LUKU 49
Jeesus saarnaa Galileassa ja valmentaa apostoleja
MATTEUS 9:35–10:15 MARKUS 6:6–11 LUUKAS 9:1–5
JEESUS SAARNAA JÄLLEEN GALILEASSA
APOSTOLIT LÄHETETÄÄN SAARNAAMAAN
Jeesus on saarnannut intensiivisesti noin kaksi vuotta. Onko nyt aika hellittää ja rentoutua? Ei todellakaan. Jeesus lisää toimintaansa ja lähtee kiertelemään kaikissa Galilean kaupungeissa ja kylissä. Hän opettaa niiden synagogissa, saarnaa valtakunnan hyvää uutista ja parantaa kaikenlaisia sairauksia ja vaivoja. (Matteus 9:35.) Näkemänsä perusteella hän vakuuttuu siitä, että saarnaamista täytyy lisätä. Mitä hän siis tekee?
Kulkiessaan Jeesus näkee ihmisiä, jotka tarvitsevat hengellistä apua ja lohdutusta. He ovat kiusattuja ja heitteille jätettyjä kuin lampaat ilman paimenta, ja hän tuntee sääliä heitä kohtaan. Hän sanoo opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Pyytäkää siksi sadonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä sadonkorjuuseensa.” (Matteus 9:37, 38.)
Jeesus tietää, mitä tehdä. Hän kutsuu luokseen 12 apostolia ja muodostaa heistä kuusi paria, jotka hän lähettää saarnaamaan. Hän antaa heille selvät ohjeet: ”Älkää lähtekö tielle, joka vie muiden kansojen luo, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin vaan menkää sen sijaan Israelin kansan kadonneiden lampaiden luo. Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivaan valtakunta on tullut lähelle.’” (Matteus 10:5–7.)
Valtakunta, josta heidän tulisi kertoa, on sama, jonka Jeesus mainitsi mallirukouksessa. ”Valtakunta on tullut lähelle” siinä mielessä, että Jumalan asettama kuningas Jeesus Kristus on ihmisten keskuudessa. Mistä ihmiset tietäisivät, että opetuslapset tosiaan edustavat tuota valtakuntaa? Jeesus valtuuttaa opetuslapset parantamaan sairaita ja jopa herättämään kuolleita. He tekisivät tämän kaiken ilmaiseksi. Miten apostolit sitten huolehtisivat ruoansaannista ja muista tarpeistaan?
Jeesus kieltää opetuslapsia hankkimasta matkalle mitään tarvikkeita. Heidän ei pidä hankkia kultaa, hopeaa eikä kuparia rahapusseihinsa, eivätkä he tarvitse matkalle edes eväslaukkua tai ylimääräisiä vaatteita tai sandaaleja. Jeesus vakuuttaa heille: ”Työntekijä ansaitsee ruokansa.” (Matteus 10:10.) Ihmiset, jotka arvostaisivat opetuslasten sanomaa, auttaisivat heitä saamaan kaiken tarvittavan. Jeesus sanoo: ”Kun menette johonkin kotiin, majoittukaa sinne, kunnes lähdette siltä paikkakunnalta.” (Markus 6:10.)
Jeesus neuvoo myös, miten opetuslasten tulee valtakunnan sanomaa kertoessaan lähestyä ihmisiä. Hän sanoo: ”Kun menette taloon, tervehtikää talonväkeä. Jos talo sen ansaitsee, se saa toivottamanne rauhan, mutta jos se ei sitä ansaitse, rauhanne palaa teille. Jos teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, pudistakaa tomu jaloistanne lähtiessänne siitä talosta tai kaupungista.” (Matteus 10:12–14.)
Joskus voi käydä niin, että jopa kokonainen kaupunki tai kylä kieltäytyy kuuntelemasta opetuslasten sanomaa. Mitä siitä seuraa tuolle paikkakunnalle? Jeesus osoittaa, että seurauksena on ankara tuomio. Hän sanoo: ”Minä vakuutan teille: Sodoman ja Gomorran maalla on tuomiopäivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla.” (Matteus 10:15.)