110. luku
Palvelus temppelissä päättyy
JEESUS näyttäytyy viimeisen kerran temppelissä. Hän on itse asiassa päättämässä julkista palvelustaan maan päällä lukuun ottamatta oikeudenkäyntiinsä ja teloittamiseensa liittyviä tapahtumia, jotka ovat kolmen päivän kuluttua. Nyt hän jatkaa kirjanoppineiden ja fariseusten ankaraa arvostelemista.
Hän huudahtaa vielä kolme kertaa: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, ulkokullatut!” Hän esittää heille tällaisen huudahduksen ensiksikin siksi, että he puhdistavat ”maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuolelta ne ovat täynnä ryöstöä ja kohtuuttomuutta”. Niinpä hän kehottaa: ”Puhdista ensin maljan ja vadin sisäpuoli, jotta sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi.”
Seuraavaksi hän ilmaisee paheksuntaa kirjanoppineita ja fariseuksia kohtaan heidän sisäisen turmeltuneisuutensa ja mädännäisyytensä vuoksi, jonka he yrittävät peittää ulkoisella hurskaudella. ”Te muistutatte valkoisiksi kalkittuja hautoja, jotka tosin ulkonaisesti näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleitten luita ja kaikenlaista epäpuhtautta”, hän sanoo.
Lopuksi heidän ulkokultaisuutensa ilmenee siinä, että he ovat halukkaita rakentamaan hautoja profeetoille ja koristelemaan niitä kiinnittääkseen huomiota harjoittamaansa hyväntekeväisyyteen. He ovat kuitenkin, kuten Jeesus ilmaisee, ”niiden poikia, jotka murhasivat profeetat”. Jokainen, joka uskaltaa paljastaa heidän ulkokultaisuutensa, on todella vaarassa!
Jeesus jatkaa lausuen voimakkaimmat tuomitsevat sanansa. ”Käärmeet, kyykäärmeitten jälkeläiset”, hän sanoo, ”kuinka te pakenisitte Gehennan tuomiota?” Gehennan laaksoa käytetään Jerusalemin kaatopaikkana. Jeesus siis sanoo, että pahan menettelytapansa vuoksi kirjanoppineet ja fariseukset kärsivät ikuisen tuhon.
Niistä, jotka Jeesus lähettää edustajinaan, hän sanoo: ”Jotkut heistä te tapatte ja panette paaluun, ja muutamia heistä te ruoskitte synagogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin, jotta päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka on vuodatettu maan päällä vanhurskaan Aabelin verestä Sakarjan, Barakian [kutsutaan Joojadaksi 2. Aikakirjassa] pojan, vereen asti, hänen jonka te murhasitte pyhäkön ja alttarin välillä. Totisesti minä sanon teille: nämä kaikki tulevat tämän sukupolven päälle.”
Koska Sakarja kuritti Israelin johtajia, ”he tekivät salaliiton häntä vastaan ja kivittivät hänet kuoliaaksi kuninkaan käskystä Herran temppelin esipihalla”. Kuten Jeesus ennustaa, Israel tulee kuitenkin maksamaan kaiken sellaisen vanhurskaan veren vuodattamisesta. Maksun aika tulee 37 vuotta myöhemmin, vuonna 70, jolloin Rooman armeijat tuhoavat Jerusalemin ja yli miljoona juutalaista kuolee.
Kun Jeesus miettii tätä kauheaa tilannetta, hän on ahdistunut. ”Jerusalem, Jerusalem”, hän julistaa jälleen kerran, ”kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.”
Sitten Jeesus lisää: ”Tästä lähin ette missään tapauksessa näe minua, ennen kuin sanotte: ’Siunattu on hän, joka tulee Jehovan nimessä!’” Tuo hetki on Kristuksen läsnäolon aikana, jolloin hän tulee taivaalliseen Valtakuntaansa ja ihmiset näkevät hänet uskon silmin.
Jeesus siirtyy nyt paikkaan, jossa hän voi tarkkailla temppelin rahalippaita ja niihin rahaa pudottavia ihmisiä. Rikkaat pudottavat monta kolikkoa. Mutta sitten ilmestyy näkyviin köyhä leski ja pudottaa kaksi pientä, hyvin vähäarvoista kolikkoa.
Jeesus kutsuu opetuslapsensa luokseen ja sanoo: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä köyhä leski pudotti enemmän kuin kaikki nuo, jotka pudottivat rahaa lippaisiin.” He varmasti pohdiskelevat, miten asia voi olla näin. Niinpä Jeesus selittää: ”He kaikki pudottivat liiastaan, mutta hän puutteestaan pudotti kaiken mitä hänellä oli, koko elämisensä.” Tämän sanottuaan Jeesus lähtee temppelistä viimeisen kerran.
Ihmetellen temppelin kokoa ja kauneutta yksi hänen opetuslapsistaan huudahtaa: ”Opettaja, katso, millaisia kiviä ja millaisia rakennuksia!” Tiettävästi kivet tosiaankin ovat yli 10 metriä pitkiä, lähes 5 metriä leveitä ja yli 3 metriä korkeita!
”Näetkö nämä suuret rakennukset?” kysyy Jeesus. ”Tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle maahan hajottamatta.”
Tämän sanottuaan Jeesus ja hänen apostolinsa ylittävät Kidronin laakson ja kiipeävät Öljyvuorelle. Sieltä he voivat katsella alempana olevaa komeaa temppeliä. Matteus 23:25 – 24:3; Markus 12:41 – 13:3; Luukas 21:1–6; 2. Aikakirja 24:20–22.
▪ Mitä Jeesus tekee ollessaan viimeistä kertaa temppelissä?
▪ Miten kirjanoppineiden ja fariseusten ulkokultaisuus ilmenee?
▪ Mitä tarkoitetaan ”Gehennan tuomiolla”?
▪ Miksi Jeesus sanoo, että leski lahjoitti enemmän kuin rikkaat?