Ole valpas ja uuttera!

”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (MATTEUS 25:13)

1. Mitä apostoli Johannes odotti?

RAAMATUN viimeisessä keskustelussa Jeesus lupasi: ”Minä tulen nopeasti.” Hänen apostolinsa Johannes vastasi: ”Aamen! Tule, Herra Jeesus.” Apostoli ei lainkaan epäillyt Jeesuksen tuloa. Johannes oli ollut niiden apostolien joukossa, jotka olivat kysyneet Jeesukselta: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [kreik. pa·rou·siʹa ] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” Johannes odotti tosiaan luottavaisena Jeesuksen tulevaa läsnäoloa. (Ilmestys 22:20; Matteus 24:3.)

2. Miten kirkot suhtautuvat Jeesuksen läsnäoloon?

² Tällainen luottamus on harvinaista nykyään. Monissa kirkoissa opetetaan kyllä virallisesti Jeesuksen ”tuloa”, mutta harva niiden jäsenistä todellisuudessa odottaa sitä. Heidän elämänsä on sen mukaista. Eräässä parousiaa käsittelevässä kirjassa (The Parousia in the New Testament) sanotaan: ”Parousian toivo ei juuri vaikuta kirkon elämään, ajatteluun eikä työhön. – – Se kiireellisyyden tunne, jolla kirkon pitäisi suhtautua tehtäväänsä julistaa katumusta ja lähetyskäskyn mukaista evankeliumia, on heikentynyt ellei peräti kokonaan hävinnyt.” Mutta tämä ei sovellu kaikkiin!

3. a) Mitä tosi kristityt ajattelevat pa·rou·siʹasta? b) Erityisesti mitä me nyt tarkastelemme?

³ Jeesuksen tosi opetuslapset odottavat innokkaasti nykyisen pahan asiainjärjestelmän loppua. Samalla kun odotamme sitä uskollisesti, meidän on säilytettävä oikea näkemys kaikesta Jeesuksen läsnäoloon liittyvästä ja toimittava sen mukaisesti. Näin voimme ’kestää loppuun asti ja pelastua’ (Matteus 24:13). Esittäessään Matteuksen 24. ja 25. luvuissa olevan profetian Jeesus antoi viisaita neuvoja, joita voimme soveltaa pysyväksi hyödyksemme. Luvussa 25 on vertauksia, jotka todennäköisesti tunnet, muun muassa vertaus kymmenestä neitsyestä (viisaista ja tyhmistä neitsyistä) ja talenttivertaus (Matteus 25:1–30). Miten voimme hyötyä näistä kuvauksista?

Ole viiden neitsyen tavoin valpas!

4. Mikä on neitsyitä koskevan vertauksen ydinajatus?

⁴ Voit haluta lukea uudelleen neitsyitä koskevan vertauksen, joka on Matteuksen 25:1–13:ssa. Tapahtumat liittyvät suuriin juutalaisiin häihin, joissa sulhanen menee morsiamen isän taloon ja saattaa morsiamen sulhasen kotiin (tai hänen isänsä kotiin). Tuollaiseen kulkueeseen saattoi kuulua soittajia ja laulajia, eikä sen saapumisaikaa yleensä tiedetty täsmälleen. Vertauksessa kymmenen neitsyttä odottivat yöhön saakka sulhasen saapumista. Viisi heistä oli tyhmästi jättänyt ottamatta mukaansa tarpeeksi lamppuöljyä, ja siksi heidän piti mennä ostamaan sitä lisää. Muut viisi olivat viisaasti tuoneet ylimääräistä öljyä astioissa voidakseen täyttää uudelleen lamppunsa, jos se kävisi odotuksen aikana tarpeelliseksi. Vain nämä viisi olivat paikalla ja valmiita, kun sulhanen saapui. Siksi vain heidän sallittiin tulla juhliin. Kun viisi tyhmää neitsyttä palasivat, heidän oli liian myöhäistä mennä sisään.

5. Mitkä raamatunkohdat luovat valoa neitsyitä koskevan vertauksen kuvaannolliseen merkitykseen?

⁵ Monien tämän vertauksen piirteiden voidaan ymmärtää olevan vertauskuvallisia. Raamatussa esimerkiksi puhutaan Jeesuksesta sulhasena (Johannes 3:28–30). Jeesus vertasi itseään kuninkaan poikaan, jolle valmistettiin häät (Matteus 22:1–14). Ja Raamattu vertaa Kristusta aviomieheen (Efesolaisille 5:23). On kiinnostavaa, että vaikka voideltuja kristittyjä kuvaillaan muualla Kristuksen ”morsiameksi”, tässä vertauksessa ei mainita morsianta (Johannes 3:29; Ilmestys 19:7; 21:2, 9). Siinä puhutaan kuitenkin kymmenestä neitsyestä, ja voideltuja verrataan muualla neitsyeen, joka on luvattu avioon Kristukselle (2. Korinttilaisille 11:2).a

6. Mitä Jeesus kehotti päättäessään vertauksen neitsyistä?

⁶ Näiden yksityiskohtien ja mahdollisten profeetallisten sovellusten lisäksi voimme varmasti oppia tästä vertauksesta erinomaisia periaatteita. Huomaa esimerkiksi, että Jeesus päätti sen sanoihin: ”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” Tämä vertaus siis osoittaa, että meidän jokaisen on tarpeellista olla valppaita tämän pahan järjestelmän lähestyvän lopun suhteen. Loppu tulee aivan varmasti, vaikka emme voikaan sanoa tarkkaa aikaa. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille näiden kahden neitsyiden ryhmän ilmaisemat asenteet.

7. Missä mielessä viisi vertauksen neitsyttä osoittautui tyhmiksi?

⁷ Jeesus sanoi: ”Viisi heistä oli tyhmää.” Johtuiko tämä siitä, että he eivät uskoneet sulhasen olevan tulossa? Olivatko he muualla etsimässä nautintoa? Tai oliko heidät petetty? Ei mitään tällaista. Jeesus sanoi, että nämä viisi ”lähtivät sulhasta vastaan”. He tiesivät, että hän oli tulossa, ja he halusivat olla tapahtumissa mukana ja jopa osallistua ”häihin”. Olivatko he kuitenkaan valmistautuneet riittävän hyvin? He odottivat häntä jonkin aikaa, ”keskelle yötä”, mutta he eivät olleet valmistautuneita hänen saapumiseensa, koittipa se milloin tahansa – aiemmin tai myöhemmin kuin he olivat alun perin odottaneet.

8. Miten viisi vertauksen neitsyistä osoittautui ymmärtäväisiksi?

⁸ Viisi muuta – ne joita Jeesus sanoi ymmärtäväisiksi – lähtivät hekin lamput sytytettyinä odottamaan sulhasen saapumista. Heidänkin piti odottaa, mutta he olivat ”ymmärtäväisiä”. ”Ymmärtäväiseksi” käännetty kreikan sana voi välittää sellaisen ajatuksen, että on ’harkitseva, järkevä, käytännöllisesti viisas’. Nämä viisi osoittivat ymmärtäväisyytensä tuomalla astioita, joissa oli ylimääräistä öljyä heidän lamppujensa täyttämiseen, jos se olisi tarpeen. Todellisuudessa he olivat keskittäneet huomionsa niin voimakkaasti siihen, että he olisivat valmiit sulhasta varten, että he eivät halunneet antaa pois öljyään. Tällainen valppaus ei ollut asiatonta: he olivat paikalla ja täysin valmiina, kun sulhanen saapui. Ne, jotka ”olivat valmiit, menivät hänen kanssaan sisään häihin, ja ovi suljettiin”.

9, 10. Mikä on neitsyitä koskevan vertauksen ydinopetus, ja mitä meidän pitäisi kysyä itseltämme?

⁹ Jeesuksen tarkoituksena ei ollut opettaa, miten käyttäytyä häissä, eikä esittää neuvoja omastaan jakamisesta. Hänen ydinajatuksensa oli: ”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” Kysy itseltäsi: olenko todella valpas Jeesuksen läsnäolon suhteen? Uskomme, että Jeesus hallitsee nyt taivaassa, mutta missä määrin keskitämme huomiomme siihen tosiasiaan, että ’Ihmisen Poika tulee pian taivaan pilvien päällä voimalla ja suurella kirkkaudella’? (Matteus 24:30.) ”Keskellä yötä” sulhasen saapuminen oli varmasti lähempänä kuin silloin, kun neitsyet menivät alun alkaen häntä vastaan. Samoin se aika, jolloin Ihmisen Poika saapuu tuhoamaan nykyisen pahan järjestelmän, on nyt lähempänä kuin silloin, kun aloimme odottaa hänen tuloaan (Roomalaisille 13:11–14). Olemmeko säilyttäneet valppautemme? Tulemmeko jopa yhä valppaammiksi sitä mukaa kuin tuo aika lähenee?

¹⁰ Käskyn ”pysykää – – valveilla” noudattaminen vaatii jatkuvaa valppautta. Viisi neitsyttä antoi öljynsä kulua loppuun ja meni ostamaan lisää. Samaten voisi nykyajan kristityn huomio hajaantua, niin että hän ei ole täysin valmistautunut Jeesuksen aivan lähellä olevaan saapumiseen. Näin kävi joillekuille ensimmäisen vuosisadan kristityille. Samoin voi käydä joillekuille nykyään. Kysykäämme siksi itseltämme: käykö näin parhaillaan minulle? (1. Tessalonikalaisille 5:6–8; Heprealaisille 2:1; 3:12; 12:3; Ilmestys 16:15.)

Ole uuttera lopun lähestyessä

11. Minkä vertauksen Jeesus esitti seuraavaksi, ja mitä se muistutti?

¹¹ Seuraavassa vertauksessaan Jeesus ei ainoastaan kehottanut seuraajiaan olemaan valppaita. Puhuttuaan viisaista ja tyhmistä neitsyistä hän kertoi talenttikuvauksen. (Lue Matteus 25:14–30.) Tämä muistuttaa monissa suhteissa Jeesuksen aiempaa minavertausta, jonka hän esitti, koska monet ”kuvittelivat, että Jumalan valtakunta ilmaantuisi siinä samassa” (Luukas 19:11–27).

12. Mikä on talenttivertauksen ydinajatus?

¹² Talenttivertauksessa Jeesus kertoi miehestä, joka ennen ulkomaille matkustamistaan kutsui luokseen kolme orjaa. Yhdelle hän uskoi viisi talenttia, toiselle kaksi ja viimeiselle vain yhden – ”kullekin tämän oman kyvyn mukaan”. Kyseessä oli todennäköisesti hopeatalentti, joka vastasi silloin arvoltaan työntekijän 14 vuoden ansioita – ja oli siis paljon rahaa! Palatessaan mies pani orjat selvittämään, mitä he olivat tehneet sinä ”pitkänä aikana”, jonka hän oli ollut poissa. Ensimmäiset kaksi orjaa olivat kaksinkertaistaneet heille uskotun omaisuuden arvon. ”Hyvin tehty”, hän sanoi ja lupasi kummallekin enemmän vastuuta sekä kehotti lopuksi: ”Mene herrasi iloon.” Orja, jolla oli yksi talentti, ei ollut pannut sitä mihinkään hyödylliseen käyttöön, koska isäntä oli hänen mukaansa äärimmäisen vaativainen. Orja kätki rahan eikä edes tallettanut sitä pankkiireille, jotta sille olisi kasvanut korkoa. Isäntä sanoi orjaa ”pahaksi ja laiskaksi”, koska tämä oli toiminut isäntänsä etuja vastaan. Siksi talentti otettiin häneltä pois, ja hänet lähetettiin ulos sinne, missä olisi ”itku ja hampaiden kiristely”.

13. Miten Jeesus osoittautui vertauksen isännän kaltaiseksi?

¹³  Yksityiskohdat voidaan jälleen ymmärtää vertauskuvallisesti. Esimerkiksi Jeesus, jota ulkomaille matkustava mies kuvasi, lähtisi pois opetuslastensa luota, menisi taivaaseen ja odottaisi pitkään, kunnes hän saisi kuninkaallisen vallan (Psalmit 110:1–4; Apostolien teot 2:34–36; Roomalaisille 8:34; Heprealaisille 10:12, 13).b Mutta jälleen voimme nähdä laajemman opetuksen tai periaatteen, jota meidän kaikkien pitäisi soveltaa elämäämme. Mikä se on?

14. Mitä elintärkeää ominaisuutta talenttivertaus tähdentää?

¹⁴ Toivommepa saavamme elää kuolemattomina taivaassa tai ikuisesti paratiisimaan päällä, Jeesuksen vertaus ilmaisee selvästi, että meidän pitäisi ahkeroida kristillisessä toiminnassa. Oikeastaan tämän vertauksen sanoma voidaan tiivistää yhteen sanaan: uutteruus. Apostolit antoivat mallin vuoden 33 helluntaista lähtien. Siitä kerrotaan: ”Monilla muillakin sanoilla – – [Pietari] antoi perusteellisen todistuksen ja kehotti heitä jatkuvasti sanoen: ’Pelastautukaa tästä kierosta sukupolvesta.’” (Apostolien teot 2:40–42.) Ja miten erinomaisia tuloksia hänen ponnistelunsa tuottivatkaan! Toisetkin, jotka lähtivät apostolien mukaan kristilliseen saarnaamistyöhön, olivat uutteria, ja niin hyvä uutinen ’lisääntyi kaikessa maailmassa’. (Kolossalaisille 1:3–6, 23; 1. Korinttilaisille 3:5–9.)

15. Millä erityisellä tavalla meidän pitäisi soveltaa talenttivertauksen ydinopetusta?

¹⁵ Muista asiayhteys, jossa tämä vertaus esitettiin: kyseessä oli Jeesuksen läsnäoloa koskeva profetia. Meillä on runsaasti todisteita siitä, että Jeesuksen pa·rou·siʹa on meneillään ja saavuttaa pian huippukohtansa. Palauta mieleesi, miten Jeesus yhdisti ”lopun” ja sen työn, jota kristittyjen piti tehdä: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14.) Kun muistamme tämän, niin minkä orjan kaltaisia olemme? Kysy itseltäsi: Olisiko syytä päätellä, että olen sen orjan kaltainen, joka kätki hänelle uskotun omaisuuden kenties samalla kun hän huolehti henkilökohtaisista asioistaan? Vai olenko selvästikin niiden kaltainen, jotka olivat hyviä ja uskollisia? Olenko täysin keskittynyt työskentelemään Isännän etujen hyväksi joka tilaisuudessa?

Valppaita ja uutteria hänen läsnäolonsa aikana

16. Mikä sanoma näillä kahdella käsittelemällämme vertauksella on sinulle?

¹⁶ Sen lisäksi, että näillä kahdella vertauksella on kuvaannollinen ja profeetallinen merkitys, niissä esitetään meille selkeää kannustusta, joka tulee itse Jeesuksen suusta. Hänen sanomansa on tämä: olkaa valppaita, olkaa uutteria erityisesti silloin, kun Kristuksen pa·rou·siʹan tunnusmerkki on nähtävissä. Tuo aika on nyt. Olemmeko siis todella valppaita ja uutteria?

17, 18. Mitä opetuslapsi Jaakob neuvoi Jeesuksen läsnäolon suhteen?

¹⁷ Jeesuksen velipuoli Jaakob ei ollut Öljyvuorella kuuntelemassa Jeesuksen profetiaa, mutta hän sai tietää siitä myöhemmin, ja hän tajusi selvästi sen tärkeyden. Hän kirjoitti: ”Osoittakaa siis kärsivällisyyttä, veljet, Herran läsnäoloon asti. Katso! Maanviljelijä odottelee maan kallisarvoista hedelmää osoittaen kärsivällisyyttä sen suhteen, kunnes hän saa varhaissateen ja myöhäissateen. Osoittakaa tekin kärsivällisyyttä; tehkää sydämenne lujiksi, sillä Herran läsnäolo on tullut lähelle.” (Jaakobin kirje 5:7, 8.)

¹⁸ Vakuutettuaan, että Jumala langettaa epäsuotuisan tuomion niille, jotka käyttävät väärin rikkauksiaan, Jaakob varoitti kristittyjä olemasta kärsimättömiä, kun nämä odottavat Jehovan ryhtyvän toimimaan. Kärsimätön kristitty voisi tulla kostonhaluiseksi, ikään kuin hänen itsensä pitäisi oikaista tehdyt vääryydet. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä tuomion aika varmasti tulee. Tätä valaisee maanviljelijän esimerkki, kuten Jaakob selitti.

19. Millaista kärsivällisyyttä israelilainen maanviljelijä saattoi osoittaa?

¹⁹ Israelilaisen maanviljelijän, joka kylvi siementä, piti odottaa, että ensin kasvi nousisi oraalle, sitten kypsyisi, ja lopulta korjattaisiin elo (Luukas 8:5–8; Johannes 4:35). Jossakin vaiheessa noina kuukausina oli kenties syytä hiukan huolestua. Tulisivatko varhaissateet, ja saataisiinko niitä tarpeeksi? Entä myöhäissateet? Tuhoaisivatko kenties hyönteiset tai myrsky kasvit? (Vrt. Joel 1:4; 2:23–25.) Kaiken kaikkiaan israelilainen maanviljelijä saattoi kuitenkin luottaa Jehovaan ja niihin luonnon kiertokulkuihin, jotka hän on asettanut. (5. Mooseksen kirja 11:14; Jeremia 5:24.) Maanviljelijän kärsivällisyys saattoi tosiaan merkitä luottavaista odotusta. Hän tiesi varmasti, että se, mitä hän odotti, tulisi. Näin tosiaan kävisi!

20. Miten voimme ilmaista kärsivällisyyttä Jaakobin neuvon mukaisesti?

²⁰ Vaikka maanviljelijä tiesi ehkä suunnilleen, milloin elonaika koittaisi, ensimmäisen vuosisadan kristityt eivät pystyneet laskemaan Jeesuksen läsnäolon ajankohtaa. Se tulisi kuitenkin varmasti. Jaakob kirjoitti: ”Herran läsnäolo [kreik. pa·rou·siʹa] on tullut lähelle.” Silloin kun Jaakob kirjoitti nuo sanat, laajamittainen, maailmanlaajuinen tunnusmerkki Kristuksen läsnäolosta ei ollut vielä näkyvissä. Mutta nyt on! Mitä meidän siis pitäisi ajatella tänä aikana? Tunnusmerkki on tosiaankin nähtävissä. Me näemme sen. Voimme sanoa varmoina: ”Näen tunnusmerkin täyttyvän.” Voimme sanoa luottavaisina: ’Herran läsnäolo on koittanut, ja sen huipentuma on käsillä.’

21. Mitä olemme ehdottomasti päättäneet tehdä?

²¹ Näin ollen meillä on erityisen painava syy panna sydämellemme ne perusopetukset, joita olemme käsitelleet Jeesuksen kahdesta vertauksesta, ja soveltaa niitä. Hän sanoi: ”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (Matteus 25:13.) Nyt meidän on aivan varmasti aika olla innokkaita kristillisessä palveluksessamme. Osoittakaamme jokapäiväisessä elämässämme, että ymmärrämme Jeesuksen opetuksen ytimen. Olkaamme valppaita! Olkaamme uutteria!

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Minkä avainajatuksen olet oppinut viisaita ja tyhmiä neitsyitä koskevasta vertauksesta?

◻ Minkä perustavan neuvon Jeesus esittää sinulle talenttivertauksen välityksellä?

◻ Missä mielessä osoitat pa·rou·siʹan suhteen samankaltaista kärsivällisyyttä kuin israelilainen maanviljelijä?

◻ Miksi aika, jota elämme, on erityisen jännittävää ja haastavaa?

[Kuvat s. 23]

Mitä olet oppinut neitsyitä ja talentteja koskevista vertauksista?