63. luku

Lisää oikaisevaa neuvontaa

OLLESSAAN yhä Kapernaumissa sijaitsevassa talossa Jeesus ja hänen apostolinsa keskustelevat muustakin kuin apostolien kiistasta, joka koskee sitä, kuka heistä on suurin. Seuraava tapaus on voinut sattua myös heidän ollessaan paluumatkalla Kapernaumiin jolloinkin, kun Jeesus ei ollut itse saapuvilla. Apostoli Johannes selostaa: ”Me näimme erään miehen ajavan ulos demoneja käyttämällä sinun nimeäsi, ja me yritimme estää häntä, koska hän ei seurannut meitä.”

Ilmeisesti Johannes ajattelee apostolien olevan ainoa ryhmä, jolla on oikeus parantaa. Niinpä hänen mielestään tuo mies teki voimatekoja väärällä tavalla, koska hän ei kuulunut heidän joukkoonsa.

Jeesus kuitenkin neuvoo: ”Älkää yrittäkö estää häntä, sillä ei ole ketään, joka tekee voimateon minun nimeni perusteella ja joka voi tuota pikaa herjata minua, sillä se, joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme. Sillä joka antaa teille kupillisen vettä juotavaksi sillä perusteella, että kuulutte Kristukselle, totisesti minä sanon teille: se ei suinkaan menetä palkkaansa.”

Tämän miehen ei tarvinnut olla henkilökohtaisesti Jeesuksen seurassa ollakseen hänen puolellaan. Kristillistä seurakuntaa ei ollut vielä perustettu, joten se, että mies ei ollut heidän joukossaan, ei merkinnyt sitä, että hän kuului eri seurakuntaan. Mies todella uskoi Jeesuksen nimeen ja onnistui sen vuoksi ajamaan ulos demoneja. Hänen tekojaan verrattiin myönteisesti sellaiseen, minkä Jeesus sanoi ansaitsevan palkinnon. Jeesus osoittaa, että siten toimimalla mies ei menetä palkkaansa.

Mutta entä jos apostolien sanat ja teot kompastuttaisivat miehen? Se olisi hyvin vakavaa! Jeesus huomauttaa: ”Joka kompastuttaa yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sille olisi parempi, jos hänen kaulaansa olisi pantu myllynkivi, jollaista aasi vääntää, ja hänet olisi heitetty mereen.”

Jeesus sanoo, että hänen seuraajiensa tulisi poistaa elämästään kaikki sellainen, mikä voisi kompastuttaa heidät, onpa se sitten jotakin yhtä rakasta heille kuin käsi, jalka tai silmä. Olisi parempi olla ilman jotain rakkaana pitämäänsä ja astua Jumalan valtakuntaan kuin pitää siitä kiinni ja tulla heitetyksi Gehennaan (Jerusalemin lähellä sijaitseva jätteiden polttopaikka), joka kuvaa ikuista tuhoa.

Jeesus varoittaa myös: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä pienistä, sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa aina näkevät taivaissa olevan Isäni kasvot.” Sitten hän valaisee ”pienten” kallisarvoisuutta, kun hän kertoo miehestä, joka omistaa sata lammasta mutta kadottaa yhden lampaan. Jeesus selittää, että mies jättää ne 99 lammasta etsiäkseen kadonnutta, ja löytäessään sen hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä 99:stä. Lopuksi Jeesus sitten sanoo: ”Samoin ei Isästäni, joka on taivaissa, ole toivottavaa, että yksikään näistä pienistä menehtyy.”

Jeesuksella on mahdollisesti mielessään apostoliensa keskinäinen kiista, kun hän kehottaa: ”Olkoon teillä suola itsessänne ja säilyttäkää rauha keskenänne.” Mauttomat ruoat saadaan maittavammiksi suolan avulla. Täten kuvaannollinen suola tekee jonkun puheesta helpommin hyväksyttävää. Sellaisen suolan käyttäminen auttaa säilyttämään rauhan.

Toisinaan ilmenee kuitenkin vakavia riitoja ihmisten epätäydellisyyden vuoksi. Jeesus esittää suuntaviivoja myös niiden käsittelemiseksi. ”Jos veljesi tekee synnin”, Jeesus sanoo, ”mene ja paljasta hänen virheensä kahden kesken. Jos hän kuuntelee sinua, olet voittanut veljesi.” Jos hän ei kuuntele, niin ”ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, jotta jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla”, Jeesus neuvoo.

Vasta viimeisenä keinona Jeesuksen mukaan on asian esittäminen ”seurakunnalle”, toisin sanoen seurakunnan vastuullisille valvojille, jotka voivat tehdä oikeudellisen päätöksen. Jeesus sanoo lopuksi, että jos synnintekijä ei mukaudu heidän päätökseensä, ”olkoon hän sinulle niin kuin kansojen ihminen ja kuin veronkantaja”.

Ratkaistessaan sellaista asiaa valvojien tulee pitää tarkoin kiinni Jehovan sanassa annetuista ohjeista. Kun he siksi huomaavat jonkun olevan syyllinen ja ansaitsevan rangaistuksen, tuomio ’on jo oleva sidottu taivaassa’. Kun he ’päästävät maan päällä’ eli toteavat jonkun syyttömäksi, se on jo oleva ”päästetty taivaassa”. Jeesus sanoo, että kun sellaisissa oikeudellisissa neuvotteluissa ”kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään”. Matteus 18:6–20; Markus 9:38–50; Luukas 9:49, 50.

▪ Miksi Jeesuksen päivinä ei ollut välttämätöntä seurata häntä?

▪ Kuinka vakavaa on pienen kompastuttaminen, ja miten Jeesus valaisee sellaisten pienten tärkeyttä?

▪ Mikä todennäköisesti saa Jeesuksen kannustamaan apostoleitaan säilyttämään suolan keskuudessaan?

▪ Mitä ’sitominen’ ja ’päästäminen’ merkitsevät?