Miten lujasti luotat Jumalaan?
”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa.” (MATTEUS 6:33)
1, 2. Mitä eräs nuori mies teki työpaikkansa suhteen ja miksi?
ERÄS nuori mies halusi olla suuremmaksi hyödyksi seurakunnalleen. Ongelmana oli, että hän ei päässyt ansiotyönsä vuoksi säännöllisesti kokouksiin. Miten hän hoiti tilanteen? Hän yksinkertaisti elämäänsä, luopui tuosta työpaikasta ja löysi aikanaan työn, joka ei häirinnyt hänen kristillisiä toimiaan. Nykyään hän ansaitsee paljon vähemmän kuin ennen, mutta silti hän huolehtii perheensä tarpeista ja pystyy tukemaan seurakuntaa paljon paremmin.
2 Tajuatko, miksi tuo mies toimi näin? Voisitko kuvitella tekeväsi itse samoin, jos olisit vastaavassa tilanteessa? On kiitettävää, että monet kristityt ovat toimineet siten ja samalla osoittaneet luottavansa Jeesuksen lupaukseen: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matteus 6:33.) He eivät turvaudu maailmaan vaan panevat luottamuksensa Jehovaan (Sananlaskut 3:23, 26).
3. Miksi jotkut saattavat aprikoida, onko nykyään järkevää asettaa Jumalan valtakunta ensi sijalle?
3 Koska elämme vaikeita aikoja, joku saattaa miettiä, oliko tuon nuoren miehen ratkaisu kovinkaan viisas. Nykyään osa ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, kun taas toisilla on kaikkien aikojen korkein elintaso. Köyhissä maissa useimmat ihmiset tarttuisivat hanakasti mihin tahansa tilaisuuteen voidakseen hiukan helpottaa elämäänsä. Rikkaammissa maissa monille taas aiheuttaa stressiä se, miten säilyttää elintasonsa, kun taloustilanne on hyvin epävakaa, työmarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja työnantajien vaatimukset kasvavat. Elatushuolet voivat saada jotkut aprikoimaan, onko edelleenkin järkevää etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. Asian selvittämiseksi on hyvä miettiä, millaisille ihmisille Jeesus puhui.
”Lakatkaa olemasta huolissanne”
4, 5. Miten Jeesus valaisi sitä, ettei Jumalan palvelijoiden kannattanut olla liian huolissaan jokapäiväisistä tarpeista?
4 Jeesus oli parhaillaan Galileassa ja puhui suurelle joukolle ihmisiä, joita oli tullut eri puolilta (Matteus 4:25). Harvat jos ketkään heistä olivat varakkaita. Todennäköisesti useimmat olivat köyhiä. Jeesus ei kuitenkaan kehottanut heitä asettamaan etusijalle aineellisen rikkauden hankkimista vaan keräämään jotain paljon arvokkaampaa: hengellisiä aarteita (Matteus 6:19–21, 24). Hän sanoi: ”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne. Eikö sielu merkitse enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?” (Matteus 6:25.)
5 Monien korvissa Jeesuksen sanat saattoivat kuulostaa järjettömiltä. He tiesivät, että jos he eivät tehneet kovasti työtä, heidän perheensä kärsisi. Jeesus kuitenkin muistutti, mitä tapahtuu linnuille. Ne hankkivat vain yhden päivän tarpeet kerrallaan, mutta Jehova huolehtii niistä. Jeesus kiinnitti huomiota myös siihen, miten Jehova pitää huolta luonnonvaraisista kukista, jotka ovat kauniimpia kuin Salomo oli kaikessa loistossaan. Jos Jehova huolehtii linnuista ja kukista, niin kuinka paljon enemmän meistä? (Matteus 6:26–30.) Kuten Jeesus sanoi, elämämme (sielumme) ja ruumiimme ovat paljon tärkeämpiä kuin ruoka, jota ostamme elatukseksemme, ja vaatteet, joita hankimme ruumiimme suojaksi. Jos omistamme kaikki voimavaramme vain ravinnon ja vaatteiden hankkimiseen, niin että Jehovan palvelemiseen jää vain rippeet, jätämme kokonaan huomiotta elämän tarkoituksen (Saarnaaja 12:13).
Tasapainoinen näkemys
6. a) Mitä velvollisuuksia kristityillä on? b) Mihin kristityt panevat täyden luottamuksensa?
6 Jeesus ei tietenkään kehottanut kuulijoitaan lopettamaan työntekoa ja odottamaan, että Jumala jollakin tavoin huolehtisi heidän perheittensä tarpeista. Lintujenkin täytyy etsiä ruoka itselleen ja poikasilleen. Kristittyjenkin piti siis tehdä työtä saadakseen syötävää. Heidän piti huolehtia perhevelvollisuuksistaan. Kristittyjen palvelijoiden ja orjien oli työskenneltävä ahkerasti isäntiensä hyväksi. (2. Tessalonikalaisille 3:10–12; 1. Timoteukselle 5:8; 1. Pietarin kirje 2:18.) Apostoli Paavali huolehti usein elatuksestaan tekemällä telttoja (Apostolien teot 18:1–4; 1. Tessalonikalaisille 2:9). Silti ansiotyö ei ollut noille kristityille elämän tuki ja turva. He luottivat Jehovaan. Siksi heillä oli sisäinen rauha, joka oli muille täysin tuntematon asia. Psalmista sanoi: ”Jehovaan luottavat ovat kuin Siioninvuori, jota ei voida horjuttaa vaan joka pysyy aina ajan hämärään asti.” (Psalmit 125:1.)
7. Millainen näkemys voi olla ihmisellä, joka ei luota lujasti Jehovaan?
7 Ne joilla ei ole lujaa luottamusta Jehovaan, voisivat olla eri mieltä. Ihmisten enemmistö pitää aineellista varallisuutta yhtenä turvallisen elämän kulmakivistä. Siksi jotkut vanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan uhraamaan suuren osan nuoruudestaan korkeakoulutuksen hankkimiseen siinä toivossa, että nämä saisivat hyväpalkkaisen työn. Valitettavasti joitakin kristittyjä perheitä on odottanut karvas pettymys, kun heidän lapsensa ovat menettäneet hengellisyytensä ja kääntäneet katseensa materialistisiin tavoitteisiin.
8. Minkä suhteen kristityt ovat tasapainoisia?
8 Viisaat kristityt ymmärtävät siksi sen, että Jeesuksen neuvo soveltuu nykyään aivan yhtä hyvin kuin ensimmäisellä vuosisadalla, ja he yrittävät olla tasapainoisia. Vaikka heidän täytyisikin tehdä pitkiä työpäiviä suoriutuakseen raamatullisista velvollisuuksistaan, he eivät anna rahantarpeen estää heitä näkemästä tärkeämpiä, hengellisiä asioita (Saarnaaja 7:12).
”Älkää siis koskaan olko huolissanne”
9. Mitä Jeesus vakuuttaa niille, jotka luottavat täysin Jehovaan?
9 Jeesus kehotti vuorisaarnassa kuulijoitaan: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia.” (Matteus 6:31, 32.) Todella rohkaisevat sanat! Jos luotamme täysin Jehovaan, hän tukee aina meitä. Jeesuksen sanat antavat meille kuitenkin myös ajattelemisen aihetta. Ne muistuttavat meitä siitä, että jos tavoittelemme ”kiihkeästi” aineellista omaisuutta, jäljittelemme ”kansakuntia”, ihmisiä jotka eivät ole tosi kristittyjä.
10. Miten Jeesus paljasti puheilleen tulleelle nuorelle miehelle, mitä tämä rakasti eniten?
10 Erään kerran muuan hyvin varakas nuori mies kysyi Jeesukselta, mitä hänen pitäisi tehdä saadakseen ikuisen elämän. Jeesus muistutti häntä siihen aikaan vielä voimassa olleen Mooseksen lain vaatimuksista. Nuori mies vakuutti Jeesukselle: ”Olen pitänyt nämä kaikki; mitä minulta vielä puuttuu?” Jeesuksen vastaus saattoi kuulostaa monista järjettömältä. Hän sanoi: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy mitä omistat ja anna köyhille, niin sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule minun seuraajakseni.” (Matteus 19:16–21.) Nuori mies meni pois surullisena, koska hänestä tuntui mahdottomalta luopua varallisuudestaan. Miten syvää hänen rakkautensa Jehovaa kohtaan sitten olikin, hänen rakkautensa omaisuuteen oli vielä syvempää.
11, 12. a) Mitkä raitistuttavat sanat Jeesus esitti varallisuudesta? b) Miten omaisuus voi olla este Jehovan palvelemiselle?
11 Tämä tapaus sai Jeesuksen sanomaan jotain odottamatonta: ”Rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. – – helpompi on kamelin päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” (Matteus 19:23, 24.) Tarkoittiko Jeesus, ettei yksikään varakas ihminen perisi Valtakuntaa? Ei, sillä hän jatkoi: ”Jumalalle on kaikki mahdollista.” (Matteus 19:25, 26.) Jehovan avulla joistakin silloin eläneistä varakkaista ihmisistä tuli voideltuja kristittyjä (1. Timoteukselle 6:17). Jeesuksella oli kuitenkin hyvä syy esittää yllättävät sanansa. Hän halusi varoittaa ihmisiä.
12 Jos joku kiintyy omaisuuteensa tuon varakkaan miehen tavoin, se voisi estää häntä palvelemasta Jehovaa kokosydämisesti. Tämä voisi pitää paikkansa sekä niistä, jotka ovat jo varakkaita, että niistä, jotka ovat ”päättäneet olla rikkaita” (1. Timoteukselle 6:9, 10). Liiaksi aineelliseen luottavat ihmiset voivat tulla vähemmän ”tietoisiksi hengellisestä tarpeestaan” (Matteus 5:3). He eivät ehkä tunne enää tarvitsevansa Jehovan tukea (5. Mooseksen kirja 6:10–12). He saattaisivat alkaa odottaa seurakunnassa erikoiskohtelua (Jaakobin kirje 2:1–4). He voisivat myös käyttää suurimman osan aikaansa varallisuudestaan nauttimiseen sen sijaan, että käyttäisivät sen Jehovan palvelemiseen.
Kehitä oikea näkemys
13. Millainen väärä asenne laodikealaisilla oli?
13 Yksi esimerkki väärästä suhtautumisesta omaisuuteen on ensimmäisellä vuosisadalla toiminut Laodikean seurakunta. Jeesus sanoi sille: ”Sanot: ’Olen rikas ja olen hankkinut rikkautta enkä tarvitse yhtään mitään’, mutta et tiedä, että sinä olet kurja ja säälittävä ja köyhä ja sokea ja alaston.” Varallisuus sinänsä ei saattanut laodikealaisia hengellisessä mielessä tällaiseen säälittävään tilaan. Ongelma oli siinä, että he luottivat varallisuuteen ennemmin kuin Jehovaan. Seurauksena oli, että he olivat hengellisesti haaleita ja Jeesus oli tulemaisillaan ”oksentamaan” heidät suustaan. (Ilmestys 3:14–17.)
14. Miksi heprealaiskristityt ansaitsivat Paavalin kiitoksen?
14 Toisaalta heprealaiskristittyjä kiitettiin asenteesta, joka heillä oli ollut vainon aikana. Paavali sanoi: ”Te sekä ilmaisitte myötätuntoa vankilassa olevia kohtaan että suhtauduitte iloiten omaisuutenne ryöstämiseen, koska tiesitte, että teillä itsellänne on parempi ja pysyvä omaisuus.” (Heprealaisille 10:34.) Omaisuuden menetys ei merkinnyt noille kristityille kaiken loppua. He säilyttivät ilonsa, koska he pitivät kiinni arvokkaimmasta omaisuudestaan, ”paremmasta ja pysyvästä omaisuudesta”. Sen Jeesuksen vertauksen kauppiaan tavoin, joka uhrasi kaiken yhden arvokkaan helmen takia, he pitivät päättäväisesti kiinni Valtakunnan toivosta, maksoi mitä maksoi (Matteus 13:45, 46). Todella erinomainen asenne!
15. Miten eräs kristitty nainen Liberiassa asetti Valtakunnan edut ensi sijalle?
15 Monet ovat nykyään kehittäneet samanlaista hienoa asennetta. Esimerkiksi Liberiassa eräälle nuorelle kristitylle naiselle tarjottiin tilaisuutta opiskella yliopistossa. Tuossa maassa tällaista tarjousta pidetään keinona turvata tulevaisuutensa. Kyseessä oli kuitenkin tienraivaaja eli kokoaikainen evankelista, ja häntä oli kutsuttu palvelemaan tilapäisesti erikoistienraivaajana. Hän päätti etsiä ensin Valtakuntaa ja pysyä kokoaikaisessa palveluksessa. Hän meni määräalueelleen ja aloitti kolmessa kuukaudessa 21 raamatuntutkistelua. Tämä nuori sisar ja tuhannet muut hänen kaltaisensa etsivät ensin Valtakuntaa, vaikka he joutuisivatkin luopumaan joistakin aineellisista eduista. Miten he säilyttävät tällaisen asenteen tässä materialistisessa maailmassa? He ovat kehittäneet monia erinomaisia ominaisuuksia. Tarkastelemme niistä joitakin.
16, 17. a) Miksi vaatimattomuus on tärkeä edellytys Jehovaan luottamiselle? b) Miksi meidän pitäisi kehittää luottamusta Jumalan lupauksiin?
16 Vaatimattomuus. Raamatussa sanotaan: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi. Älä tule viisaaksi omissa silmissäsi.” (Sananlaskut 3:5–7.) Maailman näkökulmasta katsottuna jokin menettely saattaisi joskus tuntua järkevältä (Jeremia 17:9). Vilpitön kristitty odottaa silti opastusta Jehovalta (Psalmit 48:14). Kaikilla teillään – onpa kyse seurakunnan asioista, koulutuksesta tai ansiotyöstä, virkistäytymisestä tai mistä tahansa – hän on vaatimaton ja etsii neuvoja Jehovalta (Psalmit 73:24).
17 Luottamus Jehovan lupauksiin. Paavali sanoi: ”Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:6.) Jos epäilemme, mahtaako Jehova täyttää lupauksensa, saattaisi tuntua järkevältä käyttää tätä ”maailmaa – – täysin hyväkseen” (1. Korinttilaisille 7:31). Jos toisaalta uskomme on vahva, etsimme päättäväisesti ensin Valtakuntaa. Miten voimme kehittää vahvan uskon? Lähestymällä Jehovaa usein toistuvien ja sydämestä lähtevien rukousten ja säännöllisen, henkilökohtaisen tutkimisen avulla (Psalmit 1:1–3; Filippiläisille 4:6, 7; Jaakobin kirje 4:8). Voimme rukoilla kuningas Daavidin tavoin: ”Minä olen pannut luottamukseni sinuun, oi Jehova. Olen sanonut: ’Sinä olet minun Jumalani.’ Kuinka runsas onkaan hyvyytesi!” (Psalmit 31:14, 19.)
18, 19. a) Miten uutteruus vahvistaa luottamustamme Jehovaan? b) Miksi kristityn pitäisi olla halukas tekemään uhrauksia?
18 Ahkeruus Jehovan palveluksessa. Paavali yhdisti Jehovan lupauksiin luottamisen uutteruuteen, kun hän kirjoitti: ”Haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka.” (Heprealaisille 6:11.) Jos ahkeroimme Jehovan palveluksessa, hän tukee meitä. Joka kerta kun tunnemme tuota tukea, luottamuksemme häneen lujittuu, niin että meistä tulee ”vakaita, järkähtämättömiä” (1. Korinttilaisille 15:58). Uskomme uudistuu ja toivomme vahvistuu (Efesolaisille 3:16–19).
19 Halukkuus tehdä uhrauksia. Paavali uhrasi lupaavan uran voidakseen seurata Jeesusta. Hän teki selvästikin oikean valinnan, vaikka hän oli joskus taloudellisesti ahtaalla (1. Korinttilaisille 4:11–13). Jehova ei lupaa meille ylellistä elämää, ja toisinaan hänen palvelijansa kokevat kovia. Halukkuutemme yksinkertaistaa elämäntapaamme ja tehdä uhrauksia osoittaa, että olemme päättäneet lujasti palvella Jehovaa (1. Timoteukselle 6:6–8).
20. Miksi Valtakunnan etujen asettaminen ensi sijalle kysyy kärsivällisyyttä?
20 Kärsivällisyys. Opetuslapsi Jaakob kehotti toisia kristittyjä: ”Osoittakaa siis kärsivällisyyttä, veljet, Herran läsnäoloon asti.” (Jaakobin kirje 5:7.) Tässä nopeatempoisessa maailmassa on vaikeaa olla kärsivällinen. Haluamme, että kaikki tapahtuu nopeasti. Paavali kehottaa kuitenkin jäljittelemään niitä, jotka ”perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä” (Heprealaisille 6:12). Ole halukas odottamaan Jehovaa. Ikuinen elämä paratiisimaassa on totisesti odottamisen arvoinen!
21. a) Mitä osoitamme, kun asetamme Valtakunnan edut ensi sijalle? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?
21 Jeesuksen neuvo etsiä ensin Valtakuntaa on siis järkevä. Seuraamalla tätä neuvoa osoitamme, että todella luotamme Jehovaan ja valitsemme kristitylle ainoan turvallisen elämäntavan. Jeesus kuitenkin neuvoi meitä etsimään ensin vielä jotain muuta, nimittäin Jumalan ”vanhurskautta”. Seuraavassa kirjoituksessa näemme, miksi tätä kehotusta tarvitaan erityisesti nykyään.
Osaatko selittää?
• Millaista tasapainoa Jeesus suositteli aineellisen omaisuuden suhteen?
• Mitä opimme kuvauksesta, jossa Jeesus puhui kamelista ja neulansilmästä?
• Mitkä kristilliset ominaisuudet auttavat meitä etsimään ensin Jumalan valtakuntaa?
[Kuva s. 21]
Monet Jeesuksen kuulijoista olivat köyhiä
[Kuva s. 23]
Jeesuksen vertauksen kauppias uhrasi kaiken saadakseen yhden arvokkaan helmen
[Kuva s. 23]
Varakas nuori mies rakasti omaisuuttaan enemmän kuin Jumalaa
[Kuva s. 24]
Jos ahkeroimme Jehovan palveluksessa, hän tukee meitä