytymällä Jumalalle Jeesuksen lunastusuhriin uskomisen perusteella ja tulemalla kastetuksi Kornelius antoi itsensä varauksetta Jehovalle. Tämä sai aikaan suurenmoisen läheisyyden tunteen Jumalan ja tämän hartaan miehen välille – suhde soi Korneliukselle vapaan rukousedun. (Jaakob 4:8) Hän saattoi lähestyä taivaallista Isäänsä Kristuksen Jeesuksen välityksellä ja odottaa tulevansa kuulluksi. Näin käy kaikille, jotka vihkiytyvät Jumalalle Kristuksen kautta ja tulevat kastetuiksi. Heilläkin on etu rukoilla vapaasti.
Haluat varmasti, että sinun rukouksiisi vastataan. Jos et siksi nyt palvele Jehovaa yhtenä hänen vihkiytyneenä palvojanaan, on todella viisasta etsiä häntä hartaasti! Toimi kuten Kornelius, ja silloin Jumala vastaa rukouksiisi.
[Kuva s. 6]
Miten Jumalalle vihkiytyminen ja kaste vaikuttivat Korneliuksen rukouksiin?