Heidän äänensä kulkeutui kaikkeen maahan

”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” (MATTEUS 28:19)

1, 2. a) Minkä tehtävän Jeesus antoi opetuslapsilleen? b) Miksi ensimmäisen vuosisadan kristityt pystyivät saamaan niin paljon aikaan?

VÄHÄN ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtävän. Hän sanoi heille: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” (Matteus 28:19.) Se oli valtava työ!

² Ajattelehan! Vuoden 33 helluntaina noin 120 opetuslapseen vuodatettiin pyhää henkeä ja he alkoivat huolehtia tehtävästään kertomalla toisille, että Jeesus oli se kauan odotettu Messias, jonka välityksellä voitaisiin pelastua (Apostolien teot 2:1–36). Miten näin pieni ryhmä tavoittaisi ”kaikkien kansakuntien ihmiset”? Ihmisten näkökannalta katsottuna se oli mahdotonta, mutta ”Jumalalle on kaikki mahdollista” (Matteus 19:26). Jehovan pyhä henki tuki varhaiskristittyjä, ja heillä oli kiireellisyyden tunne (Sakarja 4:6; 2. Timoteukselle 4:2). Niinpä vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin apostoli Paavali saattoi sanoa, että hyvää uutista julistettiin ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on” (Kolossalaisille 1:23).

 3. Mikä peitti puhtaan kristillisyyden ”vehnän” näkyvistä?

³ Ensimmäisellä vuosisadalla tosi palvonta levisi vielä pitkään. Jeesuksen ennustuksen mukaan oli kuitenkin odotettavissa aika, jolloin Saatana kylväisi ”rikkakasveja” ja tosi kristillinen ”vehnä” jäisi varjoon moniksi vuosisadoiksi, kunnes koittaisi elonkorjuun aika. Tämä toteutui apostolien kuoleman jälkeen. (Matteus 13:24–39.)

Nopeaa kasvua nykyään

 4, 5. Mistä työstä voidellut kristityt alkoivat huolehtia vuodesta 1919 lähtien, ja miksi se oli suuri haaste?

⁴ Vuonna 1919 koitti aika erottaa puhdas kristillinen vehnä rikkakasveista. Voidellut kristityt tiesivät, että Jeesuksen antama suuri tehtävä oli edelleen voimassa. He uskoivat vakaasti elävänsä ”viimeisiä päiviä” ja olivat selvillä Jeesuksen ennustuksesta: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” (2. Timoteukselle 3:1; Matteus 24:14.) He tiesivät, että työtä oli paljon.

⁵ Noilla voidelluilla kristityillä oli kuitenkin edessään suunnaton haaste, kuten oli ollut opetuslapsilla vuonna 33. Heitä oli vain muutamia tuhansia hyvin harvoissa maissa. Miten he pystyisivät saarnaamaan hyvää uutista ”koko asutussa maassa”? Maailman väkilukuhan oli kasvanut keisarien aikojen kenties 300 miljoonasta ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan mennessä lähes 2 miljardiin. Ja läpi 1900-luvun väestö kasvaisi edelleen nopeasti.

 6. Miten hyvän uutisen levittämisessä oli edistytty 1930-luvulla?

⁶ Ensimmäisen vuosisadan veljiensä tavoin Jehovan voidellut palvelijat tarttuivat kuitenkin heille määrättyyn työhön uskoen täysin Jehovaan, ja hänen henkensä oli heidän kanssaan. 1930-luvun puolivälissä noin 56000 evankelistaa julisti Raamatun totuutta 115 maassa. Paljon työtä oli jo tehty, mutta paljon enemmän oli jäljellä.

 7. a) Minkä uuden haasteen voidellut kristityt kohtasivat? b) Miten kokoamistyö on edistynyt ”muiden lampaiden” tuella tähän mennessä?

⁷ Sitten opittiin ymmärtämään paremmin, mitä Ilmestyksen 7:9:ssä mainittu ”suuri joukko” tarkoittaa, ja se paitsi asetti uuden haasteen, myös tiesi sitä, että nuo ahkerat kristityt saisivat apua. Lukemattomia ”muita lampaita” – uskovia joilla on maallinen toivo – piti koota ”kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä” (Johannes 10:16). Nämä ’suorittaisivat Jehovalle pyhää palvelusta yötä päivää’ (Ilmestys 7:15). Se merkitsee sitä, että he auttaisivat saarnaamisessa ja opettamisessa (Jesaja 61:5). Voidellut kristityt olivat siksi innoissaan nähdessään evankelistojen määrän kasvavan kymmenillätuhansilla ja sitten miljoonilla. Vuonna 2003 saatiin uusi huippu, kun saarnaamistyöhön osallistui 6429351 henkeä – valtaenemmistö heistä suureen joukkoon kuuluvia.a Voidellut kristityt ovat kiitollisia tästä avusta, ja muut lampaat ovat kiitollisia siitä, että he saavat tukea voideltuja veljiään (Matteus 25:34–40).

 8. Miten Jehovan todistajat suhtautuivat siihen äärimmäiseen painostukseen, jota he saivat osakseen toisen maailmansodan aikana?

⁸ Kun vehnäluokka alkoi jälleen tulla esiin, Saatana ryhtyi katkeraan sotaan sitä vastaan (Ilmestys 12:17). Miten hän reagoi, kun suuri joukko alkoi ilmaantua? Äärimmäisen väkivaltaisesti! Onko pienintäkään epäilystä siitä, että juuri hän oli sen tosi palvontaan kohdistuneen maailmanlaajuisen hyökkäyksen takana, joka pantiin toimeen toisen maailmansodan aikana? Rintamien molemmin puolin kristittyjä painostettiin ankarasti. Monet rakkaat veljet ja sisaret kokivat hirvittäviä koettelemuksia, ja jotkut kuolivat uskonsa vuoksi. Silti he kaiuttivat psalmistan sanoja: ”Jumalan yhteydessä minä ylistän hänen sanaansa. Jumalaan olen pannut luottamukseni, en pelkää. Mitä voi liha minulle tehdä?” (Psalmit 56:4; Matteus 10:28.) Jehovan hengen vahvistamina voidellut kristityt ja muut lampaat seisoivat yhdessä lujina (2. Korinttilaisille 4:7). Se johti siihen, että ”Jumalan sana kasvoi kasvamistaan” (Apostolien teot 6:7). Vuonna 1939, kun sota puhkesi, saarnaamistyöhön raportoi osallistuneensa 72475 uskollista kristittyä. Vuonna 1945, jolloin sota päättyi, hyvää uutista levitti epätäydellisten raporttien mukaan kuitenkin peräti 156299 aktiivista todistajaa. Millainen tappio Saatanalle!

 9. Mistä uusista kouluista ilmoitettiin toisen maailmansodan aikana?

⁹ Toisen maailmansodan aikainen sekasorto ei selvästikään saanut Jehovan palvelijoita epäilemään, mahdetaanko saarnaamista saada suoritettua. Vuonna 1943, sodan riehuessa pahimmillaan, ilmoitettiin kahdesta uudesta koulusta. Toista niistä, jota sanotaan nykyään teokraattiseksi palveluskouluksi, oli määrä pitää kaikissa seurakunnissa, ja sen avulla todistajia valmennettaisiin saarnaamaan ja tekemään opetuslapsia. Toisessa, Vartiotornin raamattukoulussa Gileadissa, oli tarkoitus kouluttaa lähetystyöntekijöitä, jotka edistäisivät saarnaamistyötä ulkomailla. Kun sodan liekit lopulta sammuivat, tosi kristityt olivat valmiita lisäämään toimintaansa.

10. Miten Jehovan kansan into ilmeni vuoden 2003 aikana?

¹⁰ Miten paljon he ovatkaan saaneet aikaan! Kaikki teokraattisessa palveluskoulussa valmennusta saaneet – niin nuoret kuin iäkkäätkin, vanhemmat ja lapset, jopa heikkokuntoiset – ovat osallistuneet ja osallistuvat edelleen Jeesuksen antaman suuren työn tekemiseen (Psalmit 148:12, 13; Joel 2:28, 29). Vuonna 2003 kiireellisyyden tunne sai kuukausittain keskimäärin 825185 julistajaa toimimaan tilapäisesti tai jatkuvasti tienraivauspalveluksessa. Samana vuonna Jehovan todistajat käyttivät 1234796477 tuntia Valtakunnan hyvästä uutisesta puhumiseen toisille. Jehovalle tuottaa varmasti mielihyvää se into, jota hänen kansansa osoittaa.

Ulkomailla

11, 12. Mitkä esimerkit osoittavat, että lähetystyöntekijät ovat tehneet erinomaista työtä?

¹¹ Vuosien mittaan Gileadista valmistuneet ja viime aikoina myös palvelijoiden valmennuskoulusta valmistuneet ovat saaneet aikaan paljon hyvää. Esimerkiksi Brasiliassa oli vähemmän kuin 400 julistajaa, kun ensimmäiset lähetystyöntekijät saapuivat sinne vuonna 1945. Nämä ja heidän jälkeensä tulleet lähetystyöntekijät ovat työskennelleet ahkerasti innokkaiden brasilialaisveljiensä rinnalla, ja Jehova on siunannut runsain mitoin heidän ponnistelujaan. Jokaisesta, joka muistaa noita varhaisia aikoja, on innostavaa nähdä, että Brasiliassa raportoi vuonna 2003 ennätykselliset 607362 julistajaa.

¹² Luodaanpa sitten silmäys Japaniin. Ennen toista maailmansotaa tuossa maassa oli satakunta Valtakunnan saarnaajaa. Sodan aikana raaka vaino harvensi heidän rivejään, ja sodan lopussa oli enää muutamia todistajia hengellisesti ja fyysisesti elossa (Sananlaskut 14:32). Nuo harvat nuhteettomuutensa säilyttäneet julistajat olivat totisesti iloisia, kun he saattoivat vuonna 1949 toivottaa tervetulleiksi ensimmäiset Gilead-koulusta Japaniin määrätyt 13 lähetystyöntekijää. Nämä lähetystyöntekijät kiintyivät nopeasti innokkaisiin ja vieraanvaraisiin japanilaisveljiinsä. Noin 50 vuotta myöhemmin, vuonna 2003, Japani raportoi 217508 julistajan huipun! Jehova on siunannut runsaasti kansaansa tuossa maassa. Samanlaisia raportteja tulee monista muista maista. Ne jotka ovat pystyneet saarnaamaan ulkomaisilla alueilla, ovat edistäneet hyvän uutisen leviämistä, niin että vuonna 2003 sitä kuultiin 235 maassa, saaressa ja territoriossa ympäri maailman. Suuri joukko on tosiaan tulossa esiin ”kaikista kansakunnista”.

”Kaikista – – heimoista ja kansoista ja kielistä”

13, 14. Millä tavoin Jehova osoitti, että on suuriarvoista voida saarnata hyvää uutista ”kaikilla – – kielillä”?

¹³ Ensimmäinen muistiin merkitty ihme sen jälkeen, kun opetuslapset oli voideltu pyhällä hengellä vuoden 33 helluntaina, oli se, että he puhuivat kokoontuneille ihmisjoukoille kielillä. Kaikki heidän kuulijansa ovat voineet osata jotakin kansainvälistä kieltä, kenties kreikkaa. Koska he olivat ”jumalaapelkääviä miehiä”, he pystyivät todennäköisesti ymmärtämään myös hepreaa, jota temppelissä palvelevat käyttivät. Mutta heidän kiinnostuksensa todella heräsi, kun he kuulivat hyvää uutista puhuttavan kielellä, jonka he olivat oppineet äitinsä polvella. (Apostolien teot 2:5, 7–12.)

¹⁴ Nykyäänkin saarnaamistyössä käytetään monia kieliä. Suuren joukon ennustettiin tulevan kansakuntien lisäksi myös ”heimoista ja kansoista ja kielistä”. Tämän mukaisesti Jehova ennusti Sakarjan välityksellä: ”Kymmenen miestä kaikista kansakuntien kielistä tarttuu, niin, todella tarttuu juutalaismiehen liepeeseen ja sanoo: ’Me tahdomme kulkea teidän kanssanne, sillä olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’” (Sakarja 8:23.) Vaikkei Jehovan todistajilla ole enää kielten lahjaa, he tietävät, että on suuriarvoista voida opettaa ihmisiä heidän omalla kielellään.

15, 16. Miten lähetystyöntekijät ja muut ovat ottaneet vastaan haasteen, jonka saarnaaminen paikallisilla kielillä on asettanut?

¹⁵ Vaikka moni puhuu nykyään esimerkiksi englantia, ranskaa tai espanjaa, niin ne, jotka ovat lähteneet kotimaastaan palvelemaan muissa maissa, yrittävät opetella paikallisia kieliä. Näin niiden, jotka ovat ”ehdolla ikuiseen elämään”, on helpompi ottaa hyvä uutinen vastaan (Apostolien teot 13:48). Kielen oppiminen voi olla vaikeaa. Kun Tyynellämerellä sijaitsevan Tuvalun saarivaltion veljet tarvitsivat julkaisuja omalla kielellään, yksi lähetystyöntekijöistä otti haasteen vastaan. Koska saatavissa ei ollut yhtään sanakirjaa, hän alkoi tehdä luetteloa tuvalunkielisistä sanoista. Aikanaan tuvalun kielellä julkaistiin kirja Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päälläb. Kun lähetystyöntekijät saapuivat Curaçaoon, paikallisella papiamenton kielellä ei ollut raamatullista kirjallisuutta eikä sanakirjaa. Siitä, miten tuota kieltä piti kirjoittaa, oltiin myös hyvin erimielisiä. Silti tuolla kielellä julkaistiin ensimmäinen kristillinen, raamatullinen traktaatti kahden vuoden kuluttua ensimmäisten lähetystyöntekijöiden saapumisesta. Papiamento on nykyään yksi niistä 133 kielestä, joilla Vartiotornia julkaistaan yhtaikaa englantilaisen lehden kanssa.

¹⁶ Namibiassa ensimmäiset lähetystyöntekijät eivät onnistuneet löytämään yhtään paikallista todistajaa, joka olisi voinut auttaa heitä käännöstyössä. Sitä paitsi eräästä paikallisesta kielestä, namasta, puuttui vastine esimerkiksi sellaiselle yleisesti käytettävälle käsitteelle kuin ”täydellinen”. Eräs lähetystyöntekijä kertoo: ”Annoin tekstin kääntämisen pääasiassa sellaisten opettajien tehtäväksi, jotka tutkivat Raamattua. Koska heillä oli vain vähän totuuden tuntemusta, minun piti istua heidän kanssaan sen varmistamiseksi, että jokainen lause tuli oikein.” Traktaatti Elämä uudessa maailmassa käännettiin kuitenkin lopulta neljälle Namibian kielelle. Nykyään Vartiotornia julkaistaan säännöllisesti kwanjaman ja ndongan kielellä.

17, 18. Mihin haasteisiin on vastattu Meksikossa ja muissa maissa?

¹⁷ Meksikossa pääkieli on espanja. Ennen espanjalaisten tuloa siellä puhuttiin kuitenkin useita kieliä, joista monia käytetään yhä. Siksi Jehovan todistajien kirjallisuutta valmistetaan nykyään seitsemällä meksikolaiskielellä ja myös meksikolaisella viittomakielellä. Mayankielinen Valtakunnan Palveluksemme oli ensimmäinen jollakin Amerikan intiaanikielellä säännöllisesti ilmestyvä julkaisumme. Meksikon 572530 Valtakunnan julistajan joukossa on useita tuhansia mayoja, atsteekkeja ja muiden intiaanikansojen jäseniä.

¹⁸ Viime aikoina miljoonat ihmiset ovat lähteneet kotimaastaan pakolaisiksi tai muuttaneet muualle taloudellisista syistä. Niinpä monilla mailla on nyt ensi kertaa melko suuri vieraskielinen kenttä. Jehovan todistajat ovat ottaneet haasteen vastaan. Esimerkiksi Italiassa on italian kielen lisäksi 22 muuta kieltä, joita puhuville on perustettu seurakuntia ja ryhmiä. Jotta veljien olisi helpompi saarnata muita kieliä puhuville ihmisille, äskettäin järjestettiin kursseja, joilla opetetaan yhteensä 16:ta kieltä, myös italialaista viittomakieltä. Monissa muissa maissa Jehovan todistajat yrittävät samoin tavoittaa suuria maahanmuuttajajoukkoja. Jehovan avulla suuri joukko tosiaan tulee monista, monista kieliryhmistä.

”Kaikkeen maahan”

19, 20. Mitkä Paavalin sanat käyvät huomattavalla tavalla toteen nykyään? Selitä.

¹⁹ Apostoli Paavali kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla: ”Eivätkö he siis kuulleet? Todellisuudessahan ’niiden ääni kulkeutui kaikkeen maahan ja niiden sanat asutun maan ääriin’.” (Roomalaisille 10:18.) Jos tämä piti paikkansa ensimmäisellä vuosisadalla, niin miten paljon paremmin se pitääkään paikkansa nykyään! Miljoonat ihmiset – kenties useammat kuin minään aiempana historian aikana – sanovat: ”Tahdon siunata Jehovaa kaikkina aikoina, hänen ylistyksensä on alati suussani.” (Psalmit 34:1.)

²⁰ Työ ei myöskään ole hidastumassa. Valtakunnan julistajien määrä kasvaa jatkuvasti. Saarnaamistyöhön käytetään yhä enemmän aikaa. Miljoonia uusintakäyntejä tehdään ja satojatuhansia raamatuntutkisteluja johdetaan. Ja kiinnostusta ilmenee jatkuvasti. Viime vuonna Jeesuksen kuoleman muistonvietossa oli läsnä 16097622 henkeä, mikä oli uusi huippu. Tehtävää on selvästikin vielä paljon. Jäljitelkäämme edelleen niiden veljiemme järkkymätöntä nuhteettomuutta, jotka ovat kestäneet ankaraa vainoa. Ja olkaamme yhtä innokkaita kuin veljemme, jotka ovat vuodesta 1919 lähtien kuluttaneet itseään Jehovan palveluksessa. Kaiuttakaamme kaikki jatkuvasti psalmistan kertosäettä: ”Jokainen hengittävä ylistäköön Jahia. Ylistäkää Jahia!” (Psalmit 150:6.)

[Alaviitteet]

Osaatko selittää?

• Mistä työstä veljet alkoivat huolehtia vuonna 1919, ja miksi se oli haasteellista?

• Keitä koottiin tukemaan saarnaamistyötä?

• Mitä lähetystyöntekijät ja muut ulkomailla palvelevat ovat saaneet aikaan?

• Mitä todisteita voit mainita osoitukseksi siitä, että Jehova siunaa kansansa työtä nykyään?

[Taulukko s. 18–21]

JEHOVAN TODISTAJIEN MAAILMANLAAJUISEN TOIMINNAN RAPORTTI PALVELUSVUODELTA 2003

(Ks. sidottu vuosikerta)

[Kuvat s. 14, 15]

Toisen maailmansodan aikainen sekasorto ei saanut kristittyjä ajattelemaan, että hyvää uutista ei saarnattaisikaan

[Lähdemerkinnät]

Räjähdys: U.S. Navy; muut: U.S. Coast Guard

[Kuvat s. 16, 17]

Suuri joukko tulisi kaikista heimoista ja kielistä