EUNUKKI

Heprealainen sana sa·risʹ ja kreikkalainen sana eu·nouʹkhos tarkoittavat kirjaimellisessa mielessä miestä, joka on kuohittu. Sellaisia miehiä määrättiin kuninkaallisissa hoveissa kuningattaren, haaremin ja naisten palvelijoiksi tai hoitajiksi (Est 2:3, 12–15; 4:4–6, 9). Koska eunukit olivat niin kiinteästi tekemisissä kuninkaan huonekunnan kanssa, kyvykkäät eunukit kohosivat usein korkeaan asemaan. Laajassa merkityksessä sana tarkoitti myös ketä tahansa virkamiestä, jolle oli määrätty tehtäviä kuninkaan hovissa, eikä se merkinnyt välttämättä sitä, että nuo miehet olisivat olleet kirjaimellisia eunukkeja.

Lakiliiton alaisuudessa eunukki ei saanut liittyä Jumalan kansan seurakuntaan (5Mo 23:1). Siispä ei olekaan mitään mainintoja siitä, että kenestäkään israelilaisesta tai heidän keskuudessaan asuneesta muukalaisasukkaasta olisi tehty eunukkia, jotta hän olisi voinut palvella israelilaiskuninkaiden palatsissa. Laki vaati orjien ympärileikkausta, ei heidän kuohitsemistaan. Idän pakanakansoilla oli kuitenkin tapana tehdä eunukkeja joistakin sodassa vangeiksi otetuista lapsista.

Sitä hovivirkamiestä, joka oli Etiopian kuningattaren aarteiston hoitaja ja jolle Filippos saarnasi, sanotaan eunukiksi. Hän oli juutalaiskäännynnäinen, joka oli tullut Jerusalemiin palvomaan Jumalaa. Kuohittua henkilöä ei kuitenkaan Lain alaisuudessa hyväksytty Israelin seurakuntaan, joten sanaa eu·nouʹkhos ei voida tässä tulkita kirjaimellisesti, vaan sen täytyy tarkoittaa ’hovivirkamiestä’. (Ap 8:26–39; 5Mo 23:1.) Ebed-Melek, etiopialainen, joka pelasti vesisäiliöön vangiksi joutuneen profeetta Jeremian, oli eunukki kuningas Sidkian hovissa. Vaikuttaa siltä, että tässäkin tuo sana tarkoittaa yleismerkityksessä virkamiestä. Ebed-Melek oli ilmeisesti vaikutusvaltainen mies. Hän vetosi suoraan kuningas Sidkiaan Jeremian puolesta, ja hänelle annettiin pelastustoimia varten yli 30 miestä. (Jer 38:7–13.)

Jehova ennusti lohduttavasti ajan, jolloin hän hyväksyisi eunukit palvelijoikseen ja he saisivat – jos he olisivat tottelevaisia – nimen, joka olisi poikia ja tyttäriä parempi. Sen jälkeen kun Jeesus Kristus oli lakkauttanut Lain, kaikki uskovat saattoivat aiemmasta asemastaan tai tilastaan riippumatta tulla Jumalan hengestäsiinneiksi pojiksi. Lihalliset erot poistettiin. (Jes 56:4, 5; Joh 1:12; 1Ko 7:24; 2Ko 5:16.)

Jeesus Kristus sanoi Matteuksen 19:12:ssa, että oli kolmenlaisia eunukkeja: ”Sillä on eunukkeja, jotka ovat syntyneet sellaisina äitinsä kohdusta, ja on eunukkeja, jotka ihmiset ovat tehneet eunukeiksi, ja on eunukkeja, jotka ovat tehneet itsestään eunukkeja taivasten valtakunnan vuoksi. Se, joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.” Ne, joiden sanotaan ’tehneen itsestään eunukkeja’ valtakunnan tähden, ovat sellaisia, jotka harjoittavat itsehillintää voidakseen olla käytettävissä Jumalan palveluksessa. Apostoli Paavali suosittelee tätä ”parempana” elämäntapana kristityille, jotka eivät ole ”intohimon tulessa”. He voivat hänen mukaansa palvella Herraa alinomaa ”huomiota hajottamatta”. (1Ko 7:9, 29–38.) Nämä ”eunukit” eivät ole fyysisesti kastroineet itseään eivätkä kuohituttaneet itseään, vaan he pysyvät vapaaehtoisesti naimattomina. Raamattu ei suosittele selibaattilupausta, ja se, että ’kielletään menemästä naimisiin’, tuomitaan luopumuksen merkkinä. Jotkut apostolitkin olivat naimisissa. (1Ti 4:1–3; 1Ko 9:5; Mt 8:14; Mr 1:30; Lu 4:38.) (Ks. HOVIVIRKAMIES.)