Opetatko samalla tavalla kuin Jeesus?

”Ihmisjoukot olivat perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan, sillä hän opetti näitä ihmisiä niin kuin sellainen, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.” (MATTEUS 7:28, 29)

 1. Ketkä seurasivat Jeesusta hänen opettaessaan Galileassa, ja miten Jeesus siihen suhtautui?

MENIPÄ Jeesus minne tahansa, ihmisjoukot kerääntyivät hänen luokseen. ”Hän kierteli kautta koko Galilean, opetti sen synagogissa ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta kansan keskuudessa.” Kun sanoma hänen toiminnastaan levisi, ”suuret ihmisjoukot seurasivat häntä Galileasta ja Dekapoliista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin toiselta puolelta”. (Matteus 4:23, 25.) Nähdessään heidät ”hän tunsi sääliä näitä ihmisiä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. He saattoivat hänen opettaessaan aistia sen säälin ja hellän kiintymyksen, jota hän tunsi heitä kohtaan; se oli kuin lievittävää palsamia heidän haavoihinsa ja veti heitä hänen läheisyyteensä. (Matteus 9:35, 36.)

 2. Mikä veti puoleensa suuria ihmisjoukkoja Jeesuksen ihmetekojen lisäksi?

² Miten ihmeellisesti Jeesus paransikaan fyysisiä sairauksia – puhdisti lepratautisia, sai kuuroja kuulemaan, sokeita näkemään ja rampoja kävelemään, toi kuolleita takaisin elämään! Varmasti nämä vaikuttavat näytteet Jehovan voimasta, joka toimi Jeesuksen kautta, houkuttelivat paikalle suuria ihmisjoukkoja. Heitä eivät kuitenkaan vetäneet puoleensa pelkät ihmeet: väkeä saapui virtanaan myös sen hengellisen parannuksen tähden, joka oli saatavissa Jeesuksen opettaessa. Pane merkille heidän reaktionsa esimerkiksi heidän kuultuaan hänen kuuluisan vuorisaarnansa: ”Kun nyt Jeesus päätti nämä sanat, niin seurauksena oli, että ihmisjoukot olivat perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan, sillä hän opetti näitä ihmisiä niin kuin sellainen, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.” (Matteus 7:28, 29.) Heidän rabbinsa lainasivat auktoriteetteina menneiden aikojen rabbien suullisia perinteitä. Jeesus opetti heitä Jumalalta saamansa vallan perusteella: ”Minkä puhun, sen minä puhun niin kuin Isä on minulle sanonut.” (Johannes 12:50.)

Hänen opetuksensa tavoitti sydämen

 3. Miten se tapa, jolla Jeesus esitti sanomansa, erosi kirjanoppineiden ja fariseusten esitystavasta?

³ Jeesuksen opetus erosi kirjanoppineiden ja fariseusten opetuksesta paitsi sisällöltään – hän opetti Jumalalta tulleita totuuksia, kun taas nämä opettivat ihmisten rasittavia suullisia perinteitä – myös esitystavaltaan. Kirjanoppineet ja fariseukset olivat ylimielisiä ja kovia; he vaativat ylpeästi, että heitä kutsuttaisiin ylistävillä arvonimillä, ja torjuivat ihmisjoukot pilkallisesti ”kirottuna” kansana. Jeesus oli sen sijaan nöyrä, lempeä, huomaavainen, myötätuntoinen ja monesti joustava; hän sääli näitä ihmisiä. Hän opetti paitsi oikeilla sanoilla myös sydämestä lähtevillä miellyttävillä sanoilla, jotka menivät suoraan hänen kuulijoidensa sydämeen. Hänen iloinen sanomansa veti ihmisiä hänen puoleensa, toi heidät temppeliin jo aamuvarhaisella häntä kuulemaan sekä sai heidät riippumaan hänessä kiinni ja kuuntelemaan häntä mielellään. He ilmaantuivat paikalle sankoin joukoin kuulemaan häntä ja julistivat: ”Koskaan ei kukaan toinen ihminen ole puhunut sillä tavoin.” (Johannes 7:46–49; Markus 12:37; Luukas 4:22; 19:48; 21:38.)

 4. Mikä Jeesuksen saarnaamisessa veti monia ihmisiä puoleensa aivan erityisesti?

⁴ Varmasti yksi syy siihen, että ihmiset tunsivat vetoa Jeesuksen opetukseen, olivat hänen kuvauksensa. Hän näki saman, minkä muutkin, mutta se sai hänet ajattelemaan sellaista, mikä muille ei koskaan tullut mieleenkään. Kedoilla kasvavat liljat, pesiään rakentavat linnut, siementä kylvävät miehet, kadoksissa olleita lampaita takaisin laumaan kantavat paimenet, vanhoja päällysvaippoja paikkaavat naiset, torilla leikkivät lapset, verkkojaan veneeseen vetävät kalastajat – aivan arkipäiväiset tapahtumat, jotka jokainen näki – eivät milloinkaan olleet arkisia Jeesuksen silmissä. Katsoipa hän minne tahansa, hän näki jotakin, millä hän saattoi havainnollistaa Jumalaa ja hänen Valtakuntaansa tai kiinnittää huomion johonkin häntä ympäröivän yhteiskunnan puoleen.

 5. Mihin Jeesuksen kuvaukset perustuivat, ja mikä teki niistä tehokkaita?

⁵ Jeesuksen kuvaukset perustuvat jokapäiväisiin asioihin, joita ihmiset ovat nähneet monen monta kertaa, ja kun näihin tuttuihin asioihin kytketään totuuksia, ne syöpyvät nopeasti syvälle kuuntelevien ihmisten mieleen. Ihminen ei ainoastaan kuule noita totuuksia – hän myös näkee ne sielunsa silmin ja voi myöhemmin palauttaa ne helposti mieleensä. Jeesuksen kuvauksille oli ominaista yksinkertaisuus; niistä oli karsittu pois kaikki sellainen turha, mikä voisi haitata noiden totuuksien ymmärtämistä. Ajatellaanpa vaikkapa kuvausta lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta. Sen avulla voi elävästi nähdä, millainen on hyvä lähimmäinen. (Luukas 10:29–37.) Jeesus kertoi myös kahdesta pojasta: toinen sanoi menevänsä töihin viinitarhaan muttei mennytkään ja toinen sanoi, ettei menisi, mutta menikin. On helppo nähdä, mikä on todellisen tottelevaisuuden ydin: se että tekee tehtäväksi annetun työn. (Matteus 21:28–31.) Yksikään mieli ei uinunut eikä harhaillut Jeesuksen elävän opetuksen aikana. Ihmisillä oli yllin kyllin kuunneltavaa ja nähtävää.

Jeesus jousti kun rakkaus antoi siihen aihetta

 6. Milloin on erityisen hyvä olla järkevä eli joustava?

⁶ Monesti silloin, kun Raamatussa puhutaan järkevyydestä, alaviitteessä osoitetaan sen tarkoittavan joustavuutta. Jumalalta tuleva viisaus on joustava lieventävien asianhaarojen ilmetessä. Meidän täytyy toisinaan olla järkeviä eli joustavia. Vanhinten tulee haluta joustaa, kun rakkaus antaa siihen aihetta ja katumus antaa sille perusteen. (1. Timoteukselle 3:3; Jaakob 3:17.) Jeesus jätti erinomaisen esimerkin joustamisesta ja poikkesi yleisistä säännöistä silloin, kun armo tai sääli sitä vaati.

 7. Mainitse muutamia esimerkkejä Jeesuksen joustavuudesta.

⁷ Kerran Jeesus sanoi: ”Joka kieltäytyy tunnustamasta minua ihmisten edessä, sitä minäkin kieltäydyn tunnustamasta Isäni edessä, joka on taivaissa.” Hän ei kuitenkaan hylännyt Pietaria, vaikka tämä kielsi hänet kolmesti. Tilanteeseen vaikutti lieventäviä asianhaaroja, jotka Jeesus otti selvästikin huomioon. (Matteus 10:33; Luukas 22:54–62.) Lieventävät asianhaarat vallitsivat myös silloin, kun verenvuototautinen epäpuhdas nainen rikkoi Mooseksen lakia tulemalla ihmisjoukkoon. Jeesus ei tuominnut häntäkään. Hän ymmärsi, miten epätoivoinen nainen oli. (Markus 1:40–42; 5:25–34; ks. myös Luukas 5:12, 13.) Jeesus oli sanonut apostoleilleen, etteivät he saisi kertoa hänen olevan Messias, mutta hän ei kuitenkaan takertunut tuohon sääntöön kertoessaan samarialaiselle naiselle kaivolla olevansa Messias (Matteus 16:20; Johannes 4:25, 26). Kaikissa näissä tapauksissa oli tällainen joustavuus paikallaan rakkauden, armon ja sääliväisyyden vuoksi (Jaakob 2:13).

 8. Milloin kirjanoppineet ja fariseukset tinkivät säännöistä, ja milloin he eivät tehneet niin?

⁸ Joustamattomat kirjanoppineet ja fariseukset toimivat toisin. He kyllä itse rikkoivat sapattia koskevia perinteitään silloin kun heidän oma sonninsa piti viedä veden ääreen. Tai jos heidän sonninsa tai poikansa putosi kaivoon, he rikkoivat sapattia vetämällä pudonneen ylös. Tavallisen kansan ollessa kyseessä he eivät kuitenkaan joustaneet tippaakaan! He eivät halunneet ”sormellaankaan liikauttaa” vaatimuksia! (Matteus 23:4; Luukas 14:5.) Jeesukselle ihmiset merkitsivät enemmän kuin useimmat säännöt; fariseuksille säännöt merkitsivät enemmän kuin ihmiset.

”Käskyn pojaksi”

 9, 10. Mistä Jeesuksen vanhemmat löysivät hänet palattuaan Jerusalemiin, ja mitä Jeesuksen kyseleminen merkitsi?

⁹ Jotkut valittelevat sitä, että Jeesuksen lapsuudesta on kirjoitettu muistiin vain yksi tapaus. Silti monilta jää huomaamatta tuon tapahtuman suuri merkitys. Tapahtumasta kerrotaan Luukkaan 2:46, 47:ssä: ”Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä, jossa hän istui opettajien keskellä ja kuunteli heitä ja kyseli heiltä. Mutta kaikki, jotka kuuntelivat häntä, hämmästelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.” Kittelin Uuden testamentin teologisessa sanakirjassa esitetään ajatus, että tässä tapauksessa kreikkalainen sana ”kyseli” ei tarkoittanut pelkkää poikamaista uteliaisuutta. Sanalla voitiin viitata oikeudellisessa kuulustelussa, tutkimuksessa ja ristikuulustelussa tehtävään kyselyyn ja jopa ”fariseusten ja saddukeusten teräviin ja viekkaisiin kysymyksiin”, joita on esimerkiksi Markuksen 10:2:ssa ja 12:18–23:ssa. (Theological Dictionary of the New Testament.)

¹⁰ Samassa sanakirjassa jatketaan: ”Kun pidetään mielessä tämä käyttötapa, voidaan kysyä, kertooko – – [Luukkaan] 2:46 pikemminkin tuon pojan menestyksellisestä väittelystä kuin siitä, että hän uteliaisuudesta kyselee kaikenlaista. Jae 47 sopisi hyvin edelliseen näkemykseen.”a Sen mukaan, miten Rotherham kääntää jakeen 47, ihmiset joutuvat dramaattiseen tilanteeseen: ”Kaikki, jotka kuulivat häntä, olivat nyt aivan haltioissaan hänen ymmärryksestään ja vastauksistaan.” Robertsonin Uuden testamentin kielikuvia selittävässä teoksessa sanotaan heidän hämmästelynsä tarkoittavan sitä, että ”he olivat niin perin juurin hämmästyneitä, että heidän silmänsä olivat pullistua päästä”. (Word Pictures in the New Testament.)

11. Miten Maria ja Joosef reagoivat siihen, mitä he näkivät ja kuulivat, ja millainen ajatus eräässä teologisessa sanakirjassa esitetään?

¹¹ Kun Jeesuksen vanhemmat viimein saapuivat tapahtumapaikalle, ”he yllättyivät perin pohjin” (Luukas 2:48). Robertson sanoo, että tätä ilmausta vastaavan kreikkalaisen sanan merkitys on ”lyödä ulos, iskeä”. Hän lisää, että se, mitä Joosef ja Maria näkivät ja kuulivat, ”löi heidät” hämmästyksellä. Tavallaan Jeesus oli jo tuolloin hämmästyttävä opettaja. Tämän temppelissä sattuneen tapauksen perusteella Kittelin teoksessa väitetään, että ”Jeesus panee vireille jo lapsuudessaan sen konfliktin, jossa Hänen vastustajiensa on lopulta annettava periksi”.

12. Mikä oli tunnusomaista Jeesuksen myöhemmille keskusteluille uskonnollisten johtajien kanssa?

¹² Ja periksi he antoivatkin! Juuri tällaisella kyselyllä Jeesus löi fariseukset vuosia myöhemmin, kunnes nämä eivät ’uskaltaneet siitä päivästä lähtien kysellä häneltä enempää’ (Matteus 22:41–46). Saddukeuksetkin vaiennettiin heidän kysyttyään ylösnousemuksesta, eivätkä he ”enää rohjenneet tehdä hänelle yhtään ainoata kysymystä” (Luukas 20:27–40). Kirjanoppineille ei käynyt sen paremmin. Kun eräs heistä oli käynyt keskustelun Jeesuksen kanssa, ”kukaan ei enää rohjennut kysellä häneltä” (Markus 12:28–34).

13. Minkä vuoksi temppelissä sattunut tapaus oli merkityksellinen Jeesuksen elämässä, ja minkä muun asian tietämisestä se kertoo?

¹³ Miksi juuri tämä tapaus Jeesuksesta ja temppelin opettajista on poimittu muistiin hänen lapsuudestaan? Se oli käännekohta Jeesuksen elämässä. Hänestä tuli noin 12-vuotiaana sellainen, jota juutalaiset sanoisivat ”käskyn pojaksi”, vastuulliseksi noudattamaan kaikkia lain säännöksiä. Kun Maria valitti Jeesukselle tämän tuottaneen hänelle ja Joosefille ahdistusta, hänen poikansa vastaus osoitti, että hän luultavasti tiesi ihmeen kautta tapahtuneesta syntymästään ja tulevaisuudestaan Messiaana. Tämän voi päätellä siitä, että hän huomautti Jumalan olevan hyvin suoranaisesti hänen Isänsä: ”Miksi teidän oli lähdettävä minua etsimään? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni huoneessa?” Nämä muuten ovat Jeesuksen ensimmäiset sanat, jotka on kirjoitettu Raamattuun, ja ne osoittavat hänen tietäneen, missä tarkoituksessa Jehova oli lähettänyt hänet maan päälle. Koko tapaus on siten erittäin merkityksellinen. (Luukas 2:48, 49.)

Jeesus rakastaa ja ymmärtää lapsia

14. Mitä mielenkiintoisia seikkoja voi kertomus nuoresta Jeesuksesta temppelissä saada lapset ja nuoret oivaltamaan?

¹⁴ Tämän kertomuksen pitäisi tuntua kiehtovalta varsinkin lapsista ja nuorista. Se osoittaa, miten uutterasti Jeesuksen on täytynyt tutkia kasvaessaan kohti aikuisuutta. Syvä kunnioitus valtasi temppelissä olleet rabbit tämän 12-vuotiaan ”käskyn pojan” viisauden vuoksi. Silti hän työskenteli edelleen Joosefin kanssa puusepänverstaassa, ”pysyi – – alamaisena” hänelle ja Marialle sekä edistyi ”suosiossa Jumalan ja ihmisten edessä” (Luukas 2:51, 52).

15. Miten Jeesus tuki lapsia ja nuoria maanpäällisen palveluksensa aikana, ja mitä se merkitsee nykypäivän lapsille ja nuorille?

¹⁵ Jeesus tuki suuresti lapsia ja nuoria maanpäällisen palveluksensa aikana: ”Kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja pojat, jotka huusivat temppelissä ja sanoivat: ’Oi pelasta Daavidin Poika!’, he närkästyivät ja sanoivat hänelle: ’Kuuletko, mitä nämä sanovat?’ Jeesus sanoi heille: ’Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet tätä: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut ylistystä”?’” (Matteus 21:15, 16; Psalmit 8:3.) Aivan samalla tavalla hän tukee nykyään niitä satojatuhansia lapsia ja nuoria, jotka säilyttävät nuhteettomuuden ja valmistavat ylistystä; jotkut ovat tehneet niin jopa oman henkensä kustannuksella!

16. a) Minkä opetuksen Jeesus välitti apostoleilleen asettamalla lapsukaisen seisomaan heidän keskelleen? b) Minä Jeesuksen elämän hyvin ratkaisevana ajankohtana hänellä oli yhä aikaa lapsille?

¹⁶ Kun apostolit väittelivät siitä, kuka heistä oli suurin, Jeesus sanoi noille kahdelletoista: ”’Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, niin hänen tulee olla viimeinen kaikista ja kaikkien palvelija.’ Ja hän otti erään lapsukaisen, asetti sen seisomaan heidän keskelleen, sulki sen syliinsä ja sanoi heille: ’Joka ottaa vastaan yhden tällaisista lapsukaisista minun nimeni perusteella, se ottaa vastaan minut, ja joka ottaa vastaan minut, se ei ota vastaan ainoastaan minua, vaan myös hänet, joka on minut lähettänyt.’” (Markus 9:35–37.) Lisäksi ollessaan viimeistä kertaa menossa kohti Jerusalemia, jossa hän kokisi hirvittävän koetuksen ja kuoleman, hän järjesti aikaa lapsille: ”Antakaa lapsukaisten tulla minun luokseni; älkää yrittäkö estää heitä, sillä Jumalan valtakunta kuuluu senkaltaisille.” Sitten hän ”otti lapset syliinsä ja rupesi siunaamaan heitä pannen kätensä heidän päälleen”. (Markus 10:13–16.)

17. Miksi Jeesuksen oli helppo saada kosketus lapsiin, ja mitä lasten täytyy muistaa hänestä?

¹⁷ Jeesus tietää, millaista on olla lapsi aikuisten maailmassa. Hän eli aikuisten kanssa, teki työtä heidän rinnallaan, koki, millaista on olla alamainen heille, ja tunsi myös sitä lämpöä ja turvallisuutta, jota heidän rakkautensa osakseen saaminen synnyttää. Lapset, tämä sama Jeesus on teidän ystävänne; hän kuoli teidän puolestanne, ja te tulette elämään ikuisesti, jos tottelette hänen käskyjään (Johannes 15:13, 14).

18. Mikä huimaava ajatus meidän tulee pitää mielessä, varsinkin paineen ja vaaran aikoina?

¹⁸ Jeesuksen käskyjen mukaan toimiminen ei ole niin vaikeaa kuin voisi luulla. Lapset ja nuoret, hän on valmis tukemaan teitä ja kaikkia muita, aivan kuten kerrotaan Matteuksen 11:28–30:ssä: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne [tai ”tulkaa minun ikeeni alle kanssani”, UM, engl. viitelaitoksen alaviite] ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” Kuvittelehan, samalla kun vaellat elämän läpi palvellen Jehovaa, Jeesus vaeltaa rinnallasi ja tekee ikeestä miellyttävän ja kuormasta kevyen. Se on huimaava ajatus meille kaikille!

19. Mitä Jeesuksen opetustapoja koskevia kysymyksiä voimme aika ajoin käydä läpi?

¹⁹ Kun nyt olemme käyneet läpi vain muutamia Jeesuksen opetustapoja, niin huomaammeko opettavamme samalla tavalla kuin hän? Saako sääli meidät tekemään voitavamme auttaaksemme fyysisesti sairaita tai hengellisesti nälkäisiä heitä nähdessämme? Opetammeko toisille Jumalan sanaa vai fariseusten tapaan omia ajatuksiamme? Kiinnitämmekö valppaasti huomiota meitä ympäröiviin jokapäiväisiin asioihin, joilla voimme selventää, elävöittää ja kiteyttää hengellisiä totuuksia sekä tehostaa niiden ymmärtämistä? Vältämmekö pitämästä tiukasti kiinni joistakin säännöistä, silloin kun rakkautta ja armoa voitaisiin asianhaarojen vuoksi osoittaa paremmin joustamalla noiden sääntöjen soveltamisessa? Entä lapset? Osoitammeko heitä kohtaan samaa hellää kiinnostusta ja rakkaudellista huomaavaisuutta kuin Jeesus osoitti? Kannustatteko lapsianne tutkimaan samalla tavoin kuin Jeesus tutki poikana? Oletko luja kuten Jeesus oli, mutta valmis ottamaan katuvat lämpimästi vastaan, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle? (Matteus 23:37.)

20. Millä ilahduttavalla ajatuksella voimme lohduttautua palvellessamme Jumalaamme?

²⁰ Jos yritämme parhaamme opettaaksemme samalla tavalla kuin Jeesus, hän antaa varmasti meidän ’tulla hänen ikeensä alle kanssaan’ (Matteus 11:28–30).

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Miksi ihmisjoukot kerääntyivät Jeesuksen luokse?

◻ Miksi Jeesus jousti silloin tällöin joissakin säännöissä?

◻ Mitä voimme oppia siitä, miten Jeesus kyseli temppelin opettajilta?

◻ Mitä voimme oppia Jeesuksen suhteesta lapsiin?