Miten meidän tulisi kohdella toisia?

”Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samalla tavoin heille.” (LUUK. 6:31)

 1, 2. a) Mikä on vuorisaarna? b) Mitä tarkastellaan tässä ja seuraavassa kirjoituksessa?

JEESUS KRISTUS oli tosiaan Suuri Opettaja. Kun hänen uskonnolliset vastustajansa lähettivät virkailijoita pidättämään hänet, nämä miehet palasivat tyhjin käsin ja sanoivat: ”Koskaan ei kukaan toinen ihminen ole puhunut sillä tavoin.” (Joh. 7:32, 45, 46.) Yksi Jeesuksen mestarillisista puheista oli vuorisaarna. Se on merkitty muistiin Matteuksen evankeliumin lukuihin 5–7, ja samanlaista aineistoa esitetään Luukkaan 6:20–49:ssä.a

² Ehkä parhaiten tästä saarnasta tunnetaan niin sanottu kultainen sääntö, joka liittyy toisten kohtelemiseen. ”Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samalla tavoin heille”, sanoi Jeesus (Luuk. 6:31). Ja miten paljon hyvää hän tekikään ihmisille! Hän paransi sairaita ja jopa herätti kuolleita. Mutta kun joku otti vastaan hänen kertomansa hyvän uutisen, hän oli aivan erityisen siunattu. (Lue Luukkaan 7:20–22.) Meillä Jehovan todistajilla on ilo saarnata samaa Valtakunnan hyvää uutista (Matt. 24:14; 28:19, 20). Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme Jeesuksen ajatuksia tästä työstä sekä muita vuorisaarnassa olevia piirteitä, jotka liittyvät toisten oikeaan kohtelemiseen.

Ole lempeämielinen

 3. Miten määrittelisit lempeämielisyyden?

³ Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” (Matt. 5:5.) Raamatussa lempeämielisyydellä ei ole mitään tekemistä luonteenheikkouden kanssa. Se on hellävaraisuutta, jota ilmaisemme Jumalan vaatimusten mukaisesti. Tämä asenne heijastuu käytöksestämme ollessamme tekemisissä toisten kanssa. Emme esimerkiksi ”maksa pahaa pahalla kenellekään” (Room. 12:17–19).

 4. Miksi lempeämieliset ovat onnellisia?

⁴ Lempeämieliset ovat onnellisia, koska ”he tulevat perimään maan”. Jeesus, joka oli ”lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä”, on ”asetettu kaiken perilliseksi” ja on siksi maan pääasiallinen Perijä (Matt. 11:29; Hepr. 1:2; Ps. 2:8). Raamatussa oli ennustettu, että messiaanisella ”ihmisen pojalla” olisi hallitsijatovereita taivaallisessa Valtakunnassa (Dan. 7:13, 14, 21, 22, 27). 144000 lempeämielistä voideltua ovat ”perijätovereita Kristuksen kanssa”, ja siksi myös he perisivät maan yhdessä hänen kanssaan (Room. 8:16, 17; Ilm. 14:1). Muita lempeämielisiä siunataan siten, että he saavat elää ikuisesti Valtakunnan maanpäällisellä valta-alueella (Ps. 37:11).

 5. Mitä Kristuksen lempeyden jäljitteleminen saa meissä aikaan?

⁵ Jos olisimme kovia, koettelisimme luultavasti toisten kärsivällisyyttä ja etäännyttäisimme heidät itsestämme. Mutta kun osoitamme Kristuksen tavoin lempeyttä, olemme miellyttäviä ja hengellisesti rakentavia seurakunnan jäseniä. Lempeys on osa hedelmää, jota Jumalan vaikuttava voima tuottaa meissä, jos elämme ja vaellamme ”hengen mukaan”. (Lue Galatalaiskirjeen 5:22–25.) Haluamme varmasti lukeutua lempeämielisiin, joita Jehovan pyhä henki ohjaa.

Miten onnellisia ovatkaan armolliset!

 6. Mitä huomattavia ominaisuuksia on ”armollisilla”?

⁶ Jeesus sanoi vuorisaarnassaan myös seuraavasti: ”Onnellisia ovat armolliset, koska heille tullaan osoittamaan armoa.” (Matt. 5:7.) ”Armolliset” osoittavat hellää myötätuntoa, huomaavaisuutta ja jopa sääliä ahdingossa olevia kohtaan. Jeesus huojensi ihmeen avulla kärsimystä, koska hän ”tunsi sääliä”, oli ”säälistä liikuttunut” (Matt. 14:14; 20:34). Sääliväisyyden ja huomaavaisuuden pitäisi saada meidätkin olemaan armollisia. (Jaak. 2:13.)

 7. Mitä sääli sai Jeesuksen tekemään?

⁷ Kun ihmisjoukko tavoitti Jeesuksen hänen ollessaan juuri menossa levähtämään, ”hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta”. Niinpä ”hän rupesi opettamaan heille monia asioita”. (Mark. 6:34.) Millaista iloa saammekaan, kun me samalla tavoin viemme Valtakunnan sanomaa toisille ja kerromme heille Jumalan suuresta armosta!

 8. Miksi armolliset ovat onnellisia?

⁸ Armolliset ovat onnellisia, koska heille ”osoitetaan armoa”. Kun kohtelemme ihmisiä armollisesti, he yleensä kohtelevat meitä samoin (Luuk. 6:38). Jeesus sanoi vielä: ”Jos te annatte ihmisille anteeksi heidän hairahduksensa, niin taivaallinen Isännekin antaa teille anteeksi.” (Matt. 6:14.) Vain armolliset saavat kokea, millaista onnellisuutta syntien anteeksi saaminen ja Jumalan hyväksyntä tuottavat.

Miksi ”rauhantekijät” ovat onnellisia?

 9. Miten toimimme, jos olemme rauhantekijöitä?

⁹ Jeesus mainitsi uuden syyn onnellisuuteen sanoessaan: ”Onnellisia ovat rauhantekijät, koska heitä tullaan kutsumaan ’Jumalan pojiksi’.” (Matt. 5:9.) Jos olemme rauhantekijöitä, emme suvaitse emmekä harjoita panettelua emmekä mitään muutakaan sellaista, mikä voisi ”erottaa keskenään läheiset toisistaan” (Sananl. 16:28). Pyrimme sekä sanoin että teoin rauhaan seurakunnan sisä- ja ulkopuolella olevien kanssa (Hepr. 12:14). Teemme parhaamme erityisesti sen hyväksi, että meillä olisi rauha Jehova Jumalan kanssa. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:10–12.)

10. Miksi ”rauhantekijät” ovat onnellisia?

¹⁰ Jeesus sanoi, että ”rauhantekijät” ovat onnellisia, sillä ”heitä tullaan kutsumaan ’Jumalan pojiksi’”. Koska voidellut kristityt uskovat, että Jeesus on Messias, he saavat ”vallan tulla Jumalan lapsiksi” (Joh. 1:12; 1. Piet. 2:24). Entä sitten rauhantekijöinä tunnetut Jeesuksen ”muut lampaat”? Jeesus on heille ”Iankaikkisena Isänä” niiden tuhannen vuoden ajan, jotka hän hallitsee taivaallisten perijätovereidensa kanssa. (Joh. 10:14, 16; Jes. 9:6; Ilm. 20:6.) Hänen tuhatvuotisen hallituskautensa lopussa näistä rauhantekijöistä tulee täydessä merkityksessä Jumalan maallisia lapsia (1. Kor. 15:27, 28).

11. Miten kohtelemme toisia, jos ”ylhäältä tuleva viisaus” ohjaa meitä?

¹¹ Voidaksemme saada läheisen suhteen Jehovaan, ”rauhan Jumalaan”, meidän täytyy jäljitellä hänen ominaisuuksiaan, myös rakkautta rauhaan (Fil. 4:9). Jos annamme ”ylhäältä tulevan viisauden” ohjata meitä, kohtelemme toisia rauhaisalla tavalla (Jaak. 3:17). Silloin olemme onnellisia rauhantekijöitä.

”Loistakoon teidän valonne”

12. a) Mitä Jeesus sanoi hengellisestä valosta? b) Miten voimme antaa valomme loistaa?

¹² Parasta, mitä voimme tehdä ihmisille, on auttaa heitä saamaan hengellistä valoa Jumalalta (Ps. 43:3). Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että he olivat ”maailman valo”, ja kehotti heitä antamaan valonsa loistaa, jotta ihmiset näkisivät heidän ”hyvät tekonsa” eli sen hyvän, mitä he tekevät toisille. Näin he loistaisivat hengellistä valoa ”ihmisten edessä” eli ihmiskunnan hyödyksi. (Lue Matteuksen 5:14–16.) Nykyään annamme valomme loistaa, kun teemme hyvää lähimmäisillemme ja osallistumme hyvän uutisen saarnaamiseen, työhön jota tehdään ”kaikessa maailmassa” toisin sanoen ”kaikissa kansakunnissa” (Matt. 26:13; Mark. 13:10). On ilo ja kunnia tehdä tätä työtä!

13. Miksi meidät pannaan merkille?

¹³ ”Vuorella sijaitseva kaupunki ei voi olla kätkössä”, sanoi Jeesus. Mikä tahansa kaupunki, joka sijaitsee vuorella, on helposti nähtävissä. Samoin meidät pannaan merkille, koska teemme Valtakunnan julistajina hyviä tekoja ja elämästämme heijastuvat muun muassa kohtuullisuus ja siveellinen puhtaus (Tit. 2:1–14).

14. a) Millaisia olivat ensimmäisen vuosisadan lamput? b) Mitä se merkitsee, ettei kätke hengellistä valoa ”vakan alle”?

¹⁴ Jeesus sanoi, että kun lamppu sytytetään, sitä ei aseteta vakan alle vaan lampunjalkaan, jotta se loistaisi kaikille talossa oleville. Ensimmäisellä vuosisadalla tyypillinen lamppu oli savesta tehty astia, jossa oleva sydän imi nestettä (tavallisesti oliiviöljyä) ja piti näin liekkiä yllä. Lamppu pantiin usein puiseen tai metalliseen lampunjalkaan, niin että se ”loisti kaikille talossa oleville”. Ihmiset eivät olisi sytyttäneet lamppua ja panneet sitä ”vakan alle” (tässä mainittu ”vakka” oli suuri, noin yhdeksän litran vetoinen kuivien aineiden mitta-astia). Jeesus ei halunnut opetuslastensa kätkevän hengellistä valoaan kuvaannollisen vakan alle. Niinpä meidän täytyy antaa valomme loistaa sallimatta vastustuksen tai vainon saada meitä kätkemään Raamatun totuutta tai pitämään sitä vain itsellämme.

15. Miten ”hyvät tekomme” vaikuttavat joihinkuihin?

¹⁵ Puhuttuaan loistavasta lampusta Jeesus kehotti opetuslapsiaan: ”Samoin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” ”Hyvien tekojemme” vuoksi jotkut ”kirkastavat” Jumalaa tulemalla hänen palvelijoikseen. Tämä kannustaa meitä edelleen ”loistamaan valaisijoina maailmassa” (Fil. 2:15).

16. Mitä ”maailman valona” oleminen vaatii meiltä?

¹⁶ Jotta olisimme ”maailman valo”, meidän täytyy olla mukana saarnaamassa Valtakuntaa ja tekemässä opetuslapsia. Mutta meiltä odotetaan myös jotain muuta. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Vaeltakaa edelleen valon lapsina, sillä valon hedelmä koostuu kaikenlaisesta hyvyydestä ja vanhurskaudesta ja totuudesta.” (Ef. 5:8, 9.) Meidän täytyy ”loistaa” käyttäytymällä esimerkillisesti Jumalan normien mukaan. On tärkeää noudattaa apostoli Pietarin neuvoa: ”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansakuntien keskuudessa, jotta he siinä, missä he puhuvat teitä vastaan kuin olisitte pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne johdosta, joiden silminnäkijöitä he ovat, kirkastaisivat Jumalaa hänen tarkastuspäivänään.” (1. Piet. 2:12.) Mutta mitä tulee tehdä, jos uskontoverien välit kiristyvät?

”Tee ensin sovinto veljesi kanssa”

17–19. a) Mikä oli Matteuksen 5:23, 24:ssä mainittu ”lahja”? b) Miten tärkeää on sovinnon tekeminen veljen kanssa, ja miten Jeesus osoitti tämän?

¹⁷ Jeesus varoitti vuorisaarnassa opetuslapsiaan hautomasta vihaa veljeä vastaan ja kohtelemasta häntä ylenkatseellisesti. Sen sijaan heidän piti pyrkiä nopeasti rauhaan loukatun veljen kanssa. (Lue Matteuksen 5:21–25.) Kiinnitä tarkkaa huomiota Jeesuksen neuvoon. Jos olisit ollut tuomassa lahjaasi alttarille ja siellä muistanut, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, mitä sinun olisi pitänyt tehdä? Sinun olisi pitänyt jättää lahjasi alttarin eteen ja mennä tekemään sovinto veljesi kanssa. Sen jälkeen olisit voinut palata uhraamaan lahjasi.

¹⁸ ”Lahja” oli usein uhrilahja, jonka ihminen saattoi esittää Jehovan temppelissä. Eläinuhrit olivat hyvin tärkeitä, koska Jumala oli määrännyt ne osaksi palvontaa, jota israelilaiset harjoittivat Mooseksen lain alaisuudessa. Mutta jos olisit muistanut, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, olisi ollut jopa tärkeämpää selvittää asia kuin uhrata lahja. ”Jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja mene pois”, sanoi Jeesus. ”Tee ensin sovinto veljesi kanssa, ja sitten takaisin tultuasi uhraa lahjasi.” Sovinnon tekeminen veljen kanssa piti olla etusijalla Laissa määrättyyn velvollisuuteen nähden.

¹⁹ Jeesus ei eritellyt sitä, millaisista uhreista tai millaisista rikkomuksista oli kyse. Siksi mikä tahansa uhri piti jättää odottamaan, jos uhraaja muisti, että hänen veljellään on jotakin häntä vastaan. Jos uhri oli elävä eläin, se piti jättää ”[polttouhri]alttarin eteen”, joka sijaitsi temppelialueella pappien esipihalla. Kun ongelma oli selvitetty, uhraaja tulisi takaisin ja esittäisi uhrinsa.

20. Miksi meidän tulee sopia nopeasti, jos olemme suutuksissamme jollekin veljelle?

²⁰ Hyvien suhteiden säilyttäminen veljiimme on Jumalan näkökannalta tärkeä osa tosi palvontaa. Eläinuhrit olivat Jehovalle merkityksettömiä, jos niiden uhraaja ei kohdellut toveriaan oikein. (Miika 6:6–8.) Siksi Jeesus kehotti opetuslapsiaan ”olemaan valmiita sopimaan nopeasti asioista” (Matt. 5:25). Saman periaatteen mukaisesti Paavali kirjoitti: ”Vihastukaa, mutta älkää kuitenkaan tehkö syntiä; älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa, älkääkä antako Panettelijalle sijaa.” (Ef. 4:26, 27.) Jos suutumme aiheellisesti, meidän pitäisi sopia asiat nopeasti, niin ettemme jää ärsyyntyneeseen tilaan ja siten anna Panettelijan käyttää meitä hyväkseen (Luuk. 17:3, 4).

Kohtele toisia aina kunnioittavasti

21, 22. a) Miten voimme noudattaa Jeesuksen neuvoja, joita olemme juuri pohtineet? b) Mitä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa?

²¹ Olemme nyt kerranneet joitakin Jeesuksen vuorisaarnassa esittämiä ajatuksia, ja tämän pitäisi auttaa meitä kohtelemaan toisia ystävällisesti ja kunnioittavasti. Me kaikki olemme kyllä epätäydellisiä, mutta voimme noudattaa Jeesuksen neuvoja, sillä ei hän eikä taivaallinen Isämme odota meiltä enempää kuin mihin pystymme. Rukouksen, vilpittömien ponnistelujen ja Jehova Jumalan siunauksen avulla voimme olla lempeämielisiä, armollisia ja rauhaa rakentavia. Voimme heijastaa hengellistä valoa, joka loistaa Jehovan kunniaksi. Lisäksi voimme tehdä sovinnon veljemme kanssa, kun tilanne sitä vaatii.

²² Jehovalle otolliseen palvontaan kuuluu se, että kohtelemme lähimmäistämme oikein (Mark. 12:31). Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme vuorisaarnasta muita ajatuksia, joiden pitäisi auttaa meitä tekemään jatkuvasti hyvää toisille. Kun olemme miettineet edellä esitettyjä näkökohtia Jeesuksen verrattomasta puheesta, voisimme kuitenkin kysyä itseltämme: miten hyvin minä kohtelen toisia?

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Mitä lempeämielisyys merkitsee?

• Miksi ”armolliset” ovat onnellisia?

• Miten voimme antaa valomme loistaa?

• Miksi meidän tulee tehdä nopeasti ”sovinto veljemme kanssa”?

[Kuva s. 4]

Valtakunnan sanoman julistaminen on tärkeä tapa antaa valomme loistaa.

[Kuva s. 5]

Kristittyjen tulee käyttäytyä esimerkillisesti Jumalan normien mukaan.

[Kuva s. 6]

Pyri parhaasi mukaan sovintoon veljesi kanssa.