Opeta ymmärtäväisesti ja vakuuttavasti
”Viisaan sydän panee hänen suunsa ilmaisemaan ymmärtäväisyyttä, ja hänen huulilleen se lisää suostuttelukykyä.” (SANANLASKUT 16:23)
1. Miksi Jumalan sanan opettamiseen sisältyy enemmän kuin vain tiedon välittäminen?
TAVOITTEEMME Jumalan sanan opettajina on valaista paitsi oppilaittemme mieli myös heidän sydämensä (Efesolaisille 1:18). Opettamiseen sisältyy siksi enemmän kuin vain tiedon välittäminen. Sananlaskujen 16:23:ssa sanotaan: ”Viisaan sydän panee hänen suunsa ilmaisemaan ymmärtäväisyyttä, ja hänen huulilleen se lisää suostuttelukykyä.”
2. a) Mitä merkitsee puhua vakuuttavasti? b) Miten kaikki kristityt voivat olla vakuuttavia opettajia?
2 Apostoli Paavali epäilemättä sovelsi tätä periaatetta opetustyöhönsä. Ollessaan Korintissa ”hän piti esitelmän synagogassa joka sapatti ja puhui vakuuttavasti juutalaisille ja kreikkalaisille” (Apostolien teot 18:4). Erään lähteen mukaan tässä sanoilla ”puhui vakuuttavasti” käännetty kreikkalainen sana merkitsee ’saada aikaan mielenmuutos järkisyiden ja moraalisten näkökohtien nojalla’. Paavali pystyi vakuuttavien todisteiden avulla saamaan ihmiset muuttamaan jopa ajattelutapaansa. Hänen taitonsa saada ihmiset vakuuttumaan oli niin erinomainen, että hänen vihollisensa pelkäsivät häntä. (Apostolien teot 19:24–27.) Paavalin opetus ei kuitenkaan ollut inhimillisen kyvykkyyden näyttämistä. Hän sanoi korinttilaisille: ”En – – esittänyt puhettani enkä sitä, mitä saarnasin, suostuttelevin viisauden sanoin, vaan hengen ja voiman osoituksin, jotta uskonne ei olisi ihmisten viisaudessa, vaan Jumalan voimassa.” (1. Korinttilaisille 2:4, 5.) Koska kaikilla kristityillä on Jehova Jumalan hengen apu, heistä kaikista voi tulla vakuuttavia opettajia. Mutta miten? Tarkastellaanpa joitakin tehokkaaseen opetustekniikkaan liittyviä asioita.
Ole hyvä kuuntelija
3. Miksi toisia opetettaessa tarvitaan ymmärtäväisyyttä, ja miten voimme tavoittaa Raamatun tutkijan sydämen?
3 Ensimmäinen tärkeä seikka opettamisessa ei ole puhuminen vaan kuunteleminen. Kuten Sananlaskujen 16:23:sta käy ilmi, ”suostuttelukyky” eli taito saada ihminen vakuuttumaan vaatii ymmärtäväisyyttä. Jeesus varmastikin ymmärsi ihmisiä, joita hän opetti. Johanneksen 2:25:ssä sanotaan: ”Hän itse tiesi, mitä ihmisessä oli.” Mutta mistä me voimme tietää, mitä on niiden sydämessä, joita me opetamme? Yksi keino on olla hyvä kuuntelija. Jaakobin kirjeen 1:19:ssä sanotaan: ”Jokaisen ihmisen täytyy olla nopea kuulemaan, hidas puhumaan.” Kaikki ihmiset eivät tosin ilmaise helposti ajatuksiaan. Kun raamatuntutkisteluoppilaamme vakuuttuvat siitä, että olemme aidosti kiinnostuneita heistä, he voivat herkemmin ilmaista todelliset tunteensa. Huomaavaiset mutta samalla tarkkanäköisyyttä osoittavat kysymykset voivat usein auttaa meitä tavoittamaan sydämen ja ’ammentamaan esiin’ noita ajatuksia (Sananlaskut 20:5).
4. Miksi kristittyjen vanhinten täytyy olla hyviä kuuntelijoita?
4 On erityisen tärkeää, että kristityt vanhimmat ovat hyviä kuuntelijoita. Vain silloin he voivat todella ’tietää, kuinka heidän pitää kullekin vastata’ (Kolossalaisille 4:6). Sananlaskujen 18:13:ssa varoitetaan: ”Kun joku vastaa ennen kuin kuulee asian, on se tyhmyyttä hänen taholtaan ja nöyryytys.” Kaksi hyvää tarkoittavaa veljeä puhui kerran eräälle sisarelle maailmallisuudesta, koska hän oli ollut poissa joistakin kokouksista. Sisarta loukkasi syvästi se, että he eivät kysyneet, miksi hän oli ollut poissa: hän oli toipumassa äskettäin tehdystä leikkauksesta. On siis hyvin tärkeää kuunnella ennen kuin antaa neuvoja!
5. Miten vanhimmat voivat käsitellä veljien välille syntyviä kiistoja?
5 Vanhinten osalta opettamiseen liittyy usein toisten neuvominen, ja siinäkin on tärkeää olla hyvä kuuntelija. Kuunteleminen on erityisen tarpeellista silloin, kun kristittyjen välille syntyy kiistoja. Vasta kuunneltuaan vanhimmat voivat jäljitellä ”Isää, joka tuomitsee puolueettomasti” (1. Pietarin kirje 1:17). Tällaisissa tilanteissa tunteet usein kuumenevat, ja vanhimman on silloin hyvä muistaa Sananlaskujen 18:17:n ajatus: ”Oikeusasiassaan ensimmäinen on vanhurskas; hänen lähimmäisensä tulee sisään ja varmasti tutkii hänet läpikotaisin.” Tehokas opettaja kuuntelee molempia osapuolia. Esittämällä rukouksen hän tyynnyttää ilmapiiriä (Jaakobin kirje 3:18). Jos tunteet kuumenevat, hän voisi ehdottaa, että veljet purkaisivat kumpikin huolensa suoraan hänelle eivätkä riitelisi toistensa kanssa. Sopivien kysymysten avulla vanhin voi pystyä selvittämään kiistanalaiset kysymykset. Monesti kiistojen syyksi osoittautuu huono ajatustenvaihto, ei ilkeämielisyys. Mutta jos on rikottu Raamatun periaatteita, rakkaudellinen opettaja voi nyt antaa neuvoja ymmärtäväisesti, koska hän on kuunnellut kumpaakin osapuolta.
Yksinkertaisuuden arvo
6. Miten Paavali ja Jeesus antoivat esimerkin yksinkertaisesta opetustavasta?
6 Myös taito esittää asiat yksinkertaisesti kuuluu arvokkaana osana opettamiseen. Haluamme tietysti, että Raamatun tutkijat kykenisivät ”perusteellisesti käsittämään kaikkien pyhien kanssa, mikä on [totuuden] leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys” (Efesolaisille 3:18). Jotkin Raamatun oppien piirteet ovat kiehtovia ja usein haastavia (Roomalaisille 11:33). Siitä huolimatta kun Paavali saarnasi kreikkalaisille, hän keskitti huomion yksinkertaiseen sanomaan ’paaluun pannusta Kristuksesta’ (1. Korinttilaisille 2:1, 2). Samoin Jeesus saarnasi selvällä, vetoavalla tavalla. Hän käytti vuorisaarnassaan yksinkertaista sanastoa. Silti siihen sisältyy joitakin syvällisimmistä totuuksista, mitä on koskaan esitetty. (Matteuksen luvut 5–7.)
7. Miten voimme pyrkiä yksinkertaisuuteen johtaessamme raamatuntutkistelua?
7 Samaten mekin voimme pyrkiä yksinkertaisuuteen opettaessamme raamatuntutkistelussa. Miten? Kiinnittämällä huomion ”tärkeämpiin asioihin” (Filippiläisille 1:10). Käsitellessämme syvällisiä aiheita meidän olisi pyrittävä ilmaisemaan ajatuksemme selväsanaisesti. Meidän pitäisi kiinnittää huomio avainraamatunkohtiin yrittämättä lukea ja käsitellä jokaista julkaisussa mainittua raamatunkohtaa. Tämä vaatii meiltä hyvää valmistautumista. Meidän ei tule hukuttaa tutkijaa yksityiskohtiin eikä antaa vähemmän tärkeiden asioiden johtaa itseämme sivuraiteelle. Jos oppilaalla on kysymys, joka ei liity suoranaisesti tutkittavaan aineistoon, voimme ehdottaa tahdikkaasti sen käsittelemistä tutkistelun lopuksi.
Tehokas kysymysten käyttö
8. Miten Jeesus käytti tehokkaasti kysymyksiä?
8 Yksi opetustaitoon liittyvä hyödyllinen seikka ovat tehokkaat kysymykset. Jeesus Kristus käytti niitä opetuksessaan paljon. Hän esimerkiksi kysyi Pietarilta: ”’Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat saavat tulleja tai henkilöveroa? Pojiltaan vai vierailta?’ Kun hän sanoi: ’Vierailta’, niin Jeesus sanoi hänelle: ’Niinpä siis pojat ovat verosta vapaat.’” (Matteus 17:24–26.) Koska Jeesus oli temppelissä palvotun Jumalan ainosyntyinen Poika, hän ei todellakaan ollut velvollinen maksamaan temppeliveroa. Jeesus kuitenkin esitti tämän totuuden käyttämällä tehokkaasti kysymyksiä. Näin hän auttoi Pietaria tekemään oikean päätelmän sen tiedon perusteella, joka tällä jo oli.
9. Miten voisimme käyttää kysymyksiä raamatuntutkisteluissa?
9 Voimme käyttää kysymyksiä tehokkaasti raamatuntutkisteluissa. Jos oppilas vastaa väärin, voi olla kiusaus esittää oikea vastaus, mutta painuuko tuo tieto silloin todella hänen mieleensä? Usein on parasta yrittää johdatella oppilas oikeaan päätelmään tekemällä kysymyksiä. Esimerkiksi jos hänen on vaikea tajuta, miksi hänen pitäisi käyttää Jumalan nimeä, voisimme kysyä: ”Onko oma nimesi tärkeä sinulle?... Miksi?... Miltä sinusta tuntuisi, jos joku kieltäytyisi käyttämästä nimeäsi?... Eikö ole ymmärrettävää, että Jumala vaatii meitä käyttämään omaa persoonanimeään?”
10. Miten vanhimmat voisivat auttaa kysymysten avulla yksilöitä, joilla on tunneperäisiä haavoja?
10 Vanhimmatkin voivat käyttää kysymyksiä tehokkaasti paimentaessaan laumaa. Saatanan maailma on murjonut ja kolhinut monia seurakuntaan kuuluvia, ja heistä voi tuntua, että he ovat epäpuhtaita ja ettei heitä rakasteta. Vanhin voisi auttaa tällaista ihmistä pohtimaan asiaa kysymällä: ”Vaikka sinä sanot tuntevasi itsesi epäpuhtaaksi, niin mitä Jehova ajattelee sinusta? Jos rakkaudellinen taivaallinen Isämme salli Poikansa kuolla ja antaa lunnaat sinun puolestasi, niin eikö se merkitse, että Jumala rakastaa sinua?” (Johannes 3:16.)
11. Mitä tarkoitusta palvelevat retoriset kysymykset, ja miten niitä voidaan käyttää julkisissa puheissa?
11 Myös retoriset kysymykset ovat hyödyllinen opetustekniikan piirre. Kuulijoiden ei odoteta vastaavan niihin ääneen, vaan heitä autetaan niiden avulla pohtimaan asioita. Vanhan ajan profeetat esittivät usein tällaisia kysymyksiä saadakseen kuulijansa ajattelemaan syvällisesti (Jeremia 18:14, 15). Jeesus käytti retorisia kysymyksiä tehokkaasti (Matteus 11:7–11). Tällaiset kysymykset ovat erityisen tehokkaita julkisissa puheissa. Kuulijoille voitaisiin vain sanoa, että heidän täytyy olla kokosieluisia miellyttääkseen Jehovaa, mutta voi olla tehokkaampaa kysyä: ”Onko Jehova tyytyväinen, jos emme ole palveluksessamme todella kokosieluisia?”
12. Kuinka tärkeitä ovat näkemystä koskevat kysymykset?
12 Näkemystä koskevat kysymykset ovat hyödyllisiä, koska niiden avulla voi saada selville, uskooko Raamatun tutkija todella siihen, mitä hän oppii (Matteus 16:13–16). Oppilas voi vastata aivan oikein, että haureus on väärin. Mutta miksi et esittäisi sen jälkeen seuraavia kysymyksiä: Mitä sinä henkilökohtaisesti ajattelet Jumalan moraalinormista? Tuntuuko se sinusta liian rajoittavalta? Onko sillä mielestäsi niin väliä, noudatatko Jumalan normeja vai et?
Kuvaukset jotka tavoittavat sydämen
13, 14. a) Mikä on kuvaus? b) Miksi hyvät kuvaukset ovat tehokkaita?
13 Kuulijoiden ja Raamatun tutkijoiden sydän voidaan tavoittaa myös tehokkaiden kuvausten avulla. ”Kuvaukseksi” käännetty kreikkalainen ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’viereen tai yhteen asettamista’. Esittäessäsi kuvauksen selität jotain asiaa asettamalla sen jonkin samanlaisen ”viereen”. Esimerkiksi Jeesus kysyi: ”Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa, tai millä kuvauksella sen esittäisimme?” Vastaukseksi Jeesus puhui tutusta sinapinsiemenestä. (Markus 4:30–32.)
14 Jumalan profeetat käyttivät monia tehokkaita kuvauksia. Kun assyrialaiset, joiden välityksellä Jumala oli rangaissut israelilaisia, alkoivat harjoittaa kohtuutonta julmuutta, Jesaja paljasti heidän julkeutensa kuvauksella: ”Mahtaileeko kirves hakkaajalleen, tai isotteleeko saha sille, joka liikuttelee sitä edestakaisin?” (Jesaja 10:15.) Opettaessaan toisia Jeesus käytti samoin runsaasti kuvauksia. Kerrotaan, että ”ilman kuvausta hän ei – – puhunut heille”. (Markus 4:34.) Hyvät kuvaukset ovat tehokkaita, koska ne tempaavat mukaansa sekä mielen että sydämen. Niiden ansiosta kuulijat voivat omaksua uutta tietoa helposti vertaamalla sitä johonkin, joka on jo heille tuttua.
15, 16. Millaiset kuvaukset ovat tehokkaimpia? Mainitse esimerkkejä.
15 Miten voimme valita kuvauksia, jotka todella tavoittavat sydämen? Ennen kaikkea kuvauksen täytyy rinnastua kohtuullisen hyvin asiaan, jota selitetään. Jos rinnastus ontuu, kuvaus pikemminkin häiritsee kuulijoita kuin valaisee heille asiaa. Eräs hyvää tarkoittava puhuja yritti kerran selittää, miten voidellun jäännöksen jäsenet ovat alamaisia Jeesukselle Kristukselle, vertaamalla heitä uskolliseen seurakoiraan. Mutta onko tällainen alentava rinnastus todella sopiva? Raamatussa sama ajatus välitetään paljon vetoavammin ja arvokkaammin. Siinä verrataan Jeesuksen 144 000:ta voideltua seuraajaa ”miehelleen kaunistettuun morsiameen” (Ilmestys 21:2).
16 Kuvaukset ovat tehokkaimpia, kun ne liittyvät ihmisten elämään. Natanin kuvaus teurastetusta lampaasta kosketti kuningas Daavidin sydäntä, koska hän piti lampaista – olihan hän työskennellyt nuoruudessaan paimenena (1. Samuelin kirja 16:11–13; 2. Samuelin kirja 12:1–7). Jos kuvauksessa olisi puhuttu sonnista, se ei ehkä olisi tehonnut läheskään yhtä hyvin. Samoin kuvaukset, jotka perustuvat tieteellisiin ilmiöihin tai vähemmän tunnettuihin historiallisiin tapauksiin, saattavat olla lähes merkityksettömiä kuulijoillemme. Jeesus otti kuvauksensa arkielämästä. Hän puhui jokapäiväisistä asioista, kuten lampusta, taivaan linnuista ja kedon liljoista (Matteus 5:15, 16; 6:26, 28). Ne olivat tuttuja Jeesuksen kuulijoille.
17. a) Mihin kuvauksemme voisivat liittyä? b) Miten voisimme sovittaa julkaisuissamme käytettyjä kuvauksia oppilaittemme olosuhteisiin?
17 Sananpalveluksessamme meillä on monia tilaisuuksia käyttää yksinkertaisia mutta tehokkaita kuvauksia. Tee havaintoja. (Apostolien teot 17:22, 23.) Kuvaus voisi ehkä liittyä kuulijan lapsiin, kotiin, työhön tai harrastukseen. Tai saatamme sen avulla, mitä tiedämme raamatuntutkisteluoppilaasta, tehostaa itse tutkisteluaineistossamme olevia kuvauksia. Esimerkiksi kirjan Tieto joka johtaa ikuiseen elämään 8. luvun 14. kappaleessa on tehokas kuvaus rakkaudellisesta vanhemmasta, jota naapuri panettelee. Voimme hyvinkin miettiä, miten voisimme soveltaa tuon kuvauksen sellaisen Raamatun tutkijan olosuhteisiin, jolla itsellään on lapsia.
Raamatunkohtien lukeminen taitavasti
18. Miksi meidän pitäisi pyrkiä lukemaan sujuvasti?
18 Paavali kehotti Timoteusta: ”Kiinnitä jatkuvasti huomiota julkiseen lukemiseen, kehottamiseen, opettamiseen.” (1. Timoteukselle 4:13.) Koska Raamattu on opetuksemme perusta, on hyödyllistä osata lukea sitä sujuvasti. Leeviläiset saivat lukea Mooseksen lakia Jumalan kansalle. Tankkasivatko he aineiston läpi, tai lukivatko he yksitoikkoisesti? Eivät, vaan Raamattu sanoo Nehemian 8:8:ssa: ”He lukivat ääneen kirjaa, tosi Jumalan lakia, samalla kun sitä selitettiin ja sille annettiin merkitystä, ja kaiken aikaa he tekivät luettua ymmärrettäväksi.”
19. Miten voimme edistyä Raamatun lukemisessa?
19 Jotkut kristityt miehet ovat sujuvia puhujia, mutta heillä on vaikeuksia lukemisessa. Miten he voivat edistyä? Harjoittelemalla. Niin, lukemalla aineiston ääneen yhä uudelleen, kunnes lukeminen sujuu hyvin. Jos saatavilla on ääninauhoja, joille on luettu Raamattua, on viisasta kuunnella lukijan ajatuspainotusta ja äänenvaihtelua sekä panna merkille, miten nimet ja epätavalliset sanat lausutaan. Sellaisetkin nimet kuin Maher-Salal-Has-Bas voidaan harjoittelemalla oppia lukemaan suhteellisen sujuvasti (Jesaja 8:1).
20. Miten voimme ’kiinnittää huomiota opetukseemme’?
20 Millainen etu meillä Jehovan kansaan kuuluvina onkaan, kun saamme palvella opettajina! Suhtautukaamme jokainen tuohon vastuuseen vakavasti. ’Kiinnittäkäämme alituista huomiota itseemme ja opetukseemme.’ (1. Timoteukselle 4:16.) Voimme olla erinomaisia opettajia, kun olemme hyviä kuuntelijoita, pyrimme yksinkertaisuuteen, teemme ymmärtäväisyyttä heijastavia kysymyksiä, käytämme tehokkaita kuvauksia ja luemme raamatunkohtia taitavasti. Hyötykäämme kaikki siitä valmennuksesta, jota Jehova antaa järjestönsä välityksellä, sillä tämän ansiosta meillä voi olla ”opetettujen kieli” (Jesaja 50:4). Kun käytämme täysin hyödyksi kaikkia sananpalvelukseemme annettuja välineitä – kirjaset, ääninauhat ja videot mukaan luettuina – voimme oppia opettamaan ymmärtäväisesti ja vakuuttavasti.
Muistatko?
◻ Miten se, että olemme hyviä kuuntelijoita, auttaa meitä opetuksessamme?
◻ Miten voimme jäljitellä Paavalia ja Jeesusta opetuksen yksinkertaisuudessa?
◻ Millaisia kysymyksiä voimme käyttää opettaessamme toisia?
◻ Millaiset kuvaukset ovat tehokkaimpia?
◻ Miten voimme parantaa taitoamme julkisina lukijoina?
[Kuva s. 16]
Hyvä opettaja kuuntelee voidakseen olla ymmärtäväinen
[Kuvat s. 18]
Jeesus otti kuvauksiaan jokapäiväisestä elämästä