Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hengellisiä jalokiviä
Uuden maailman käännöksen viitelaitos
1 Viime syyskuun Valtakunnan Palveluksemme sisäliitteessä kiinnitettiin huomio kesällä julkaistuun Uuden maailman käännöksen viitelaitokseen. Havaitsimme, että Jehovan voideltu jäännös on Pyhän Raamatun uskollisena vaalijana valmistanut tarkan, viitteitä sisältävän raamatunkäännöksen, jota voidaan käyttää maailmanlaajuisessa hengellisessä opetusohjelmassa. Ensimmäinen artikkeli käsitteli pääasiassa Heprealaisia kirjoituksia. Tässä toisessa artikkelissa tarkastellaan sitä, miten tämä viiteraamattu tarjoaa lisää hengellisiä jalokiviä Kreikkalaisissa kirjoituksissaan.
2 Viiteraamatun johdannossa sanotaan: ”Erityishuomiota on kiinnitetty heprean ja kreikan verbien kääntämiseen, jotta alkuperäisten ilmausten yksinkertaisuus, lämpö, erikoisluonne ja ilmaisuvoima olisi saatu esiin. Käännöksessä on pyritty säilyttämään muinaisten heprealaisten ja kreikkalaisten aikojen tuntu, ihmisten ajattelu-, puhe- ja käyttäytymistapa jne.” Otetaanpa muutama esimerkki.
Jatkuvaa tekemistä ilmaisevat verbimuodot
3 Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olivat huolellisia ja tarkkoja sananvalinnassaan. Tämä käy ilmi Jeesuksen vuorisaarnasta. Alkuperäisessä tekstissä käytetään useita kertoja jatkuvaa tekemistä ilmaisevaa verbimuotoa, ja tämä ilmaistaan uskollisesti Uuden maailman käännöksessä. Niinpä Matteuksen 6:33:ssa kehotetaan: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa.” Jakeen ensimmäinen alaviite sanoo: ”Verbimuoto viittaa jatkuvaan toimintaan.”
4 Useimmat muut raamatunkäännökset eivät korosta tämän verbimuodon jatkuvuutta. Esimerkiksi vuoden 1938 kirkkoraamattu kääntää: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa.” Tällainen käännös ei kuitenkaan tavoita tarkoin Jeesuksen neuvon ajatusta. Hän ei tarkoittanut, että meidän tulisi etsiä Valtakuntaa kerran tai kahdesti ja sen jälkeen siirtyä muihin toimiin. Sen sijaan meidän tulisi etsiä sitä jatkuvasti. Sen tulisi aina olla ensimmäisenä elämässämme.
5 Matteuksen 7:7:ssä Jeesus käytti jatkuvaa tekemistä ilmaisevaa verbimuotoa korostuksen vuoksi kolme kertaa samassa jakeessa: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” Nämä johdonmukaiset käännökset ovat kuin sädehtiviä totuuden jalokiviä.
Kieltomuotojen tarkkaa käyttöä
6 Raamatunkirjoittajat hallitsivat kieltomuotojen käytön. Tarkastellaanpa seuraavaksi joitakin muita vuorisaarnassa olevia Jeesuksen neuvoja, jotka Uuden maailman käännös kääntää huolellisesti. Matteuksen 6:16:ssa hänen kerrotaan sanoneen: ”Kun te paastoatte, lakatkaa tulemasta surullisiksi kasvoiltanne niin kuin ulkokullatut.” Useimmissa muissa käännöksissä käytetään yksinkertaista kieltomuotoa: ”Kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut.” (KR-38.) Tällainen käännös voi tarkoittaa: ”Älkää alkako olla synkännäköisiä.” Raamatunkirjoittaja käytti tässä kuitenkin preesensissä (jatkuvaa tekemistä ilmaisevassa aikamuodossa) olevaa kielteistä käskymuotoa, jolla on kreikassa erikoismerkitys. Toiminta jatkuu parhaillaan, ja sen täytyy lakata. Uuden maailman käännöksessä otetaan huomioon tämä yksityiskohta, joka sivuutetaan useimmissa muissa käännöksissä. Pari muuta esimerkkiä tällaisesta huolellisesta kääntämisestä: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita.” (Matt. 6:19.) ”Lakatkaa tuomitsemasta, jottei teitä tuomittaisi.” (Matt. 7:1.)
7 Pane seuraavaksi merkille kielteisten käskymuotojen käyttö silloin, kun raamatunkirjoittajat käyttivät aoristia. Kreikassa tämä aikaluokka tarkoittaa, että toiminta on kielletty kaikkina aikoina. Niinpä Jeesus sanoi kuulijoilleen: ”Älkää siis olko koskaan [ts. minään ajankohtana] huolissanne seuraavasta päivästä.” (Matt. 6:34.) Tässäkin useimmat kääntäjät käyttävät yksinkertaista kieltoa kuten ”Älkää siis huolehtiko” (KR-92). Tällaisessa käännöksessä kuitenkin menetetään alkuperäisen tekstin täysi voima. Raamatun painokas kielenkäyttö on samoin säilytetty seuraavassa kohdassa: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’” (Matt. 6:31.) Tällaiset huolelliset käännökset ovat kuin jalokiviä.
Osallistu kristilliseen toimintaan
8 Usein verbien vaihtoehtoiset käännökset, joita on viiteraamatun alaviitteissä, paljastavat kyseisestä raamatunjakeesta uusia merkitysvivahteita. Esimerkistä käy Paavalin filippiläisille antama neuvo, joka on Filippiläiskirjeen 1:27:ssä: ”Käyttäytykää vain Kristusta koskevan hyvän uutisen arvon mukaisesti.” Samaan tapaan sanovat muutkin käännökset. Esimerkiksi vuoden 1938 kirkkoraamattu sanoo: ”Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti.” Ja vuoden 1992 kirkkoraamatun mukaan kohta kuuluu: ”Teidän on vain käyttäydyttävä Kristuksen evankeliumin arvoa vastaavalla tavalla.” Viiteraamatussa on kuitenkin sanaan ”käyttäytykää” alaviite, joka auttaa ymmärtämään paremmin, mitä tämä neuvo on voinut merkitä filippiläisille. Alaviite antaa nimittäin vaihtoehtoiseksi käännökseksi: ”Tai ’Käyttäytykää kansalaisina’.”
9 Kreikkalainen sana, joka on tässä käännetty ”käyttäytykää”, on johdettu sanasta, joka merkitsee ’kansalaista’. Filippiläisten oli ”kansalaisina” osallistuttava hyvän uutisen julistamiseen. On muistettava, että Rooman kansalaiset ottivat yleensä aktiivisesti osaa valtion asioihin ja että Rooman kansalaisuutta arvostettiin suuresti varsinkin niissä Italian ulkopuolella olevissa kaupungeissa – kuten Filippissä – joiden asukkaille Rooma oli myöntänyt kansalaisoikeudet. Viiteraamatun alaviite auttaa meitä siis ymmärtämään Paavalin sanovan tässä kristityille, että he eivät saa olla toimettomia, pelkästään nimikristittyjä, vaan heidän täytyy osallistua kristilliseen toimintaan ja osoittautua siten hyvän uutisen arvoisiksi. Tämä syvempi ymmärrys on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Paavali myöhemmin sanoi filippiläisille: ”Mutta meidän kansalaisuutemme on taivaissa.” (Fil. 3:20.)
Abraham ”yritti uhrata” Iisakin
10 Kuten edellä olevasta voidaan havaita, Raamatun tekstiä voidaan ymmärtää selvemmin, kun kreikkalaiset verbit käännetään huolellisesti. Esimerkiksi voidaan ottaa Heprealaiskirjeen 11:17:ssä oleva tärkeä kohta. Vuoden 1938 kirkkoraamatussa se käännetään seuraavasti: ”Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa.” Tämän käännöksen perusteella saattaisi ajatella, että verbi ”uhrasi” on kreikassa samanmuotoisena molemmissa kohdissa.
11 Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Ensimmäisessä kohdassa verbi on perfektissä (joka ilmaisee päättynyttä tekemistä), kun taas toisessa kohdassa se on imperfektissä (joka ilmaisee mennyttä, jatkuvaa tekemistä). Näillä verbimuodoilla on kreikassa monia merkitysvivahteita, ja Uuden maailman käännös pyrkii saamaan ne esiin kääntämällä kohdan seuraavasti: ”Abraham, kun hänet koeteltiin, ikään kuin uhrasi Iisakin, niin, hän – – yritti uhrata ainosyntyisen poikansa.” Verbin ensimmäiseen esiintymään liittyvässä alaviitteessä annetaan vaihtoehtoinen käännös: ”Tai ’Abraham, kun hänet pantiin koetukselle, on (tavallaan) uhrannut’.” Verbin toiseen esiintymään liittyvässä alaviitteessä ehdotetaan toista tapaa, jolla tämä imperfektimuodossa oleva verbi voitaisiin kääntää: ”Tai ’ryhtyi [uhraamaan ainosyntyistä poikaansa]’.” Tällä tavoin kreikkalainen verbi osoittaa, että tekeminen oli aiottua tai että sitä yritettiin mutta ei saatettu päätökseen. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä todella tapahtui. (1. Moos. 22:9–14.)
”Väliseinä”
12 Viiteraamatun alaviitteissä on myös hyödyllistä tietoa, joka on peräisin raamatullisista tietoteoksista. Tarkastellaanpa esimerkiksi sanaa ”väliseinä”, jota Paavali käyttää Efesolaiskirjeen 2:14:ssä. Viiteraamatun alaviitteessä sanotaan: ”Viittaus temppelialueella olleeseen aitaan (tai ristikkoesteeseen). Se esti pyhittämättömiä pakanapalvojia menemästä sisempiin esipihoihin, joihin saivat mennä ainoastaan pyhitetyt juutalaispalvojat. Mišnan (engl. käänt. H. Danby, 1950, s. 592) mukaan tuosta esteestä käytettiin nimitystä ’Soreg’. Tämän aidan sanottiin olleen 1,3 m korkea. Ks. liite 9F.”
13 Efesolaiskirjeen 2:14:n tekstiyhteydessä Paavali osoittaa erinomaisella tavalla, että tämä ”väliseinä”, Jeesuksen päivinä Herodeksen temppelissä ollut Soreg, kuvasi sitä, että juutalaiset ja pakanat olivat Mooseksen välityksellä tehdyn lakiliiton vuoksi aiemmin erillään toisistaan. Mutta nyt tämä erottava seinä, lakiliitto, on poistettu Kristuksen uhrin välityksellä, joka pyhittävällä voimallaan puhdistaa jopa pakanatkin (Kol. 2:13–15). Vuodesta 36 lähtien, jolloin uskovat pakanat liitettiin kristittyjen juutalaisten seurakuntaan, heistä tuli hengellisen ”Jumalan Israelin” osana voideltuja ja pyhitettyjä (Gal. 6:16). Nämä vasta puhdistetut pakanat olivat myös osa taivaallista pyhäkköluokkaa, jota kuvattiin niillä, jotka vaelsivat temppelin sisemmissä esipihoissa. Enää ei pakanakristittyjen suhdetta Jehovaan haitannut se, että he olisivat joutuneet olemaan ulommassa esipihassa.
Hyvän uutisen julistaminen ”talosta taloon”
14 Monet ovat arvostelleet Jehovan todistajia siksi, että he saarnaavat kautta maailman tehokkaasti talosta taloon. Apostolit ja varhaiskristityt antoivat kuitenkin tästä selvän mallin. Heidän toiminnastaan kerrotaan Apostolien tekojen 5:42:ssa: ”Joka päivä temppelissä ja talosta taloon he jatkoivat herkeämättä opettamista ja hyvän uutisen julistamista.”
15 Viiteraamatun alaviitteessä selitetään ilmausta ”talosta taloon” seuraavasti: ”Kirjm. ’talon mukaan’. Kreik. katʼ oiʹkon. Prepositiota ka·taʹ on tässä käytetty yks. akkusatiivin kanssa distributiivisessa eli jaottelevassa, eriin jakavassa, merkityksessä. R. C. H. Lenski sanoi teoksessaan The Interpretation of The Acts of the Apostles (Minneapolis 1961) Ap 5:42:sta: ’Apostolit eivät hetkeksikään lopettaneet siunattua työtään. ”Joka päivä” he jatkoivat sen tekemistä avoimesti ”temppelissä”, missä sanhedrin ja temppelipoliisit saattoivat nähdä heidät ja kuulla heitä, ja tietenkin myös – – [katʼ oiʹkon], jota on käytetty distributiivisessa merkityksessä (’talosta taloon’) eikä pelkästään adverbiaalisessa merkityksessä (’kodissa’).’”
Hyödyllisiä rinnakkaispaikkaviitteitä
16 Raamatun lukija huomaa usein, että raamatunkirjoittaja lainaa jotakin toista raamatunkirjaa tai viittaa johonkin toiseen raamatunkohtaan. Tällaisissa tapauksissa viiteraamatun rinnakkaispaikkaviitteet voivat olla suureksi hyödyksi.
17 Tarkastellaanpa tilannetta, jossa Jeesus kohtasi vastustajansa Saatanan. Tästä kerrotaan Matteuksen 4:3–11:ssä. Jakeessa 4 Jeesus vastaa Saatanan ensimmäiseen kiusaukseen sanomalla: ”On kirjoitettu: ’Ihmisen ei tule elää yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.’” Rinnakkaispaikkaviitteestä ilmenee, että Jeesus lainasi tässä raamatunkohtaa, joka löytyy Raamatuistamme 5. Mooseksen kirjan 8:3:sta. Saatana esitti sitten Jeesukselle toisen kiusauksen ja yritti tukea sitä väittämällä: ”On kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn, ja he kantavat sinua käsillään, ettet iskisi milloinkaan jalkaasi kiveen.’” Mistä Saatana löysi nuo sanat? Rinnakkaispaikkaviite ohjaa tutkijan psalmiin 91:11, 12. Saatana lainasi siis raamatunkohtaa ja esiintyi ”valon enkelinä” (2. Kor. 11:14). Jeesus vastasi: ”On myös kirjoitettu: ’Et saa panna Jehovaa, Jumalaasi, koetukselle.’” Tämäkin oli raamatunlainaus, mutta sitä sovellettiin oikein. Mistä se otettiin? Rinnakkaispaikkaviite ohjaa meidät 5. Mooseksen kirjan 6:16:een. Kun Jeesusta kiusattiin kolmannen kerran, hän jälleen lainasi raamatunkohtaa. Mistä? Rinnakkaispaikkaviitteen mukaan 5. Mooseksen kirjan 6:13:sta. Viiteraamatun 125000 rinnakkaispaikkaviitettä hyödyttävät meitä suuresti monilla muillakin tavoin.
18 Näistä esimerkeistä voidaan nähdä, että tämä uusi viiteraamattu korostaa Uuden maailman käännöksen erinomaisuutta tuomalla esiin hengellisten totuuksien monia tarkkoja käännöksiä.