Jehova huolehtii päivittäisistä tarpeistamme

”Lakatkaa olemasta huolestuneessa jännityksessä, sillä – – teidän Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä.” (LUUKAS 12:29, 30)

 1. Miten Jehova huolehtii eläinkunnasta?

OLETKO koskaan katsellut, miten varpunen tai jokin muu lintu nokkii maata, jossa ei näytä olevan mitään syötävää? Ehkä ihmettelit, mitä se siitä oikein löytää. Vuorisaarnassaan Jeesus osoitti, että me voimme oppia jotain siitä, miten Jehova huolehtii linnuista. Hän sanoi: ”Tarkkailkaa kiinteästi taivaan lintuja, sillä ne eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa varastohuoneisiin; silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole arvokkaampia kuin ne?” (Matteus 6:26.) Jehovalla on ihmeellisiä tapoja huolehtia siitä, että kaikki hänen luomuksensa saavat ravintoa (Psalmit 104:14, 21; 147:9).

 2, 3. Mitä hengellisiä opetuksia voimme saada siitä, että Jeesus neuvoi meitä rukoilemaan jokapäiväistä leipäämme?

² Miksi Jeesus sitten sisällytti mallirukoukseensa pyynnön: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi”? (Matteus 6:11.) Tästä yksinkertaisesta pyynnöstä voidaan oppia syvällisiä hengellisiä asioita. Ensinnäkin se muistuttaa meitä siitä, että Jehova on Suuri Huolenpitäjä (Psalmit 145:15, 16). Ihmiset pystyvät istuttamaan ja viljelemään, mutta vain Jumalalla on kyky panna kasvamaan – hengellisesti ja kirjaimellisesti (1. Korinttilaisille 3:7). Se mitä syömme ja juomme, on lahja Jumalalta (Apostolien teot 14:17). Pyytämällä häntä antamaan meille päivittäiset tarpeemme osoitamme hänelle, ettemme pidä näitä anteja itsestään selvinä. Tällainen pyyntö ei tietenkään vapauta meitä velvollisuudesta tehdä työtä, jos pystymme sitä tekemään (Efesolaisille 4:28; 2. Tessalonikalaisille 3:10).

³ Toiseksi pyyntö saada ”leipämme täksi päiväksi” osoittaa, että meidän ei pitäisi olla liian huolissamme tulevaisuudesta. Jeesus sanoi edelleen: ”Älkää – – koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille. Älkää siis olko koskaan huolissanne seuraavasta päivästä, sillä seuraavalla päivällä on omat huolensa.” (Matteus 6:31–34.) Rukous, että saisimme ”leipämme täksi päiväksi”, opettaa viettämään yksinkertaista elämää, jonka ohjenuorana on ”jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella” (1. Timoteukselle 6:6–8).

Hengellistä ravintoa päivittäin

 4. Mitkä Jeesuksen ja israelilaisten elämän tapahtumat korostavat hengellisen ravinnon nauttimisen tärkeyttä?

⁴ Jokapäiväistä leipää koskevan rukouksemme pitäisi muistuttaa meitä myös siitä, että tarvitsemme päivittäin hengellistä ravintoa. Vaikka Jeesus oli pitkän paaston jälkeen hyvin nälkäinen, hän torjui kiusauksen, kun Saatana yllytti häntä muuttamaan kiviä leiviksi. Jeesus sanoi: ”On kirjoitettu: ’Ihmisen ei tule elää yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.’” (Matteus 4:4.) Jeesus lainasi tässä profeetta Moosesta, joka sanoi israelilaisille: ”[Jehova] nöyrrytti sinua ja antoi sinun olla nälissäsi ja ravitsi sinua mannalla, jota et sinä ollut tuntenut eivätkä isäsikään olleet tunteneet, pannakseen sinut tietämään, ettei ihminen elä yksistään leivästä, vaan että ihminen elää jokaisesta Jehovan suun ilmauksesta.” (5. Mooseksen kirja 8:3.) Tapa, jolla Jehova toimitti mannaa, antoi israelilaisille kirjaimellisen ravinnon lisäksi myös hengellisiä opetuksia. Yksi niistä oli se, että heidän piti kerätä ”määränsä päivästä päivään”. Jos he kokosivat enemmän kuin yhden päivän tarpeeseen, ylijäämä alkoi haista ja siihen kasvoi matoja. (2. Mooseksen kirja 16:4, 20.) Näin ei kuitenkaan tapahtunut kuudentena päivänä, jolloin heidän piti koota kahden päivän tarvetta vastaava määrä, niin että heillä oli mannaa myös sapatiksi (2. Mooseksen kirja 16:5, 23, 24). Manna teroitti siis heille sitä, että heidän piti olla tottelevaisia ja että heidän elämänsä ei riippunut ainoastaan leivästä vaan ”jokaisesta Jehovan suun ilmauksesta”.

 5. Miten Jehova antaa meille päivittäin hengellistä ravintoa?

⁵ Meidän täytyy samoin nauttia päivittäin hengellistä ravintoa, jota Jehova antaa Poikansa kautta. Siksi Jeesus on asettanut ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” antamaan uskon huonekunnalle ”ruokaa oikeaan aikaan” (Matteus 24:45). Tämä uskollinen orjaluokka toimittaa runsaasti hengellistä ravintoa Raamatun tutkimisen apuneuvojen välityksellä ja lisäksi kannustaa meitä lukemaan Raamattua päivittäin (Joosua 1:8; Psalmit 1:1–3). Me voimme Jeesuksen tavoin hankkia hengellistä ravintoa siten, että pyrimme joka päivä saamaan tietoa Jehovan tahdosta ja tekemään sen (Johannes 4:34).

Syntien anteeksianto

 6. Mitä velkoja meidän tulee pyytää anteeksi, ja millä ehdoilla Jehova on halukas mitätöimään ne?

⁶ Seuraavaksi mallirukouksessa pyydetään: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.” (Matteus 6:12.) Jeesus ei puhunut tässä rahaveloista. Hänellä oli mielessään syntiemme anteeksi saaminen. Tämä mallirukouksen kohta kuuluu Luukkaan kertomuksessa: ”Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velkaa.” (Luukas 11:4.) Tehdessämme syntiä me siis ikään kuin velkaannumme Jehovalle. Rakkaudellinen Jumalamme on kuitenkin valmis ’pyyhkimään pois’ eli mitätöimään tuon velan, jos kadumme vilpittömästi, ’käännymme’ ja pyydämme häneltä anteeksi sen uskon perusteella, joka meillä on Kristuksen lunastusuhriin (Apostolien teot 3:19; 10:43; 1. Timoteukselle 2:5, 6).

 7. Miksi meidän pitäisi rukoilla anteeksiantoa joka päivä?

⁷ Toisaalta taas me teemme syntiä, kun osumme harhaan Jehovan vanhurskauden normien suhteen eli emme täytä niitä. Perisynnin vuoksi me kaikki rikomme sanoissa, teoissa ja ajatuksissa tai jätämme tekemättä sellaista, mitä meidän pitäisi tehdä (Saarnaaja 7:20; Roomalaisille 3:23; Jaakobin kirje 3:2; 4:17). Tajuammepa siis tehneemme syntiä päivän aikana tai emme, meidän on sisällytettävä päivittäisiin rukouksiimme pyyntö, että syntimme annettaisiin anteeksi (Psalmit 19:12; 40:12).

 8. Mitä anteeksipyynnön pitäisi panna meidät tekemään ja millaisin hyödyllisin tuloksin?

⁸ Ennen anteeksipyyntöä pitäisi tutkia rehellisesti itseään, katua ja tunnustaa syntinsä uskoen Kristuksen vuodatetun veren lunastusvoimaan (1. Johanneksen kirje 1:7–9). Osoittaaksemme rukouksemme vilpittömyyden meidän täytyy tukea anteeksipyyntöämme ”katumukseen sopivilla teoilla” (Apostolien teot 26:20). Silloin voimme luottaa siihen, että Jehova on altis antamaan syntimme anteeksi (Psalmit 86:5; 103:8–14). Tuloksena on verraton mielenrauha, ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen” ja joka vuorostaan ’varjelee sydämemme ja mielemme Kristuksen Jeesuksen välityksellä’ (Filippiläisille 4:7). Jeesuksen mallirukous opettaa kuitenkin vielä jotain muuta siitä, mitä meidän täytyy tehdä saadaksemme syntimme anteeksi.

Saadaksemme anteeksi meidän täytyy antaa anteeksi

 9, 10. a) Minkä selityksen Jeesus lisäsi mallirukoukseen, ja mitä tämä korosti? b) Miten Jeesus valaisi edelleen sitä, että meidän täytyy olla anteeksiantavaisia?

⁹ Ainoa mallirukouksen osa, jota Jeesus selitti, on pyyntö: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.” Lopetettuaan tuon rukouksen hän lisäsi: ”Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän hairahduksensa, niin taivaallinen Isännekin antaa teille anteeksi, mutta jos taas ette anna ihmisille anteeksi heidän hairahduksiaan, ei Isännekään anna anteeksi teidän hairahduksianne.” (Matteus 6:14, 15.) Näin Jeesus teki hyvin selväksi, että Jehova antaa meille anteeksi vain, jos me haluamme antaa anteeksi toisille (Markus 11:25).

¹⁰ Eräässä toisessa tilanteessa Jeesus osoitti kuvauksen avulla, että meidän täytyy olla anteeksiantavaisia, jos odotamme Jehovan antavan anteeksi meille. Hän kertoi kuninkaasta, joka mitätöi jalomielisesti suunnattoman velan, johon muuan orja oli itsensä saattanut. Kuningas rankaisi myöhemmin ankarasti samaa miestä, kun tämä kieltäytyi mitätöimästä orjatoverinsa paljon pienempää velkaa. Jeesus päätti kuvauksensa sanoihin: ”Samalla tavoin minun taivaallinen Isänikin tulee tekemään teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.” (Matteus 18:23–35.) Opetus on selvä: se syntivelka, jonka Jehova on antanut anteeksi meille jokaiselle, on mittaamattoman paljon suurempi kuin mikään rikkomus, johon joku on voinut syyllistyä meitä vastaan. Sitä paitsi Jehova antaa meille anteeksi päivittäin. Varmasti me voimme näin ollen antaa anteeksi, kun toiset rikkovat meitä vastaan satunnaisesti.

11. Mitä apostoli Paavalin neuvoa noudatamme, jos odotamme Jehovan antavan anteeksi meille, ja millaisin erinomaisin tuloksin?

¹¹ Apostoli Paavali kirjoitti: ”Tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, ja antakaa toisillenne auliisti anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksen kautta antanut teille auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:32.) Keskinäinen anteeksiantavaisuus edistää rauhaa kristittyjen keskuudessa. Paavali kehotti edelleen: ”Pukeutukaa siis Jumalan valitsemina, pyhinä ja rakastettuina sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen. Kestäkää jatkuvasti toisianne ja antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi, jos jollakulla on valituksen syytä toista vastaan. Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, sillä se on täydellinen yhdysside.” (Kolossalaisille 3:12–14.) Kaikki tämä sisältyy rukoukseen, jonka Jeesus meille opetti: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.”

Suoja kiusauksessa

12, 13. a) Mitä mallirukouksen toiseksi viimeinen pyyntö ei voisi merkitä? b) Kuka on suuri Kiusaaja, ja mitä sen rukoileminen, ettei meitä saatettaisi kiusaukseen, merkitsee?

¹² Jeesuksen mallirukouksen viimeistä edellinen pyyntö kuuluu: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen.” (Matteus 6:13.) Tarkoittiko Jeesus sitä, että meidän pitäisi pyytää Jehovaa olemaan kiusaamatta meitä? Hän ei voinut tarkoittaa sitä, sillä opetuslapsi Jaakob henkeytettiin kirjoittamaan: ”Älköön kukaan koettelemuksessa ollessaan sanoko: ’Jumala koettelee minua.’ Sillä pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään.” (Jaakobin kirje 1:13.) Lisäksi psalmista kirjoitti: ”Jos sinä erheitä tarkkailisit, oi Jah, oi Jehova, kuka voisi kestää?” (Psalmit 130:3.) Jehova ei seuraa silmä kovana, teemmekö jonkin erehdyksen, eikä hän varmasti yritä kompastuttaa meitä. Mitä tämä mallirukouksen osa siis tarkoittaa?

¹³ Suuri Kiusaaja, joka yrittää kompastuttaa meidät, saada meidät vehkeilyillään lankeamaan ja jopa nielaista meidät, on Saatana Panettelija (Efesolaisille 6:11; 1. Tessalonikalaisille 3:5). Rukoillessamme, ettei meitä saatettaisi kiusaukseen, pyydämme, ettei Jehova sallisi meidän kiusauksessa ollessamme langeta. Pyydämme häntä auttamaan meitä, ettei ”Saatana pääsisi meistä voitolle” eli ettemme antaisi kiusauksille periksi (2. Korinttilaisille 2:11). Rukoilemme, että voisimme pysyä ”Korkeimman kätkössä”, saada niille annettavan hengellisen suojeluksen, jotka tunnustavat Jehovan suvereeniuden kaikessa, mitä he tekevät (Psalmit 91:1–3).

14. Miten apostoli Paavali vakuuttaa, ettei Jehova hylkää meitä, jos panemme kiusauksessa ollessamme toivomme Häneen?

¹⁴ Voimme luottaa siihen, että jos tämä on vilpitön halumme ja se ilmenee rukouksissamme ja teoissamme, Jehova ei koskaan hylkää meitä. Apostoli Paavali vakuuttaa: ”Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille. Mutta Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien voidaksenne kestää sen.” (1. Korinttilaisille 10:13.)

”Vapauta meidät paholaisesta”

15. Miksi on tärkeämpää kuin koskaan ennen rukoilla vapautusta paholaisesta?

¹⁵ Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten luotettavimpien käsikirjoitusten mukaan Jeesuksen mallirukous päättyy sanoihin: ”Vapauta meidät paholaisesta.”a (Matteus 6:13.) Suojan saaminen Saatana Panettelijalta on entistä tärkeämpää tänä lopun aikana. Hän ja hänen demoninsa käyvät sotaa voideltuun jäännökseen kuuluvia vastaan, ”jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksesta todistamisen työ”, ja heidän ”suureen joukkoon” kuuluvia kumppaneitaan vastaan (Ilmestys 7:9; 12:9, 17). Apostoli Pietari neuvoi kristittyjä: ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat. Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä. Mutta asennoitukaa häntä vastaan vahvoina uskossa.” (1. Pietarin kirje 5:8, 9.) Saatana haluaisi lopettaa todistamistyömme, ja hän yrittää pelotella meitä käyttämällä maan päällä olevia asiamiehiään, toimivatpa nämä sitten uskonnon, kauppamaailman tai politiikan yhteydessä. Jos kuitenkin pysymme lujina, Jehova vapauttaa meidät. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Alistukaa sen tähden Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Panettelijaa, niin hän pakenee teistä.” (Jaakobin kirje 4:7.)

16. Mitä keinoja Jehova voi käyttää auttaakseen palvelijoitaan, joita on kohdannut jokin koettelemus?

¹⁶ Jehova antoi kiusata Poikaansa. Mutta sen jälkeen kun Jeesus oli vastustanut Panettelijaa käyttäen Jumalan sanaa suojanaan, Jehova lähetti enkeleitä vahvistamaan häntä. (Matteus 4:1–11.) Jehova käyttää samoin enkeleitään auttamaan meitä, jos rukoilemme uskossa ja turvaudumme häneen (Psalmit 34:7; 91:9–11). Apostoli Pietari kirjoitti: ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta, mutta miten säilyttää epävanhurskaat tuomion päivää varten pois karsittaviksi.” (2. Pietarin kirje 2:9.)

Täysi vapautus on lähellä

17. Miten Jeesus pani mallirukouksessa asiat oikeisiin mittasuhteisiin?

¹⁷ Mallirukouksessa Jeesus panee asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Meidän pitäisi olla ensisijaisesti kiinnostuneita Jehovan suuren ja pyhän nimen pyhittämisestä. Koska se pyhitetään messiaanisen Valtakunnan välityksellä, rukoilemme, että Valtakunta tulisi tuhoamaan kaikki ihmisten epätäydelliset valtakunnat eli hallitukset ja varmistamaan sen, että Jumalan tahto tapahtuu myös maan päällä yhtä täydellisesti kuin taivaassa. Toivo saada ikuinen elämä paratiisimaassa riippuu Jehovan nimen pyhittämisestä ja hänen vanhurskaan suvereeniutensa tunnustamisesta koko kaikkeudessa. Rukoiltuamme näitä kaikkein tärkeimpiä asioita voimme rukoilla päivittäisiä tarpeitamme, syntiemme anteeksiantoa ja vapautusta kiusauksista ja paholaisen, Saatana Panettelijan, juonista.

18, 19. Miten Jeesuksen mallirukous auttaa meitä pysymään valppaina ja pitämään toivomme ”lujana loppuun saakka”?

¹⁸ Täydellinen vapautuksemme paholaisesta ja hänen turmeltuneesta asiainjärjestelmästään lähestyy. Saatana tietää, että hänellä on vain ”lyhyt” aika ilmaista ”suurta suuttumusta” maan päällä erityisesti Jehovan uskollisia palvelijoita kohtaan (Ilmestys 12:12, 17). ”Asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa yhteismerkissä Jeesus ennusti jännittäviä tapahtumia, joista jotkut ovat vielä edessä (Matteus 24:3, 29–31). Kun näemme niiden toteutuvan, toivomme vapautuksesta tulee kirkkaammaksi. Jeesus sanoi: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” (Luukas 21:25–28.)

¹⁹ Opetuslapsille esittämässään ytimekkäässä mallirukouksessa Jeesus antaa meille luotettavaa opastusta sen suhteen, mitä sisällyttää rukouksiimme, kun loppu lähenee. Voimme luottaa siihen, että Jehova huolehtii loppuun saakka päivittäisistä tarpeistamme, niin hengellisistä kuin aineellisistakin. Se että pysymme valppaina rukousten suhteen, auttaa meitä pitämään ”otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka”. (Heprealaisille 3:14; 1. Pietarin kirje 4:7.)

[Alaviite]

Kertaukseksi

• Mitä ilmaisemme pyytämällä ”leipäämme täksi päiväksi”?

• Selitä pyyntö: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme.”

• Mitä tarkoitamme pyytäessämme, ettei Jehova saattaisi meitä kiusaukseen?

• Miksi meidän täytyy rukoilla: ”Vapauta meidät paholaisesta”?

[Kuvat s. 15]

Meidän täytyy antaa anteeksi muille, jotta meille annettaisiin anteeksi

[Kuvan lähdemerkintä s. 13]

Lydekker