Annatko Jehovan olla osanasi?
”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (MATT. 6:33)
1, 2. a) Keitä Galatalaiskirjeen 6:16:ssa mainittu ”Jumalan Israel” edustaa? b) Keitä edustavat Matteuksen 19:28:ssa mainitut ”Israelin kaksitoista heimoa”?
MITÄ tulee mieleesi, kun luet Raamatusta nimen Israel? Tuoko se mieleesi Iisakin pojan Jaakobin, jota alettiin kutsua tuolla nimellä? Vai ajatteletko ehkä hänen jälkeläisiään eli muinaista Israelin kansaa tai kenties hengellistä Israelia? Kun Israelista puhutaan kuvaannollisessa merkityksessä, tarkoitetaan yleensä ”Jumalan Israelia”, niitä 144 000:ta, jotka on voideltu pyhällä hengellä tulemaan kuninkaiksi ja papeiksi taivaassa (Gal. 6:16; Ilm. 7:4; 21:12). Mutta Matteuksen 19:28:ssa Israelista puhutaan eräässä erikoismerkityksessä.
2 Jeesus sanoi: ”Siinä uudelleen luomisessa, jolloin Ihmisen Poika istuu loistoisalle valtaistuimelleen, tulette tekin, te jotka olette seuranneet minua, istumaan kahdellatoista valtaistuimella ja tuomitsemaan Israelin kahtatoista heimoa.” Tässä jakeessa ”Israelin kahdellatoista heimolla” tarkoitetaan niitä, joita Jeesuksen voidellut opetuslapset tulevat tuomitsemaan ja jotka ovat ehdolla saamaan ikuisen elämän paratiisissa maan päällä. He tulevat hyötymään 144 000 voidellun papillisista palveluksista.
3, 4. Millä tavoin uskolliset voidellut ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä?
3 Nykyään elävät voidellut kristityt pitävät vanhan ajan pappien ja leeviläisten tavoin etuoikeutena palvella Jehovaa (4. Moos. 18:20). He eivät odota saavansa omakseen mitään aluetta tai paikkaa maan päältä. Ilmestyksen 4:10, 11 osoittaa, että he jatkavat Jehovan palvelemista taivaassa, jossa he tulevat toimimaan kuninkaina ja pappeina Jeesuksen Kristuksen kanssa. (Hes. 44:28.)
4 Maan päällä ollessaan voidellut elävät tavalla, joka osoittaa Jehovan olevan heidän osanaan. He pitävät mahdollisuutta palvella Jumalaa ensiarvoisen tärkeänä. He ”saattavat kutsumisensa ja valitsemisensa varmaksi” uskomalla Kristuksen lunastusuhriin ja seuraamalla häntä jatkuvasti (2. Piet. 1:10). Heillä kullakin on erilaiset olosuhteet ja kyvyt. He eivät kuitenkaan yritä rajoituksiinsa vedoten päästä Jumalan palveluksesta mahdollisimman vähällä vaan asettavat sen ensi sijalle ja tekevät siinä kaiken voitavansa. Ja he ovat hyvänä esimerkkinä niille, jotka toivovat saavansa elää paratiisimaan päällä.
5. Miten kaikki kristityt voivat pitää Jehovaa osanaan, ja miksi se saattaisi olla vaikeaa?
5 Onpa meillä taivaallinen tai maallinen toivo, meidän täytyy ”kieltää itsemme ja ottaa kidutuspaalumme ja seurata – – [Jeesusta] jatkuvasti” (Matt. 16:24). Miljoonat ihmiset, jotka odottavat saavansa elää paratiisissa maan päällä, palvovat Jumalaa ja seuraavat Kristusta tällä tavoin. He eivät tyydy tekemään vain vähän, kun he tuntevat voivansa tehdä enemmän. Monet ovat yksinkertaistaneet elämäänsä ja ryhtyneet vakituisiksi tienraivaajiksi. Jotkut toiset onnistuvat toimimaan tienraivaajina joitakin kuukausia vuodessa. Useat niistäkin, jotka eivät pysty olemaan tienraivaajina, ponnistelevat kovasti sananpalveluksessa. He ovat kuin uskollinen Maria, joka kaatoi hyvänhajuista öljyä Jeesuksen päähän. Jeesus sanoi: ”Hän teki minulle hyvän teon. – – Hän teki minkä voi.” (Mark. 14:6–8.) Koska elämme Saatanan hallitsemassa maailmassa, meidän ei ehkä ole helppo tehdä kaikkea minkä voimme. Ponnistelemme kuitenkin tarmokkaasti ja luotamme Jehovaan. Tarkastelemme seuraavaksi neljää tapaa, joilla voimme tehdä näin.
Etsimällä ensin Jumalan valtakuntaa
6. a) Miten useimmista ihmisistä näkyy, että heidän osansa on vain tässä elämässä? b) Miksi on parempi nähdä asiat Daavidin tavoin?
6 Jeesus opetti seuraajiaan etsimään ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Maailman ihmiset ovat taipuvaisia etsimään ensin omia etujaan. Raamatussa heitä sanotaankin ”tämän asiainjärjestelmän ihmisiksi, joiden osa on tässä elämässä”. (Lue psalmi 17:1, 13–15.) Monet eivät välitä lainkaan Luojastaan vaan keskittyvät hyvän toimeentulon hankkimiseen, perheestä huolehtimiseen ja perinnön kokoamiseen lapsilleen. Heidän osansa on vain tässä elämässä. Toisaalta Daavid halusi tehdä itselleen ”hyvän nimen” Jehovan edessä, ja hänen poikansa Salomo suositteli myöhemmin tätä meille kaikille (Saarn. 7:1). Asafin tavoin Daavid tajusi, että Jehovan ystävyys oli paljon suuriarvoisempaa kuin omien etujen ajaminen. Jumalan kanssa vaeltaminen toi hänelle iloa. Meidän aikanamme monet kristityt ovat asettaneet hengelliset toimet ansiotyönsä edelle.
7. Miten erästä veljeä siunattiin, kun hän asetti Valtakunnan ensi sijalle?
7 Keski-Afrikan tasavallassa asuva Jean-Claude on perheellinen vanhin, jolla on kolme lasta. Tuossa maassa on vaikea löytää työtä, ja useimmat tekevät melkein mitä tahansa saadakseen pitää työpaikkansa. Eräänä päivänä tuotantopäällikkö sanoi Jean-Claudelle, että tämän pitäisi alkaa tehdä seitsemänä päivänä viikossa yövuoroja, jotka alkaisivat kello 18.30. Jean-Claude selitti, että hänen on huolehdittava perheensä elatuksen lisäksi myös sen hengellisestä hyvinvoinnista. Hän sanoi vielä, että hänellä oli velvollisuus auttaa seurakuntaa. Mitä päällikkö vastasi? ”Jos olet onnistunut saamaan työpaikan, sinun täytyy unohtaa kaikki muu, myös vaimosi, lapsesi ja ongelmasi. Elämä tulee omistaa työlle – ja vain työlle. Sinun on valittava joko uskontosi tai työpaikkasi.” Mitä sinä olisit tehnyt? Jean-Claude tajusi, että jos hän menettäisi työpaikkansa, Jumala pitäisi hänestä huolen. Hänellä olisi edelleen runsaasti tehtävää Jumalan palveluksessa, ja Jumala auttaisi häntä huolehtimaan perheensä aineellisista tarpeista. Niinpä hän meni seuraavaan arki-illan kokoukseen. Sen jälkeen hän valmistautui lähtemään töihin, vaikkei tiennyt, olisiko hänellä edes työpaikkaa. Juuri silloin hänelle tuli puhelu. Tuotantopäällikölle oli annettu lopputili, mutta veljemme sai pitää työpaikkansa.
8, 9. Missä mielessä voimme jäljitellä pappeja ja leeviläisiä, joilla oli Jehova osuutenaan?
8 Jotkut, jotka ovat olleet vaarassa menettää työpaikkansa, ovat saattaneet pohtia, miten he pystyvät pitämään huolta perheestään (1. Tim. 5:8). Oletpa joutunut tällaiseen tilanteeseen tai et, niin todennäköisesti tiedät omasta kokemuksestasi, ettet tule koskaan pettymään, jos Jumala on osanasi ja asetat hänen palveluksensa ensi sijalle elämässäsi. Kun Jeesus kehotti opetuslapsiaan ”etsimään jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”, hän vakuutti heille: ”Kaikki tämä muu” – se mitä syödä, juoda tai pukea ylle – ”lisätään teille”. (Matt. 6:33.)
9 Ajatellaanpa leeviläisiä, jotka eivät saaneet perintömaata. Koska he olivat kiinnostuneita ennen kaikkea puhtaasta palvonnasta, heidän täytyi luottaa saavansa elatuksensa Jehovalta, joka sanoi heille: ”Minä olen sinun osuutesi.” (4. Moos. 18:20.) Vaikka me emme palvele kirjaimellisessa temppelissä kuten papit ja leeviläiset, voimme jäljitellä heidän asennettaan ja luottaa siihen, että Jehova huolehtii meistä. Tällainen luottamus käy yhä tärkeämmäksi, kun viimeiset päivät lähestyvät loppuaan. (Ilm. 13:17.)
Etsimällä ensin Jumalan vanhurskautta
10, 11. Miten jotkut ovat luottaneet Jehovaan tehdessään ansiotyötä koskevia ratkaisuja? Kerro esimerkki.
10 Jeesus kehotti opetuslapsiaan myös ”etsimään jatkuvasti ensin Jumalan – – vanhurskautta” (Matt. 6:33). Tämä merkitsee oikeaa ja väärää koskevien Jehovan normien panemista ihmisten normien edelle. (Lue Jesajan 55:8, 9.) Jotkut ovat kasvattaneet tai myyneet tupakkatuotteita, kouluttaneet toisia sodankäyntiin tai valmistaneet ja myyneet aseita. Saatuaan tietoa totuudesta useimmat ovat päättäneet vaihtaa työtä ja pätevöityä kastettaviksi. (Jes. 2:4; 2. Kor. 7:1; Gal. 5:14.)
11 Yksi esimerkki on Andrew. Kun hän ja hänen vaimonsa saivat tietoa Jehovasta, he päättivät palvella häntä. Andrew oli hyvin ylpeä työpaikastaan, mutta hän jätti sen. Miksi? Koska tuo työ liittyi sodankäyntiin, ja hän oli päättänyt etsiä ensin Jumalan vanhurskautta. Andrew irtisanoutui työstään, vaikka hänellä oli kaksi lasta, hän oli vailla tuloja ja hänellä oli rahaa vain pariksi kuukaudeksi. Inhimillisesti katsottuna saattoi näyttää siltä, että hän jäi leeviläisten tavoin ilman ”perintöä”. Hän etsi työtä luottaen Jumalaan. Muistellessaan mennyttä hän ja hänen perheensä voivat vahvistaa, että Jehovan käsi ei ole lyhyt (Jes. 59:1). Andrew ja hänen vaimonsa ovat pitäneet elämänsä yksinkertaisena ja ovat sen ansiosta jopa voineet toimia kokoaikaisessa palveluksessa. ”Välillä rahatilanne, asuntoasiat, terveys ja jo pelkkä ikääntyminen ovat tuottaneet meille huolta”, hän sanoo. ”Mutta Jehova on aina seissyt lähellämme. – – Voimme sanoa ilman mitään epäilyksen häivää, että Jehovan palveleminen on ehdottomasti kaikkein ylevin ja palkitsevin tehtävä, mihin ihminen voi ryhtyä.”a (Saarn. 12:13.)
12. Mitä ominaisuutta tarvitaan, jotta voisi asettaa Jumalan normit ensi sijalle? Mainitse paikallisia esimerkkejä.
12 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos teillä on uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te sanotte tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyy, eikä mikään ole teille mahdotonta.” (Matt. 17:20.) Pystyisitkö asettamaan Jumalan normit ensi sijalle, mikäli joutuisit sen vuoksi vaikeuksiin? Jos olet epävarma vastauksesta, keskustele toisten seurakunnan jäsenten kanssa. Heidän kokemustensa kuunteleminen on epäilemättä hengellisesti virkistävää.
Arvostamalla Jehovan hengellisiä anteja
13. Mitä voimme odottaa hengellisten antien suhteen, kun ponnistelemme Jehovan palveluksessa?
13 Jos pidät mahdollisuutta palvella Jehovaa kallisarvoisena, voit olla varma, että samoin kuin hän huolehti leeviläisten toimeentulosta, hän huolehtii sinun fyysisistä ja hengellisistä tarpeistasi. Ajatellaanpa Daavidia. Jopa luolassa piileskellessään hän luotti siihen, että Jumala huolehtisi hänestä. Myös me voimme turvautua Jehovaan silloinkin, kun emme näe ulospääsytietä. Muistamme, että Asaf alkoi ”Jumalan suurenmoiseen pyhäkköön” tultuaan ymmärtää asioita, jotka häntä painoivat (Ps. 73:17). Samoin meidän on tarpeen kääntyä hengellisen ravintomme jumalallisen Lähteen puoleen. Näin osoitamme arvostavamme sitä, että saamme palvella Jumalaa, ovatpa olosuhteemme millaiset hyvänsä. Annamme Jehovan olla osanamme.
14, 15. Miten meidän tulisi reagoida, kun joitakin raamatunkohtia koskeva valo lisääntyy, ja miksi?
14 Miten sinä reagoit, kun Jehova, hengellisen valistuksen Lähde, luo valoa Raamatusta löytyviin ”Jumalan syviin asioihin”? (1. Kor. 2:10–13.) Meillä on erinomainen malli siinä, miten apostoli Pietari reagoi, kun Jeesus sanoi: ”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.” Monet opetuslapset ymmärsivät nuo sanat kirjaimellisesti ja sanoivat: ”Tämä puhe on järkyttävää; kuka voi kuunnella sitä?” He ”vetäytyivät pois taakse jääneisiin asioihin”. Mutta Pietari sanoi: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” (Joh. 6:53, 60, 66, 68.)
15 Pietari ei täysin käsittänyt sitä, mitä Jeesus sanoi lihansa syömisestä ja verensä juomisesta. Tämä apostoli kuitenkin luotti siihen, että hän saisi Jumalalta hengellistä valistusta. Kun jotakin asiaa koskeva hengellinen valo kirkastuu, pyritkö ymmärtämään muutoksen taustalla olevat raamatulliset syyt? (Sananl. 4:18.) Ensimmäisellä vuosisadalla beroialaiset ottivat sanan vastaan ”erittäin alttiisti ja tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksia” (Apt. 17:11). Heidän jäljittelemisensä syventää arvostustasi sitä kohtaan, että saat palvella Jehovaa ja että hän on osanasi.
Menemällä naimisiin vain Herrassa
16. Miten Jumala voi olla osanamme, kun on kysymys 1. Korinttilaiskirjeen 7:39:ssä olevasta käskystä?
16 Kristittyjen tulee pitää Jumalan tarkoitus mielessään myös siten, että he noudattavat Raamatun ohjetta mennä naimisiin ”vain Herrassa” (1. Kor. 7:39). Monet ovat päättäneet mieluummin pysyä naimattomina kuin jättää huomiotta tämän Jumalalta tulevan neuvon. Jumala pitää heistä hyvää huolta. Mitä Daavid teki, kun hän tunsi itsensä yksinäiseksi ja näytti olevan vailla apua? ”[Jumalan] eteen vuodatin jatkuvasti huoleni”, Daavid sanoi. ”Hänen edessään kerroin alati ahdingostani, kun henkeni minussa nääntyi.” (Ps. 142:1–3.) Samanlaisia tunteita on voinut herätä uskollisessa profeetta Jeremiassa, joka palveli vuosikymmenet Jumalaa naimattomana. Haluat ehkä tarkastella hänen esimerkkiään, jota käsitellään kirjan Jumalan sanoma meille Jeremian välityksellä luvussa 8.
17. Miten eräs naimaton sisar selviytyy ajoittaisista yksinäisyyden tunteista?
17 ”En ole koskaan tehnyt päätöstä pysyä naimattomana”, sanoo eräs yhdysvaltalainen sisar. ”Olen valmis menemään naimisiin, kun tapaan sen oikean. Ei-uskova äitini yritti saada minut ottamaan aviopuolisokseni melkein kenet tahansa. Kysyin häneltä, kantaisiko hän vastuun, jos avioliittoni osoittautuisi onnettomaksi. Aikanaan hän ymmärsi, että minulla oli vakinainen työ, elätin itseni ja olin onnellinen. Niinpä hän lakkasi painostamasta minua.” Tämä sisar tuntee joskus itsensä yksinäiseksi. Hän sanoo: ”Silloin yritän uskoutua Jehovalle. Hän ei koskaan hylkää minua.” Mikä on auttanut häntä luottamaan Jehovaan? ”Rukoillessani tajuan, että Jumala on todellinen ja etten ole koskaan yksin. Tunnen väkisinkin itseni arvokkaaksi ja iloiseksi, kun kaikkeuden Korkein kuuntelee minua.” Tämä sisar luottaa periaatteeseen ”onnellisempaa on antaa kuin saada” ja sanoo: ”Yritän auttaa toisia epäitsekkäästi odottamatta mitään takaisin. Kun pohdin, mitä voisin tehdä jonkun toisen hyväksi, tunnen sisäistä iloa.” (Apt. 20:35.) Jehova on hänen osanaan, ja hän nauttii saadessaan palvella Jehovaa.
18. Missä mielessä Jehova voi tehdä sinut osuudekseen?
18 Onpa tilanteesi mikä tahansa, voit antaa Jumalan olla osanasi. Jos toimit näin, saat kokea onnellisuutta hänen kansansa jäsenenä (2. Kor. 6:16, 17). Se voi johtaa siihen, että sinä olet Jehovan osuutena, kuten jotkut olivat menneisyydessä. (Lue 5. Mooseksen kirjan 32:9, 10.) Samoin kuin Israelista tuli Jumalan osuus kansojen joukossa, hän voi päättää ottaa sinut osuudekseen ja rakkaudellisesti huolehtia sinusta (Ps. 17:8).
[Alaviite]
Mitä vastaisit?
Miten voit antaa Jehovan olla osanasi, kun on kysymys
• Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa etsimisestä
• hengellisen ravinnon arvostamisesta
• Jumalan käskystä mennä naimisiin vain Herrassa?
[Huomioteksti s. 13]
Jehovasta tulee osamme, kun asetamme hänen palveluksensa ensi sijalle elämässämme.
[Kuva s. 15]
Jeremian esimerkki rohkaisee meitä.