Raamatun 38. kirja: Sakarja

Kirjoittaja: Sakarja

Kirjoituspaikka: Jerusalem

Kirjoitus päättyi: 518 eaa.

Tapahtumien aika: 520–518 eaa.

1. Millainen oli tilanne Jerusalemin temppelin suhteen Sakarjan alkaessa profetoida?

PYSÄHDYKSISSÄ! Jehovan temppelin rakennustyö Jerusalemissa oli pysähdyksissä Sakarjan alkaessa profetoida. Salomo oli rakentanut alkuperäisen temppelin 7 1/2 vuodessa (1. Kun. 6:37, 38), kun taas kotimaahansa palanneet juutalaiset olivat olleet Jerusalemissa jo 17 vuotta eikä rakennus ollut vielä läheskään valmis. Työ oli lopulta pysähtynyt kokonaan Artakserkseen (joko Bardijan tai Gaumatan) asettaman kiellon jälkeen. Mutta nyt työ alkoi tästä virallisesta kiellosta huolimatta päästä jälleen kerran vauhtiin. Jehova käytti Haggaita ja Sakarjaa innostamaan kansaa ryhtymään rakennustyöhön uudelleen ja jatkamaan sitä loppuun asti. – Esra 4:23, 24; 5:1, 2.

2. Miksi tehtävä näytti vuorenkorkuiselta, mutta mihin Sakarja kiinnitti heidän huomionsa?

² Heidän edessään ollut tehtävä näytti vuorenkorkuiselta. (Sak. 4:6, 7) Heitä oli vähän ja vastustajia paljon, ja vaikka heillä olikin Daavidin sukuun kuuluva ruhtinas, Serubbaabel, heillä ei ollut kuningasta ja he olivat vieraan vallan alaisuudessa. Kuinka helppoa olikaan vajota heikkoon, itsekeskeiseen mielentilaan, vaikka tuohon aikaan vaadittiin todellisuudessa lujaa uskoa ja tarmokasta toimintaa! Sakarjaa käytettiin kiinnittämään heidän huomionsa Jumalan senhetkisiin tarkoituksiin ja vieläkin suurenmoisempiin tuleviin tarkoituksiin ja siten vahvistamaan heitä edessä olevaan työhön. (8:9, 13) Heidän ei ollut aika olla ymmärtämättömien esi-isiensä kaltaisia. – 1:5, 6.

3. a) Miten Sakarjan henkilöllisyys saadaan selville, ja miksi hänen nimensä on sopiva? b) Milloin Sakarjan profetia lausuttiin ja kirjoitettiin?

³ Kuka Sakarja oli? Raamatussa on mainittu noin 30 henkilöä, joiden nimi oli Sakarja. Sakarjan kirjan kirjoittajan sanotaan kuitenkin olevan ”profeetta Sakarja, Berekjan poika, joka oli Iddon poika”. (Sak. 1:1; Esra 5:1; Neh. 12:12, 16) Hänen nimensä (hepreaksi Zekar·jahʹ) merkitsee ’Jehova on muistanut’. Sakarjan kirjassa tehdään hyvin selväksi se, että ”armeijoiden Jehova” muistaa kansaansa ja kohtelee sitä hyvin oman nimensä vuoksi. (Sak. 1:3, UM) Kirjassa mainitut ajankohdat osoittavat sen käsittävän ainakin kahden vuoden ajan. Temppelin rakennustyö jatkui ja Sakarja alkoi profetoida ”kahdeksannessa kuussa, Dareioksen toisena vuonna” (loka-marraskuussa vuonna 520 eaa.). (1:1, UM) Kirjassa viitataan myös ”yhdeksännen kuun, kislevin, neljänteen päivään” Dareioksen ”neljäntenä vuonna” (suunnilleen 1. joulukuuta 518 eaa.). (7:1, UM) Sakarjan profetia on siksi epäilemättä lausuttu ja myös kirjoitettu vuosina 520–518 eaa. – Esra 4:24.

4, 5. a) Miksi Sakarja ennusti Tyroksen kukistumisen kauan sen jälkeen, kun Nebukadnessar oli piirittänyt tuota kaupunkia? b) Minkä ennustusten täyttyminen todistaa vakuuttavalla tavalla kirjan henkeytyksen?

⁴ Sakarjan kirjaa tutkivat löytävät runsaasti todisteita sen oikeaperäisyydestä. Otetaanpa esimerkiksi Tyroksen tapaus. Babylonin kuningas Nebukadnessar raunioitti Tyroksen 13-vuotisen piirityksen jälkeen. Se ei kuitenkaan merkinnyt Tyroksen täydellistä loppua. Monia vuosia myöhemmin Sakarja ennusti Tyroksen täydellisen tuhoutumisen. Aleksanteri Suuri kukisti nimenomaan Tyroksen saarikaupungin rakentaessaan kuuluisan pengertiensä sinne; hän poltti kaupungin säälimättä ja täytti siten Sakarjan noin kaksisataa vuotta aikaisemmin lausuman ennustuksen.a – Sak. 9:2–4.

⁵ Vakuuttavin todistus kirjan jumalallisesta henkeytyksestä saadaan kuitenkin sen Messiasta, Kristusta Jeesusta, koskevien ennustusten täyttymisestä, kuten voidaan havaita vertaamalla seuraavia kohtia: Sakarja 9:9 – Matteus 21:4, 5 ja Johannes 12:14–16; Sakarja 12:10 – Johannes 19:34–37; Sakarja 13:7 – Matteus 26:31 ja Markus 14:27. Samankaltaisuuksia voidaan panna merkille myös seuraavien kohtien välillä: Sakarja 8:16 – Efesolaisille 4:25; Sakarja 3:2 – Juudas 9; Sakarja 14:5 – Juudas 14. Jumalan sana on todella suurenmoisen sopusointuinen!

6. a) Mikä selittää tyylin muutoksen Sakarjan kirjan 9. luvusta lähtien? b) Mikä saattaa olla syynä siihen, että Matteus viittaa Sakarjaan ”Jeremiana”?

⁶ Jotkut raamatunkriitikot sanovat kirjoitustyylin muuttumisen 9. luvusta lähtien osoittavan, että Sakarja ei ole voinut kirjoittaa kirjan loppuosaa. Tyylin muutos ei varmasti ole kuitenkaan sen suurempi kuin aiheen muuttuminen edellyttää. Kahdeksassa ensimmäisessä luvussa käsitellään Sakarjan ajan ihmisille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita, kun taas luvuissa 9–14 profeetta katsahtaa kauemmaksi tulevaisuuteen. Jotkut ovat kysyneet, miksi Matteus lainaa Sakarjan kirjaa, mutta kertoo sanojensa olevan peräisin Jeremialta. (Matt. 27:9; Sak. 11:12) Näyttää siltä, että Jeremian kirjaa (eikä Jesajaa niin kuin nykyisissä Raamatuissamme) pidettiin toisinaan ”Myöhempien profeettojen” ensimmäisenä kirjana; sen vuoksi Matteus viitatessaan Sakarjaan ”Jeremiana” on voinut noudattaa juutalaista tapaa käyttää jonkin Raamatun osan ensimmäisen kirjan nimeä koko tuosta Raamatun osasta. Jeesus itse käytti nimitystä ”Psalmit” kaikista kirjoista, jotka tunnettiin Kirjoituksina. – Luuk. 24:44.b

7. Miten Sakarjan kirja on järjestetty?

⁷ Kirja koostuu 6. luvun 8. jakeeseen asti kahdeksan näyn sarjasta, jotka muistuttavat Danielin ja Hesekielin näkyjä ja liittyvät yleensä temppelin jälleenrakentamiseen. Näiden jälkeen seuraa vilpitöntä palvontaa, ennallistamista ja Jehovan sodan päivää käsitteleviä julistuksia ja ennustuksia.

SAKARJAN KIRJAN SISÄLTÖ

8. Mitä näky neljästä ratsumiehestä osoittaa Jerusalemista ja kansakunnista?

⁸ Ensimmäinen näky: neljä ratsumiestä (1:1–17). ”Kääntykää minun tyköni, – – niin minä käännyn teidän tykönne”, sanoo Jehova ja kysyy sitten: ”Minun sanani ja käskyni, jotka minä olen säätänyt palvelijoilleni profeetoille – eivätkö ne ole kohdanneet teidän isiänne”? (1:3, 6) Kansa myöntää saaneensa ansionsa mukaan. Sitten Sakarja näkee ensimmäisen näkynsä. Neljä ratsumiestä seisoo yöllä puiden keskellä lähellä Jerusalemia palattuaan tarkastamasta koko maata, jonka he havaitsivat olevan rauhassa ja levossa. Heitä haastatteleva Jehovan enkeli on kuitenkin levoton Jerusalemin tilasta. Jehova itse julistaa olevansa suuresti närkästynyt kansakuntiin, jotka edistivät Siionia kohdannutta onnettomuutta, ja sanoo varmasti ’kääntyvänsä Jerusalemin puoleen armahtavaisuudessa’. Hänen oma huoneensa rakennetaan sinne, ja hänen kaupunkinsa ”ovat hyvyydestä ylitsevuotavaiset”. – 1:16, 17.

9. Miten Jehova selittää näyn sarvista ja käsityöläisistä?

⁹ Toinen näky: sarvet ja käsityöläiset (1:18–21). Sakarja näkee neljä sarvea, jotka hajottivat Juudan, Israelin ja Jerusalemin. Sitten Jehova näyttää hänelle neljä käsityöläistä ja selittää, että ne tulevat heittämään maahan Juudaa vastustavien kansakuntien sarvet.

10. Miten Jehova liittyy Jerusalemin hyvinvointiin?

¹⁰ Kolmas näky: Jerusalemin hyvinvointi (2:1–13). Miehen nähdään mittaavan Jerusalemia. Kaupunkia tullaan siunaamaan laajennuksella, ja Jehova tulee olemaan tulimuurina kaikkialla sen ympärillä ja kirkkautena sen keskellä. Hän huutaa: ”Hoi, Siion! Pakene”, ja lisää varoituksen: ”Sillä joka koskee teihin, se koskee minun silmäterääni.” (2:7, 8, UM) Kun Jehova asuu Siionissa, se iloitsee, ja monet kansakunnat liittyvät Jehovaan. Kaikkea lihaa käsketään pysymään vaiti Jehovan edessä, ”sillä hän on noussut pyhästä asunnostaan”. – 2:13, UM.

11. Miten ylimmäinen pappi Joosua julistetaan syyttömäksi, ja miten häntä kehotetaan menettelemään?

¹¹ Neljäs näky: Joosuan pelastuminen (3:1–10). Ylimmäinen pappi Joosua on syytettynä Saatanan vastustaessa häntä ja Jehovan enkelin nuhdellessa Saatanaa. Eikö Joosua ole ”tulesta temmattu pölkky”? (3:2, UM) Joosua julistetaan puhdistetuksi, ja hänen tahraiset vaatteensa vaihdetaan puhtaisiin ”juhlavaippoihin”. Häntä kehotetaan vaeltamaan Jehovan teillä, hänen joka ’tuottaa palvelijansa Vesan’ ja joka panee Joosuan eteen kiven, jossa on seitsemän silmää. – 3:4, 8, UM.

12. Mikä rohkaisu ja vakuutus annetaan temppelin rakennustyön suhteen?

¹² Viides näky: lampunjalka ja oliivipuut (4:1–14). Enkeli herättää Sakarjan näkemään seitsenlamppuisen kultaisen lampunjalan, jonka sivuilla on kaksi oliivipuuta. Hän kuulee tämän Jehovan sanan Serubbaabelille: ’Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan Jumalan hengellä.’ ”Suuri vuori” tasoitetaan Serubbaabelin edestä, ja temppelin päätekivi tuodaan esiin huutojen raikuessa: ”Miten viehättävä! Miten viehättävä!” Serubbaabel on laskenut temppelin perustukset, ja Serubbaabel saattaa työn päätökseen. Seitsemän lamppua ovat Jehovan silmät, jotka ”tarkkailevat kaikkea maata”. (4:6, 7, 10, UM) Kaksi oliivipuuta ovat kaksi Jehovan voideltua.

13–15. Mitä nähdään näyissä lentävästä kirjakääröstä, eefa-mitasta ja neljistä vaunuista?

¹³ Kuudes näky: lentävä kirjakäärö (5:1–4). Sakarja näkee lentävän kirjakäärön, joka on noin 9 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Enkeli selittää sen olevan kirous, joka lähtee kaikkien niiden takia, jotka varastavat ja vannovat väärin Jehovan nimessä.

¹⁴ Seitsemäs näky: eefa-mitta (5:5–11). Kansi nostetaan eefa-mitan (noin 22 litraa) päältä, jolloin esiin tulee ”Jumalattomuus”-niminen nainen. Hänet työnnetään takaisin eefaan, jonka kaksi siivekästä naista nostaa sitten kohti taivasta kuljetettavaksi Sineariin (Babyloniin) ja ’laskettavaksi sinne oikealle paikalleen’. – 5:8, 11, UM.

¹⁵ Kahdeksas näky: neljät vaunut (6:1–8). Katso, kahden kuparivuoren välistä ilmestyy neljät vaunut eriväristen hevosten vetäminä. Ne ovat taivaitten neljä henkeä. Enkelin käskystä ne kuljeskelevat maassa.

16. Mitä ennustetaan ”Vesasta”?

¹⁶ Vesa; vilpillinen paasto (6:9–7:14). Jehova opastaa sitten Sakarjaa panemaan suurenmoisen kruunun ylimmäisen papin Joosuan päähän. Hän puhuu profeetallisesti ”Vesasta”, joka tulee rakentamaan Jehovan temppelin ja hallitsemaan pappina valtaistuimellaan. – 6:12, UM.

17. Mitä Jehova haluaa palvonnan suhteen, ja mitä seuraa niille, jotka vastustavat hänen sanojaan?

¹⁷ Kaksi vuotta sen jälkeen kun Sakarja alkoi profetoida, Beetelistä saapuu lähetystö kysymään temppelin papeilta, tulisiko tiettyjä itku- ja paastokausia viettää edelleen. Jehova kysyy Sakarjan välityksellä kansalta ja papeilta, paastoavatko he todella vilpittömästi. Jehova haluaa ’tottelevaisuutta, tosi oikeutta, uskollista rakkautta ja armoa’. (7:7, 9, UM) Koska he vastustavat hänen profeetallisia sanojaan hangoittelemalla vastaan ja hiomakivenkovin sydämin, hän sinkoaa heidät myrskyisästi kaikkien kansakuntien sekaan.

18. Mitä loistoisia ennallistuslupauksia Jehova antaa?

¹⁸ Ennallistus; ”kymmenen miestä” (8:1–23). Jehova julistaa palaavansa Siioniin ja asuvansa Jerusalemissa, jota tullaan kutsumaan ”totuudellisuuden kaupungiksi”. Vanhukset istuvat sen toreilla, ja lapset leikkivät niillä. Tämän toteuttaminen ei ole liian vaikeaa Jehovalle, totuudelliselle ja vanhurskaalle Jumalalle! Jehova lupaa rauhan siemenen kansansa jäännökselle ja sanoo: ”Älkää pelätkö. Olkoot kätenne vahvat.” (8:3, 13, UM) Heidän tulisi tehdä näin: puhua totuudenmukaisesti toisilleen, tuomita totuuden mukaan ja torjua sydämestään onnettomuutta tuottavat juonet ja väärät valat. Tulee aika, jolloin monien kaupunkien asukkaat varmasti kehottavat toisiaan lähtemään hartaasti etsimään Jehovaa, ja ”kymmenen miestä” kaikista kielistä ”tarttuu – – sen miehen liepeeseen, joka on juutalainen”, ja kulkee Jumalan kansan kanssa. – 8:23, UM.

19. Mitä ankaria julistuksia seuraa, mutta mitä sanotaan Jerusalemin kuninkaasta?

¹⁹ Julistuksia kansakuntia ja vääriä paimenia vastaan (9:1–11:17). Kirjan toisessa jaksossa, luvuissa 9–14, Sakarja siirtyy vertauskuvallisista näyistä tavanomaisempaan profeetalliseen tyyliin. Hän aloittaa esittämällä ankaran julistuksen eri kaupunkeja vastaan, muun muassa Tyroksen kallioista saarikaupunkia vastaan. Jerusalemin kerrotaan huutavan iloisen voitonriemuisena, sillä ”sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla.” (9:9) Hävittäen sotavaunut ja jousen hän puhuu rauhaa kansakunnille ja hallitsee maan ääriin asti. Jehova taistelee kansansa puolesta Kreikkaa vastaan ja pelastaa sen. ”Sillä kuinka suuri onkaan hänen hyvyytensä ja kuinka suuri onkaan hänen kauneutensa!” (9:17, UM) Jehova, Sateenantaja, tuomitsee ennustelijat ja väärät paimenet. Hän tekee Juudan huoneesta ylemmän ja Efraimiin kuuluvista väkevän miehen kaltaisia. Lunastettujen ”sydän riemuitsee Jehovassa – – ja hänen nimessään he vaeltavat”. – 10:7, 12, UM.

20. Mitä vertauskuvia esitetään sauvoilla ”Miellyttävyys” ja ”Yhteys”?

²⁰ Sitten Sakarja määrätään paimentamaan laumaa, jonka säälimättömät paimenet ovat myyneet teurastettavaksi sanoen: ”Olkoon Jehova siunattu minun rikastuessani.” (11:5, UM) Profeetta ottaa kaksi sauvaa ja antaa niille nimet ”Miellyttävyys” ja ”Yhteys”. (11:7, UM) Katkaisemalla ”Miellyttävyyden” hän vertauskuvaa rikottua liittoa. Sitten hän pyytää palkkaansa, ja hänelle punnitaan 30 hopearahaa. Jehova käskee Sakarjan heittää ne rahastoon ja sanoo mitä purevimman ivallisesti: ”Tuo majesteettinen hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet.” (11:13, UM) Sitten katkaistaan ”Yhteys”-sauva, ja se rikkoo Juudan ja Israelin veljeyden. Miekka kohtaa niitä vääriä paimenia, jotka ovat laiminlyöneet Jehovan lampaat.

21. a) Mikä on Jehovan tuomio niille, jotka taistelevat Jerusalemia vastaan? b) Mikä hajaantuminen ja puhdistaminen ennustetaan?

²¹ Jehova sotii, hänestä tulee kuningas (12:1–14:21). Seuraa uusi julistus. Jehova tekee Jerusalemista maljan, joka saa kansat hoipertelemaan, ja raskaan kiven, joka repii sitä nostavat. Hän tuhoaa kaikki kansakunnat, jotka tulevat Jerusalemia vastaan. Jehova vuodattaa Daavidin huoneen päälle suosion ja hartaiden pyyntöjen hengen, ja ihmiset katsovat häneen, jonka he lävistivät, ja valittavat häntä ”niinkuin valitetaan ainokaista”. (12:10) Armeijoiden Jehova julistaa hävitettäviksi kaikki epäjumalat ja väärät profeetat; tällaisen profeetan omien vanhempien on haavoitettava häntä niin, että hän häveten riisuu yltään profeetan vaatetuksen. Jehovan paimentoveria lyödään ja lauma hajaantuu, mutta Jehova puhdistaa ”kolmannen osan” huutamaan avuksi hänen nimeään. Jehova sanoo: ”Se on minun kansani”, ja se vastaa: ”Jehova on minun Jumalani.” – 13:9, UM.

22. Mitä tulee tapahtumaan kansakunnille ja Jerusalemille ”Jehovan päivänä”?

²² ”Katso, Jehovan päivä on tulossa.” Kaikki kansakunnat hyökkäävät Jerusalemiin, puoli kaupunkia joutuu pakkosiirtolaisuuteen, ja vain jäännös jää jäljelle. Silloin Jehova lähtee liikkeelle ja sotii noita kansakuntia vastaan ”niin kuin sotimispäivänään, taistelun päivänä”. (14:1, 3, UM) Jerusalemin itäpuolella sijaitseva oliivipuiden vuori halkeaa idästä länteen, jolloin muodostuu turvalaakso. Sinä päivänä virtaavat elävät vedet Jerusalemista itään ja länteen kesät talvet, ja ”Jehovasta on tuleva koko maan kuningas”. (14:9, UM) Jerusalemin ollessa turvassa Jehova vitsaa sitä vastaan sotivia. Heidän seisoessaan heidän lihansa, silmänsä ja kielensä mätänevät. Sekasorto valtaa heidät. Kunkin käsi kääntyy hänen lähimmäisensä kättä vastaan. Kaikista kansakunnista jäljelle jääneiden on ”mentävä ylös vuodesta vuoteen kumartamaan Kuningasta, armeijoiden Jehovaa”. – 14:16, UM.

MIKSI HYÖDYLLINEN

23. Miten Sakarjan kirja vahvistaa uskoa?

²³ Kaikki, jotka tutkivat ja mietiskelevät Sakarjan profetiaa, hyötyvät saamastaan uskoa vahvistavasta tiedosta. Yli 50 kertaa Sakarja kiinnittää huomion ”armeijoiden Jehovaan” (UM), joka taistelee kansansa puolesta ja suojelee sitä täyttäen siihen kuuluvat voimalla tarpeen mukaan. Kun temppelin rakennustyön valmistumista uhkasi vuoren kaltainen vastustus, Sakarja julisti: ”Tämä on Jehovan sana Serubbaabelille ja kuuluu: ’”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni”, on armeijoiden Jehova sanonut. Mikä olet sinä, suuri vuori? Serubbaabelin edessä sinusta tulee lakeus.’” Temppeli valmistui Jehovan hengen avulla. Nykyäänkin esteet hälvenevät, jos niihin käydään käsiksi uskoen Jehovaan. Jeesus sanoikin opetuslapsilleen: ”Jos teillä on uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te sanotte tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyy, eikä mikään ole teille mahdotonta.” – Sak. 4:6, 7, UM; Matt. 17:20.

24. Mikä valaiseva esimerkki uskollisuudesta esitetään Sakarjan kirjan 13. luvussa?

²⁴ Luvun 13 jakeissa 2–6 Sakarja valaisee sitä uskollisuutta, joka tähän päivään asti on ollut tunnusomaista Jehovan järjestölle. Tämän uskollisuuden täytyy kohota kaikkien ihmissuhteiden, esimerkiksi läheisten verisukulaisten välillä vallitsevien suhteiden, yläpuolelle. Jos joku läheinen sukulainen profetoisi valhetta Jehovan nimessä, toisin sanoen puhuisi vastoin Valtakunnan sanomaa ja yrittäisi väärin vaikuttaa muihin Jumalan kansan seurakunnan jäseniin, niin hänen perheensä jäsenten on uskollisesti tuettava mitä tahansa seurakunnan oikeustoimia. Samalla tavalla täytyy suhtautua kehen tahansa läheiseen toveriin, joka profetoi väärin, jotta hän häpeäisi ja tuntisi tuskaa sydämessään väärän toimintansa vuoksi.

25. Miten Sakarjan profetia liittyy muihin raamatunkohtiin Messiaan, ”Vesan”, tunnistamisessa ja sen osoittamisessa, että hän toimii Jehovan alaisena Ylimmäisenä Pappina ja Kuninkaana?

²⁵ Kuten johdantokappaleissa osoitettiin, Sakarja oli ennustanut yksityiskohtaisen tarkasti Jeesuksen tulon Jerusalemiin kuninkaana, ’nöyränä ja ratsastaen aasilla’, hänen kavaltamisensa ”kolmestakymmenestä hopearahasta”, hänen opetuslastensa hajaantumisen tuolloin ja sen, että hänet lävistettäisiin paalussa sotilaan keihäällä. (Sak. 9:9; 11:12; 13:7; 12:10) Profetiassa mainitaan myös ”Vesa” Jehovan temppelin rakentajana. Jesajan 11:1–10:n, Jeremian 23:5:n ja Luukkaan 1:32, 33:n vertailu osoittaa hänen olevan Jeesus Kristus, joka ”hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti”. Sakarja kuvailee ”Vesaa” ”papiksi valtaistuimellaan”, mikä sopii yhteen apostoli Paavalin sanojen kanssa: ”Jeesuksesta – – on iäksi tullut ylimmäinen pappi Melkisedekin tavan mukaan” ja: ”Hän on istunut Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle taivaissa.” (Sak. 6:12, 13, UM; Hepr. 6:20; 8:1) Näin profetia osoittaa ”Vesan” Jumalan oikealla puolella taivaissa olevaksi Ylimmäiseksi Papiksi ja Kuninkaaksi, samalla kun siinä julistetaan Jehova kaikkien yläpuolella olevaksi Suvereeniksi Hallitsijaksi: ”Ja Jehovasta on tuleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Jehova osoittautuu olevan yksi ja hänen nimensä yksi.” – Sak. 14:9, UM.

26. Mihin loistoisaan ”päivään” Sakarja toistuvasti viittaa?

²⁶ Viitatessaan tuohon aikaan profeetta toistaa ilmauksen ”sinä päivänä” noin 20 kertaa, ja se esiintyy myös aivan hänen profetiansa loppusanoissa. Sen monien esiintymiskohtien tarkastelu osoittaa sen tarkoittavan päivää, jona Jehova hävittää epäjumalien nimet ja poistaa väärät profeetat. (13:2, 4) Se on päivä, jona Jehova sotii hyökkääjäkansoja vastaan ja levittää sekasortoa niiden riveihin tuhotessaan ne ja järjestäessään ’vuortensa laakson’ oman kansansa turvaksi. (14:1–5, 13, UM; 12:8, 9) Niin, ”Jehova, heidän Jumalansa, pelastaa heidät sinä päivänä niin kuin kansansa katraan”, ja he ’kutsuvat toinen toistaan viinipuun ja viikunapuun alle’. (Sak. 9:16, UM; 3:10; Miika 4:4) Se on se loistoisa päivä, jona armeijoiden Jehova ’asuu kansansa keskellä’ ja jona ”elävät vedet virtaavat Jerusalemista”. Nämä Sakarjan sanat ilmaisevat ”sen päivän” tapahtumat Valtakunnan lupaukseen kuuluvien ”uuden taivaan ja uuden maan” airuiksi. – Sak. 2:11; 14:8; Ilm. 21:1–3; 22:1.

27. Miten Sakarjan profetiassa kohdistetaan huomio Jehovan nimen pyhittämiseen?

²⁷ ”Kuka pitää halpana pienten alkujen päivän?” kysyy Jehova. Katso, seuraavankaltainen kukoistus on käsittävä koko maan: ’Monet kansat ja mahtavat kansakunnat tulevat todella Jerusalemiin etsimään armeijoiden Jehovaa, ja kymmenen miestä kaikista kansakuntien kielistä tarttuu sen miehen liepeeseen, joka on juutalainen, sanoen: ”Me tahdomme kulkea teidän kanssanne, sillä olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.”’ ”Sinä päivänä” hevosen kulkusissakin on sanat: ”Pyhyys kuuluu Jehovalle!” Näiden sydäntä lämmittävien ennustusten tarkasteleminen on erittäin hyödyllistä, sillä ne osoittavat, että Jehovan nimi tosiaan pyhitetään hänen Valtakunta-Siemenensä välityksellä! – Sak. 4:10; 8:22, 23, UM; 14:20, UM.

[Alaviitteet]