Apostolit pyytävät merkkiä

On tiistai-iltapäivä, ja 11. nisankuuta on päättymässä. Myös Jeesuksen intensiivinen palvelus maan päällä lähenee loppuaan. Päivisin hän on opettanut temppelissä, ja yöt hän on nukkunut kaupungin ulkopuolella. Ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita hänen opetuksestaan, ja he ovat tulleet ”aina aikaisin aamulla hänen luokseen temppeliin kuulemaan häntä”. (Luukas 21:37, 38.) Tuo vaihe on nyt ohi, ja Jeesus istuu Öljymäellä neljän apostolin – Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen – kanssa.

Jeesuksen ja noiden neljän apostolin lisäksi paikalla ei ole muita. Apostolit ovat huolissaan temppelistä, koska Jeesus on juuri ennustanut, että sen paikalle ei jäisi kiveä kiven päälle. Heillä on kuitenkin sydämellään muutakin. Jeesus oli aiemmin kehottanut heitä: ”Pysykää – – valmiina, sillä Ihmisen Poika tulee hetkenä, jota ette pidä todennäköisenä.” (Luukas 12:40.) Hän oli myös puhunut ”päivästä, jona Ihmisen Poika ilmestyy” (Luukas 17:30). Liittyvätkö nuo sanat jotenkin siihen, mitä Jeesus on juuri sanonut temppelistä? Apostolit ovat pakahtua uteliaisuudesta. He pyytävät: ”Sano meille, milloin nämä tapahtuvat ja mikä on merkkinä sinun läsnäolostasi ja siitä, että tämä aikakausi on päättymässä.” (Matteus 24:3.)

Apostolit saattavat ajatella vähän matkan päässä näkyvän temppelin tuhoa. Lisäksi he kysyvät Ihmisen Pojan läsnäolosta. Ehkä heillä on mielessään Jeesuksen vertaus ”ylhäistä syntyperää olevasta miehestä”, joka ”matkusti kaukaiseen maahan saadakseen kuninkuuden, minkä jälkeen hän palaisi takaisin” (Luukas 19:11, 12). Tämän lisäksi he pohtivat, mitä ”aikakauden päättymiseen” sisältyy.

Jeesus vastaa kysymykseen yksityiskohtaisesti ja kertoo, mikä on merkkinä siitä, että silloinen juutalainen aikakausi tulisi loppuunsa ja temppeli hävitettäisiin. Hänen vastauksensa koskee kuitenkin myös myöhemmin tulevaisuudessa tapahtuvia asioita. Merkki auttaisi kristittyjä tunnistamaan Jeesuksen ”läsnäolon” ja sen, milloin nykyisen aikakauden loppu olisi lähellä.

Vuosien kuluessa apostolit näkevät Jeesuksen sanojen toteutuvan. Monet hänen ennustamistaan asioista alkavat tapahtua heidän elinaikanaan. Siksi 37 vuotta myöhemmin vuonna 70 tapahtuva Jerusalemin ja sen temppelin tuho ei yllätä valppaita kristittyjä. Kaikki Jeesuksen ennustamat asiat eivät kuitenkaan tapahdu vuonna 70 tai sitä edeltävänä aikana. Edelleen jää auki, mikä olisi merkkinä Jeesuksen läsnäolosta valtakunnan kuninkaana. Hän kertoo sen apostoleilleen.

Jeesus ennustaa, että he kuulevat ”sotien ääntä ja sanomia sodista” ja että ”kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan” (Matteus 24:6, 7). Lisäksi tulee olemaan ”suuria maanjäristyksiä ja paikassa toisensa jälkeen nälänhätää ja epidemioita” (Luukas 21:11). Jeesus varoittaa opetuslapsiaan: ”Teihin käydään käsiksi ja teitä vainotaan.” (Luukas 21:12.) Vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he eksyttävät monia. Pahuus lisääntyy, ja useimpien rakkaus kylmenee. Lisäksi Jeesus sanoo, että ”valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu” (Matteus 24:14).

Jeesuksen ennustus täyttyy jossain määrin ennen Jerusalemin tuhoa ja sen aikana, mutta voisivatko Jeesuksen sanat toteutua myöhemmin suuremmassa mitassa? Näetkö todisteita siitä, että Jeesuksen merkittävä ennustus täyttyy huomattavalla tavalla nykyään?

Jeesuksen läsnäolosta kertovaan merkkiin sisältyy ”autioittavan iljetyksen” ilmaantuminen (Matteus 24:15). Tämä ”iljetys” nähdään vuonna 66, kun Rooman ”leiriytyneet armeijat”, joilla on epäjumalanpalvelukseen liittyviä taistelumerkkejä, piirittävät Jerusalemin ja kaivavat maata sen muurien alta (Luukas 21:20). Siten ”iljetys” seisoo paikassa, jossa sen ei kuuluisi seistä ja jota juutalaiset pitävät ”pyhänä paikkana”.

Jeesuksen ennustus jatkuu: ”Silloin on suuri ahdinko, jollaista ei ole ollut maailman alusta tähän asti eikä tule enää milloinkaan olemaan.” Roomalaiset tuhoavat Jerusalemin vuonna 70. Tämä juutalaisten ”pyhän kaupungin” valloitus ja sen temppelin tuho aiheuttaa suuren ahdingon, jonka aikana tuhannet menettävät henkensä. (Matteus 4:5; 24:21.) Kaupunkia ja juutalaisia ei ole koskaan kohdannut niin suuri onnettomuus, ja se tekee lopun tavasta, jolla juutalaiset ovat harjoittaneet palvontaa vuosisatojen ajan. Kun Jeesuksen profeetalliset sanat täyttyvät myöhemmin vielä suuremmassa mitassa, tilanne on varmasti hirvittävä.

Jeesuksella ja apostoleilla on vielä paljon puhuttavaa silloisen aikakauden lopusta ja siitä, mikä olisi merkkinä hänen läsnäolostaan valtakunnan kuninkaana. Seuraavaksi hän varoittaa apostoleja ”vääristä kristuksista ja vääristä profeetoista”. Hän sanoo, että he yrittäisivät ”eksyttää, jos mahdollista, valitutkin”. (Matteus 24:24.) Valitut eivät kuitenkaan eksyisi. Väärät kristukset voitaisiin nähdä, mutta Jeesuksen läsnäolo olisi näkymätön.

Jeesus puhuu sitten vielä suuremmasta ahdingosta, joka kohtaisi ihmisiä nykyisen aikakauden lopulla. Hän sanoo, että ”aurinko pimenee, kuu ei anna valoaan, tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät” (Matteus 24:29). Apostolit, jotka kuulevat tämän pelottavan kuvauksen, eivät tiedä tarkalleen, mitä tapahtuisi, mutta se olisi varmasti hyvin vaikuttavaa.

Miten ihmiset reagoisivat näihin pelottaviin tapahtumiin? Jeesus sanoo: ”Ihmiset lamaantuvat pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maata, sillä taivaiden voimat järkkyvät.” (Luukas 21:26.) Jeesus tosiaan kuvailee ihmishistorian synkintä aikaa.

Jeesus osoittaa apostoleille hyvin selvästi, että kaikki eivät kuitenkaan kauhistuisi nähdessään ”Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä voimalla ja suurella kirkkaudella” (Matteus 24:30). Jeesus on jo aiemmin sanonut, että ”valittujen vuoksi” Jumala puuttuisi asioihin (Matteus 24:22). Miten uskollisten opetuslasten pitäisi reagoida Jeesuksen kuvailemiin järkyttäviin tapahtumiin? Jeesus rohkaisee seuraajiaan: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne lähestyy.” (Luukas 21:28.)

Mistä Jeesuksen opetuslapset, jotka eläisivät Jeesuksen ennustamana aikana, tietäisivät, että loppu on lähellä? Jeesus kertoo vertauksen viikunapuusta: ”Heti kun sen nuori oksa vihertää ja siihen alkaa tulla lehtiä, te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin kun näette kaikki nämä, te tiedätte, että hän on lähellä, ovella. Minä vakuutan teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” (Matteus 24:32–34.)

Kun siis opetuslapset näkisivät merkin eri piirteiden täyttyvän, heidän pitäisi käsittää, että loppu on lähellä. Jeesus varoittaa opetuslapsia, jotka eläisivät tuona tärkeänä aikana:

”Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä Poika, vaan ainoastaan Isä. Ihmisen Pojan läsnäolo tulee olemaan samanlainen kuin Nooan päivät. Noina päivinä ennen vedenpaisumusta ihmiset söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia annettiin vaimoiksi aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin. He eivät kiinnittäneet huomiota siihen, mitä tapahtui, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois. Samanlainen tulee olemaan Ihmisen Pojan läsnäolo.” (Matteus 24:36–39.) Jeesus vertaa tilannetta Nooan ajan vedenpaisumukseen, jonka vaikutukset olivat maailmanlaajuiset.

Apostolit, jotka kuuntelevat Jeesusta Öljymäellä, ymmärtävät varmasti, että on tärkeää pysyä valppaana. Jeesus sanoo: ”Olkaa varuillanne, ettei sydämenne koskaan rasitu liiallisesta syömisestä, kohtuuttomasta juomisesta ja elämän huolista ja ettei se päivä yhtäkkiä yllätä teitä kuin ansa. Se näet kohtaa kaikkia maan päällä asuvia. Pysykää siis hereillä ja rukoilkaa hartaasti kaiken aikaa, että onnistuisitte pääsemään pakoon tätä kaikkea, minkä täytyy tapahtua, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.” (Luukas 21:34–36.)

Jeesus osoittaa jälleen, että hänen ennustamansa tapahtumat eivät koske vain sitä, mitä tapahtuisi muutaman vuosikymmenen kuluttua, eivätkä ne vaikuta ainoastaan Jerusalemiin ja juutalaisiin. Tapahtumat, joita hän kuvailee, vaikuttavat ”kaikkiin maan päällä asuviin”.

Jeesus sanoo, että hänen opetuslastensa tulisi pysyä valppaana ja olla valmiit. Hän korostaa tämän tärkeyttä kertomalla toisen vertauksen: ”Tietäkää tämä: Jos talonisäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän pysyisi valveilla eikä antaisi murtautua taloonsa. Tämän vuoksi olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkenä, jona ette odota sitä.” (Matteus 24:43, 44.)

Jeesus antaa opetuslapsilleen syyn toiveikkuuteen. Hän vakuuttaa heille, että aikana, jona hänen ennustuksensa täyttyy, on olemassa valpas ja aktiivinen ”orja”. Apostolien on helppo kuvitella asetelma, josta Jeesus puhuu: ”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan? Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä tullessaan havaitsee hänen tekevän näin! Minä vakuutan teille: isäntä asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” Jos ”orjan” asenne kuitenkin muuttuu huonoksi ja hän alkaa kohdella toisia kaltoin, isäntä ”rankaisee häntä mitä ankarimmin”. (Matteus 24:45–51; vrt. Luukas 12:45, 46.)

Jeesus ei tarkoita, että hänen seuraajiensa keskuuteen muodostuisi ryhmä, jolla olisi huono asenne. Jeesus haluaa sen sijaan opettaa, että hänen opetuslastensa on tärkeää pysyä valppaina ja aktiivisina. Myös hänen seuraava vertauksensa korostaa tätä.