Onko Jumala ensi sijalla teidän perheessänne?
”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi.” (MARKUS 12:29, 30)
1. Kuinka tärkeää meidän on rakastaa Jehovaa?
”MIKÄ käsky on kaikkein ensimmäinen?” oli eräs kirjanoppinut kysynyt Jeesukselta. Jeesus ei esittänyt omaa mielipidettään vaan vastasi hänen kysymykseensä lainaamalla Jumalan sanasta 5. Mooseksen kirjan 6:4, 5:tä. Hän sanoi: ”Ensimmäinen on: ’Kuule, oi Israel, Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova, ja sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.’” (Markus 12:28–30.)
2. a) Millaista vastustusta Jeesuksen oli kohdattava? b) Miksi joskus voi olla vaikea miellyttää Jehovaa?
2 Noudattaaksemme käskyä, jota Jeesus sanoi ensimmäiseksi – tärkeimmäksi – meidän täytyy tehdä aina sitä, mikä on mieluista Jehovalle. Jeesus toimi näin, vaikka apostoli Pietari kerran paheksui hänen menettelytapaansa ja vaikka toisella kertaa tällä tavoin ajattelivat hänen omat lähisukulaisensakin. (Matteus 16:21–23; Markus 3:21; Johannes 8:29.) Entä jos sinä huomaat olevasi samanlaisessa tilanteessa? Sanotaanpa vaikka, että perheenjäsenesi haluavat sinun lakkaavan tutkimasta Raamattua ja olemasta tekemisissä Jehovan todistajien kanssa. Panetko Jumalan ensi sijalle tekemällä sitä, mikä on mieluista hänelle? Onko Jumala ensi sijalla silloinkin, kun perheenjäsenet ehkä vastustavat yrityksiäsi palvella häntä?
Perheen vastustuksen ansa
3. a) Mitä seurauksia Jeesuksen opetuksista voi olla perheelle? b) Miten perheenjäsenet voivat osoittaa, keneen he ovat kiintyneet enemmän?
3 Jeesus ei vähätellyt niitä vaikeuksia, joita voi syntyä, kun muut perheessä vastustavat sitä, joka uskoo hänen opetuksiinsa. ”Ihmisen vihollisia tulevat olemaan hänen omat huonekuntalaisensa”, Jeesus totesi. Tuosta ikävästä seurauksesta huolimatta hän osoitti, kenen tulisi olla ensi sijalla, sanomalla: ”Joka on kiintynyt isäänsä tai äitiinsä enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni, ja joka on kiintynyt poikaansa tai tyttäreensä enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni.” (Matteus 10:34–37.) Panemme Jehova Jumalan ensi sijalle noudattamalla sitä, mitä hänen Poikansa, Jeesus Kristus, Jumalan ”olemuksen tarkka kuva”, opetti (Heprealaisille 1:3; Johannes 14:9).
4. a) Mitä Jeesuksen mukaan sisältyi hänen seuraamiseensa? b) Missä mielessä kristittyjen täytyy vihata perheenjäseniään?
4 Kun Jeesus erään toisen kerran puhui siitä, mitä hänen tosi seuraajanaan olemiseen todellisuudessa sisältyi, hän sanoi: ”Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa sieluaankin, niin hän ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:26.) Jeesus ei selvästikään tarkoittanut, että hänen seuraajiensa pitäisi vihata perheenjäseniään kirjaimellisesti, sillä hän käski ihmisiä rakastamaan jopa vihollisiaan (Matteus 5:44). Sen sijaan hän tarkoitti tässä sitä, että hänen seuraajiensa oli rakastettava perheenjäseniään vähemmän kuin Jumalaa (vrt. Matteus 6:24). Tämän tulkinnan mukaisesti Raamatussa sanotaan, että Jaakob ’vihasi’ Leaa ja rakasti Raakelia, mikä tarkoitti sitä, ettei hän rakastanut Leaa yhtä paljon kuin tämän sisarta Raakelia (1. Mooseksen kirja 29:30–32). Meidän tulisi Jeesuksen mukaan vihata jopa omaa ”sieluammekin” eli elämäämme, toisin sanoen rakastaa sitä vähemmän kuin Jehovaa!
5. Miten Saatana käyttää viekkaasti väärin perhejärjestelyä?
5 Luojana ja Elämänantajana Jehova ansaitsee kaikkien palvelijoidensa täyden antaumuksen (Ilmestys 4:11). ”Minä notkistan polveni Isälle”, kirjoitti apostoli Paavali, ”jolle jokainen suku taivaassa ja maan päällä on kiitollisuudenvelassa nimestään.” (Efesolaisille 3:14, 15.) Jehova on luonut perhejärjestelyn niin ihmeellisesti, että perheenjäsenet tuntevat luonnollista kiintymystä toisiaan kohtaan (1. Kuninkaiden kirja 3:25, 26; 1. Tessalonikalaisille 2:7). Saatana Panettelija käyttää kuitenkin viekkaasti väärin tätä perheenjäsenten välistä luonnollista kiintymystä, johon sisältyy halu miellyttää rakkaitaan. Hän lietsoo perheen vastustuksen liekkejä, ja monista on tällaisessa tilanteessa haasteellista seisoa lujasti Raamatun totuuden puolella. (Ilmestys 12:9, 12.)
Haasteen kohtaaminen rohkeasti
6, 7. a) Miten perheenjäseniä voidaan auttaa ymmärtämään Raamatun tutkimisen ja kristillisen seuran tärkeyttä? b) Miten voimme osoittaa, että todella rakastamme perhettämme?
6 Mitä teet, jos sinun on pakko valita Jumalan ja toisaalta jonkun perheenjäsenen miellyttämisen välillä? Järkeiletkö, ettei Jumala odota meidän tutkivan hänen Sanaansa ja soveltavan sen periaatteita, jos se synnyttää perheessä riitaa? Mutta ajattelehan. Jos annat periksi ja lakkaat tutkimasta Raamattua tai olemasta tekemisissä Jehovan todistajien kanssa, niin miten omaisesi tulevat koskaan ymmärtämään, että Raamatun täsmällinen tuntemus on elämän ja kuoleman kysymys? (Johannes 17:3; 2. Tessalonikalaisille 1:6–8.)
7 Voisimme havainnollistaa tilannetta seuraavasti: Joku perheenjäsen haluaa ehkä kohtuuttomasti nauttia alkoholia. Olisiko hänelle todellista apua siitä, että hänen ongelmaansa ei oltaisi huomaavinaankaan tai sitä katsottaisiin läpi sormien? Olisiko parempi säilyttää rauha antamalla periksi ja jättämällä hänen ongelmansa käsittelemättä? Ei, olet luultavasti samaa mieltä siitä, että olisi parasta yrittää auttaa häntä voittamaan alkoholiongelmansa, vaikka joutuisitkin sen takia kohtaamaan hänen vihansa ja uhkauksensa. (Sananlaskut 29:25.) Samoin jos todella rakastat perheesi jäseniä, et anna periksi heidän koettaessaan saada sinut luopumaan Raamatun tutkimisesta (Apostolien teot 5:29). Ainoastaan asennoitumalla lujasti voit auttaa heitä ymmärtämään, että eläminen Kristuksen opetusten mukaan merkitsee meille elämää.
8. Miten hyödymme siitä, että Jeesus teki uskollisesti Jumalan tahdon?
8 Joskus voi olla hyvin vaikeaa panna Jumala ensi sijalle. Mutta muista, että Saatanan vaikutuksesta myös Jeesuksen oli vaikea tehdä Jumalan tahto. Jeesus ei kuitenkaan koskaan antanut periksi; hän kesti jopa kidutuspaalun tuskan meidän puolestamme. ”Jeesus Kristus – – [on] meidän Pelastajamme”, sanotaan Raamatussa. ”Hän kuoli meidän puolestamme.” (Titukselle 3:6; 1. Tessalonikalaisille 5:10.) Emmekö olekin kiitollisia siitä, että hän ei antanut periksi vastustukselle? Koska hän kärsi uhrikuoleman, meillä on odote elää ikuisesti rauhaisassa, vanhurskaassa uudessa maailmassa uskomalla hänen vuodatettuun vereensä. (Johannes 3:16, 36; Ilmestys 21:3, 4.)
Runsaan palkinnon mahdollisuus
9. a) Miten kristityt voivat osallistua toisten pelastamiseen? b) Millainen oli Timoteuksen perhetilanne?
9 Ymmärsitkö, että sinäkin voit osallistua toisten, muun muassa rakkaiden sukulaisten, pelastamiseen? Apostoli Paavali kehotti Timoteusta: ”Pysy näissä asioissa [joita sinulle on opetettu], sillä näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.” (1. Timoteukselle 4:16.) Timoteus asui jakautuneessa huonekunnassa, sillä hänen kreikkalainen isänsä ei ollut uskova (Apostolien teot 16:1; 2. Timoteukselle 1:5; 3:14). Emme tiedä, tuliko Timoteuksen isästä koskaan uskovaa, mutta sen mahdollisuutta lisäsi suuresti hänen vaimonsa Euniken ja Timoteuksen uskollinen käytös.
10. Mitä kristityt voivat tehdä ei-uskovan puolisonsa hyväksi?
10 Raamattu osoittaa, että aviomiehet ja vaimot, jotka kannattavat vakaasti Raamatun totuutta, voivat myötävaikuttaa ei-kristityn puolisonsa pelastamiseen auttamalla tätä tulemaan uskovaksi. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jos jollakulla veljellä on ei-uskova vaimo ja tämä kuitenkin suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön hän jättäkö tätä, ja jos jollakulla naisella on ei-uskova mies ja tämä kuitenkin suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön hän jättäkö miestään. Sillä mistä tiedät, vaimo, ettet tule pelastamaan miestäsi? Tai mistä tiedät, mies, ettet tule pelastamaan vaimoasi?” (1. Korinttilaisille 7:12, 13, 16.) Apostoli Pietari kuvaili, miten vaimot oikeastaan voisivat pelastaa miehensä, kehottaessaan: ”Olkaa alamaisia omalle miehellenne, jotta jos jotkut eivät tottele sanaa, heidät voitettaisiin sanatta vaimonsa käytöksellä.” (1. Pietarin kirje 3:1.)
11, 12. a) Minkä palkinnon ovat tuhannet kristityt saaneet, ja mitä he ovat tehneet saadakseen sen? b) Kerro kokemus siitä, miten perheenjäsen on palkittu uskollisesta kestävyydestä.
11 Viime vuosina on monista tuhansista tullut Jehovan todistajia sen jälkeen, kun he ovat vastustaneet todistajasukulaistensa kristillistä toimintaa kuukausia tai jopa vuosia. Millainen palkinto tämä onkaan niille kristityille, jotka ovat pysyneet vakaina, ja millainen siunaus entisille vastustajille! Muuan 74-vuotias kristitty vanhin kertoi liikuttuneena: ”Kiitän monesti vaimoani ja lapsiani siitä, että he pitivät lujasti kiinni totuudesta niinä vuosina, joina vastustin heitä.” Hän sanoi kieltäneensä jääräpäisesti vaimoaan kolmen vuoden ajan edes puhumasta hänelle Raamatusta. ”Mutta hän sovelsi minuun psykologiaa ja alkoi todistella hieroessaan jalkojani”, mies sanoi. ”Olen hyvin kiitollinen hänelle siitä, ettei hän antanut periksi vastustukselleni!”
12 Eräs toinen perhettään vastustanut aviomies kirjoitti: ”Olin vaimoni pahin vihollinen, koska hänen saatuaan totuuden aloin uhkailla häntä ja me riitelimme joka päivä – mikä tarkoittaa, että riidan aloittaja olin aina minä. Mutta se oli kaikki turhaa: vaimoni ei luopunut Raamatun tutkimisesta. Niin kului 12 vuotta minun taistellessani raivoisasti totuutta ja vaimoani ja lastani vastaan. Olin heille molemmille itse ruumiillistunut Paholainen.” Lopulta mies alkoi eritellä elämäänsä. ”Tajusin miten ilkeä olin ollut”, hän selitti. ”Luin Raamattua, ja sen opetuksen ansiosta olen nyt kastettu todistaja.” Ajattelehan, miten suuren palkinnon vaimo sai, kun hän oli auttanut ’pelastamaan miehensä’ kestettyään uskollisesti tämän vastustusta 12 vuotta!
Opetusta Jeesukselta
13. a) Mikä on tärkein opetus, mikä aviomiesten ja vaimojen tulisi oppia Jeesuksen elämästä? b) Miten ihmiset, joiden on vaikea alistua Jumalan tahtoon, hyötyvät Jeesuksen esimerkistä?
13 Tärkein opetus, mikä aviomiesten ja vaimojen tulisi oppia Jeesuksen elämästä, on tottelevaisuus Jumalalle. ”Minä aina teen sitä, mikä on hänelle mieluista”, Jeesus sanoi. ”En etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 5:30; 8:29.) Silloinkin kun eräs Jumalan tahdon erityispiirre tuntui Jeesuksesta vastentahtoiselta, hän totteli. ”Jos sinä haluat, niin poista tämä malja minulta”, hän rukoili mutta lisäsi heti perään: ”Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.” (Luukas 22:42.) Jeesus ei pyytänyt Jumalaa muuttamaan tahtoaan; hän osoitti todella rakastavansa Jumalaa alistumalla tottelevaisesti siihen, mikä oli Jumalan tahto hänen suhteensa (1. Johanneksen kirje 5:3). On olennaisen tärkeää panna Jumalan tahto ensi sijalle, kuten Jeesus pani, jotta voisi menestyä paitsi naimattomana myös avioliitossa ja perhe-elämässä. Katsotaanpa miksi.
14. Miten jotkut kristityt järkeilevät väärin?
14 Kuten edellä todettiin, kun uskovat panevat Jumalan ensi sijalle, he pyrkivät pysymään ei-uskovan puolisonsa luona ja voivat usein auttaa häntä pääsemään ehdolle pelastukseen. Avioliitto voi olla kaukana ihanteellisesta silloinkin, kun molemmat puolisot ovat uskovia. Aviomiehet ja vaimot eivät syntisten taipumusten vuoksi aina ajattele rakkaudellisesti toinen toisestaan. (Roomalaisille 7:19, 20; 1. Korinttilaisille 7:28.) Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että he alkavat etsiä toista puolisoa, vaikkei heillä ole raamatullista perustetta avioerolle (Matteus 19:9; Heprealaisille 13:4). He järkeilevät, että se on heille parasta, että on liian vaikeaa noudattaa Jumalan tahtoa, jonka mukaan aviomiesten ja vaimojen täytyy pysyä yhdessä (Malakia 2:16; Matteus 19:5, 6). Tässä varmasti ajatellaan jälleen kerran ihmisten ajatuksia Jumalan ajatusten sijasta.
15. Miksi Jumalan paneminen ensi sijalle on suoja?
15 Jumalan paneminen ensi sijalle on todellinen suoja! Näin toimivat avioparit yrittävät pysyä yhdessä ja selvittää ongelmansa soveltamalla Jumalan sanan neuvoja. Siten he välttävät kaikenlaiset sydänsurut, joita hänen tahtonsa sivuuttamisesta seuraa. (Psalmit 19:7–11.) Tätä havainnollistaa muuan nuoripari, joka avioeron partaalla päätti noudattaa Raamatun neuvoja. Miettiessään vuosia myöhemmin avioliitostaan saamaansa iloa vaimo sanoi: ”Minun täytyy oikein istua itkemään, kun ajattelen, että olisin voinut asua miehestäni erossa kaikki nämä vuodet. Sitten rukoilen Jehova Jumalaa ja kiitän häntä niistä neuvoista ja opastuksesta, jotka toivat meidät yhteen näin onnelliseen suhteeseen.”
Aviomiehet, vaimot – jäljitelkää Kristusta!
16. Minkä esimerkin Jeesus antoi niin aviomiehille kuin vaimoillekin?
16 Jeesus, joka pani aina Jumalan ensi sijalle, antoi suurenmoisen esimerkin niin aviomiehille kuin vaimoillekin, ja heidän on hyvä kiinnittää siihen tarkoin huomiota. Aviomiehiä kehotetaan jäljittelemään Jeesuksen tapaa johtaa lempeästi kristillisen seurakunnan jäseniä (Efesolaisille 5:23). Kristityt vaimot voivat puolestaan oppia Jeesuksen moitteettomasta esimerkistä, jonka hän antoi alamaisuudesta Jumalalle (1. Korinttilaisille 11:3).
17, 18. Millä tavoin Jeesus antoi hyvän esimerkin aviomiehille?
17 Raamatussa käsketään: ”Miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja luovutti itsensä sen puolesta.” (Efesolaisille 5:25.) Yksi tärkeä tapa, jolla Jeesus ilmaisi rakkauttaan seuraajistaan koostuvaa seurakuntaa kohtaan, oli se, että hän oli heidän läheinen ystävänsä. ”Olen sanonut teitä ystäviksi”, Jeesus sanoi, ”koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, minkä olen kuullut Isältäni.” (Johannes 15:15.) Ajattelehan kaikkea sitä aikaa, jonka Jeesus käytti opetuslastensa kanssa puhumiseen – niitä monia, monia keskusteluja, joita hän kävi heidän kanssaan – ja sitä, miten paljon hän luotti heihin! Eikö siinä ole erinomainen esimerkki aviomiehille?
18 Jeesus oli todella kiinnostunut opetuslapsistaan ja vilpittömästi kiintynyt heihin (Johannes 13:1). Kun hänen opetuksensa jäivät heille epäselviksi, hän varasi kärsivällisesti aikaa asioiden selventämiseen yksityisesti (Matteus 13:36–43). Aviomiehet, onko vaimonne hengellinen hyvinvointi teille yhtä tärkeää? Käytättekö aikaa hänen kanssaan varmistautuaksenne siitä, että Raamatun totuudet ovat kirkkaina teidän molempien mielessä ja sydämessä? Jeesus lähti apostoliensa kanssa palvelukseen ja valmensi heitä ehkä kutakin yksilönä. Käytkö sinä vaimosi kanssa palveluksessa talosta-taloon-työssä ja raamatuntutkisteluissa?
19. Miten Jeesuksen tapa suhtautua apostoliensa toistuviin heikkouksiin on esimerkki aviomiehille?
19 Jeesus antoi hienon esimerkin aviomiehille etenkin siinä, miten hän suhtautui apostoliensa puutteisiin. Viimeisellä ateriallaan heidän kanssaan hän saattoi vaistota ilmassa jälleen kilpailuhenkeä. Arvosteliko hän heitä ankarasti? Ei, vaan hän pesi nöyrästi heidän kunkin jalat. (Markus 9:33–37; 10:35–45; Johannes 13:2–17.) Suhtaudutko yhtä kärsivällisesti vaimoosi? Sen sijaan että valittaisit jotain toistuvaa heikkoutta, yritätkö kärsivällisesti auttaa häntä ja tavoittaa hänen sydämensä omalla esimerkilläsi? Luultavasti vaimot osoittavat vastakaikua tuollaiselle rakkaudelliselle sääliväisyydelle, kuten apostolit lopulta osoittivat.
20. Mitä kristityt vaimot eivät koskaan saisi unohtaa, ja kuka asetetaan heille esimerkiksi?
20 Vaimojenkin täytyy ajatella Jeesusta, joka ei koskaan unohtanut, että ”Jumala on Kristuksen pää”. Hän oli aina alamainen taivaalliselle Isälleen. Vastaavasti vaimojen ei tule unohtaa, että ”mies on naisen pää”, että heidän aviomiehensä on tosiaan heidän päänsä. (1. Korinttilaisille 11:3; Efesolaisille 5:23.) Apostoli Paavali kannusti kristittyjä vaimoja miettimään entisaikojen ”pyhien naisten”, varsinkin Saaran, esimerkkiä; tällä ”oli tapana totella Abrahamia ja kutsua häntä ’herraksi’” (1. Pietarin kirje 3:5, 6).
21. Miksi Abrahamin ja Saaran avioliitto onnistui mutta Lootin ja hänen vaimonsa liitto ei onnistunut?
21 Saara ilmeisesti luopui mukavasta kodista vauraassa kaupungissa ja lähti vieraaseen maahan elämään teltoissa. Miksi? Pitikö hän tuota elämäntapaa parempana? Luultavasti ei. Pyysikö hänen miehensä häntä lähtemään? Se oli epäilemättä yksi syy, sillä Saara rakasti ja kunnioitti Abrahamia tämän jumalisten ominaisuuksien vuoksi (1. Mooseksen kirja 18:12). Mutta tärkein syy siihen, että hän lähti miehensä mukaan, oli hänen rakkautensa Jehovaa kohtaan ja harras halunsa seurata Jumalan ohjausta (1. Mooseksen kirja 12:1). Hän sai iloa tottelevaisuudesta Jumalalle. Toisaalta Lootin vaimo empi tehdä Jumalan tahdon ja katsoi siksi kaivaten taakseen siihen, mikä jäi hänen kotikaupunkiinsa Sodomaan (1. Mooseksen kirja 19:15, 25, 26; Luukas 17:32). Miten traaginen loppu tuolle avioliitolle – ja vain siksi, ettei vaimo totellut Jumalaa!
22. a) Mitä itsetutkistelua perheenjäsenten on viisasta tehdä? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa tutkistelussa?
22 Aviomiehen ja vaimon on siis hyvin tärkeää kysyä itseltään: Onko Jumala ensi sijalla meidän perheessämme? Pyrinkö todella täyttämään sen osan perheessä, jonka Jumala on minulle antanut? Yritänkö vilpittömästi rakastaa puolisoani ja auttaa häntä saamaan tai säilyttämään hyvän suhteen Jehovaan? Useimmissa perheissä on myös lapsia. Seuraavaksi tarkastelemme vanhempien osaa ja sitä, miten sekä heidän että heidän lastensa on pantava Jumala ensi sijalle.
Muistatko?
◻ Mitä seurauksia Jeesuksen opetuksista voi olla monille perheille?
◻ Minkä palkinnon tuhannet vakaat kristityt ovat saaneet?
◻ Mikä auttaa puolisoita välttämään moraalittomuuden ja avioeron?
◻ Mitä aviomiehet voivat oppia Jeesuksen esimerkistä?
◻ Miten vaimot voivat myötävaikuttaa avioliiton onnellisuuteen?
[Kuva s. 10]
Miten Saara myötävaikutti avioliittonsa onnistumiseen?