Jeesuksen elämä ja palvelus
Opetusta anteeksi antamisesta
JEESUS on ilmeisesti edelleen Kapernaumissa sijaitsevassa talossa opetuslastensa kanssa. Hän on keskustellut heidän kanssaan siitä, miten veljien välisiä ongelmia tulisi käsitellä, ja niinpä Pietari kysyy: ”Herra, kuinka monta kertaa veljeni voi tehdä syntiä minua vastaan ja minun on annettava hänelle anteeksi?” Koska juutalaiset uskonnolliset opettajat esittävät, että anteeksi tulisi antaa kolme kertaa, Pietari ajattelee ehkä olevan hyvin jaloa ehdottaa: ”Aina seitsemäänkö kertaan asti?”
Mutta koko ajatus sellaisesta kirjanpitämisestä on väärä. Jeesus oikaisee Pietaria: ”Minä sanon sinulle, en: aina seitsemään kertaan asti, vaan: aina seitsemäänkymmeneenseitsemään kertaan asti.” Hän osoittaa, ettei tulisi asettaa mitään rajaa sille, kuinka monta kertaa Pietarin on annettava anteeksi veljelleen.
Juurruttaakseen opetuslastensa mieleen sen, että heidän velvollisuutensa on olla anteeksiantavaisia, Jeesus kertoo kuvauksen kuninkaasta, joka haluaa selvittää tilit orjiensa kanssa. Kuninkaan eteen tuodaan orja, joka on velkaa hänelle suunnattomat 60 000 000 denaaria (yli 200 000 000 markkaa). Tämä ei pysty mitenkään maksamaan sitä. Siksi, kuten Jeesus selittää, kuningas määrää orjan ja hänen vaimonsa ja hänen lapsensa myytäväksi ja maksun suoritettavaksi.
Silloin orja lankeaa maahan isäntänsä jalkojen juureen ja anoo: ”Ole kärsivällinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaiken takaisin.”
Säälistä liikuttuneena isäntä antaa armeliaasti hänen velkansa anteeksi. Mutta tuskin isäntä on tehnyt niin, Jeesus jatkaa, kun tämä orja menee pois ja tapaa orjatoverinsa, joka on velkaa hänelle vain 100 denaaria (noin 350 markkaa). Mies tarttuu orjatoveriaan kurkusta ja ryhtyy kuristamaan häntä sanoen: ”Maksa takaisin, minkä olet velkaa.”
Mutta orjatoverilla ei ole tuota summaa. Niinpä hän lankeaa sen orjan jalkoihin, jolle hän on velkaa, anoen: ”Ole kärsivällinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle takaisin.” Toisin kuin hänen isäntänsä, orja ei ole armollinen, ja hän heitättää orjatoverinsa vankilaan.
Muut orjat, Jeesus jatkaa, jotka näkivät, mitä oli tapahtunut, menevät kertomaan siitä isännälle. Tämä puolestaan kutsuu vihaisena orjan luokseen. ”Paha orja”, hän sanoo, ”minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, kun hartaasti pyysit minua. Eikö sinun vuorostasi olisi pitänyt olla armollinen orjatoverillesi, niin kuin minäkin olin armollinen sinulle?” Vihastuneena isäntä luovuttaa säälimättömän orjan vanginvartijoille, kunnes hän maksaisi takaisin kaiken, minkä on velkaa.
Sitten Jeesus sanoo lopuksi: ”Samalla tavoin minun taivaallinen Isänikin tulee tekemään teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.”
Miten erinomaista opetusta anteeksi antamisesta! Siihen valtavaan syntivelkaan verrattuna, jonka Jumala on antanut meille anteeksi, mikä tahansa kristityn veljen meitä vastaan tekemä rikkomus on todella vähäpätöinen. Sitä paitsi Jehova Jumala on antanut meille anteeksi tuhansia kertoja. Useinkaan me emme edes ole tietoisia häntä vastaan tekemistämme synneistä. Emmekö me siksi voikin antaa anteeksi veljellemme muutamia kertoja, vaikka meillä olisikin valituksen syytä häntä vastaan? Muista, että kuten Jeesus opetti vuorisaarnassa, Jumala antaa ”meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi velallisillemme”. Matteus 18:21–35; 6:12; Kolossalaisille 3:13.
◆ Mikä sai Pietarin kysymään, kuinka monta kertaa hänen on annettava veljelleen anteeksi, ja miksi hän ehkä piti ehdotustaan seitsemästä kerrasta jalona?
◆ Miten kuninkaan vastaus hänen orjansa anomukseen erosi orjan vastauksesta orjatoverin anomukseen?
◆ Mitä opimme Jeesuksen kuvauksesta?