Jeesuksen elämä ja palvelus
Pelottavan myrskyn vaimentaminen
JEESUKSEN päivä on ollut täynnä toimintaa, johon on sisältynyt kansanjoukkojen opettaminen rannalla ja kuvausten selittäminen jälkeenpäin yksityisesti hänen opetuslapsilleen. Kun ilta tulee, hän sanoo: ”Lähdetään yli toiselle rannalle.”
Toisella puolella Galileanmeren itärannalla on alue, jota kutsutaan Dekapoliiksi; nimi juontuu kreikan kielen sanoista deʹka, joka merkitsee ’kymmenen’, ja poʹlis, joka merkitsee ’kaupunki’. Dekapoliin kaupungit ovat Kreikan kulttuurin keskuksia, vaikka ne epäilemättä ovat myös monien juutalaisten kotikaupunkeja. Jeesus toimii alueella kuitenkin erittäin vähän. Kuten tulemme näkemään myöhemmin, jopa tällä vierailulla häntä estetään viipymästä pitkään.
Kun Jeesus ehdottaa, että he lähtisivät toiselle rannalle, opetuslapset ottavat hänet veneeseen. Heidän lähtönsä ei jää kuitenkaan huomaamatta. Pian muutkin astuvat veneisiinsä ja liittyvät heidän seuraansa. Matka toiselle puolelle ei ole kovin pitkä. Galileanmeri on oikeastaan vain suuri järvi, jonka pituus on noin 21 kilometriä ja suurin leveys 12 kilometriä.
Jeesus on ymmärrettävästi väsynyt. Niinpä pian heidän lähdettyään rannasta hän käy pitkälleen veneen perään, panee päänsä tyynyyn ja nukahtaa nopeasti. Useat apostoleista ovat kokeneita purjehtijoita, sillä he ovat kalastelleet paljon Galileanmerellä. Niinpä he huolehtivat veneen ohjaamisesta.
Mutta se ei tule olemaan mikään helppo matka. Koska lämpötila on korkeampi järven pinnalla noin 210 metriä merenpinnan alapuolella ja ilma kylmempi lähistöllä olevilla vuorilla, voimakkaat tuulet pyyhkäisevät alas ja nostattavat äkisti rajuja myrskytuulia järvellä. Juuri näin tapahtuu nyt. Laineet viskautuvat pian venettä vasten ja syöksähtelevät siihen, niin että se on vähällä upota. Jeesus kuitenkin nukkuu yhä!
Kokeneet purjehtijat työskentelevät kuumeisesti ohjatakseen venettä. He ovat epäilemättä selviytyneet myrskyistä aikaisemmin. Mutta tällä kertaa he ovat kuluttaneet voimansa loppuun. Pelätessään henkensä puolesta he herättävät Jeesuksen. ’Mestari, etkö sinä välitä? Me uppoamme!’ he huudahtavat. ’Pelasta meidät, tai me hukumme!’
Havahtuessaan Jeesus nuhtelee tuulta ja merta: ’Vaikene! Ole hiljaa!’ Ja raivoava tuuli lakkaa ja meri tyyntyy. Hän kääntyy opetuslastensa puoleen ja sanoo: ’Miksi olette niin pelokkaita? Eikö teillä vielä ole uskoa?’
Tuolloin opetuslapset joutuvat epätavallisen pelon valtaan. ’Kuka tämä mies oikein on?’ he kysyvät toisiltaan. ’Sillä hän käskee jopa tuulia ja vettä, ja ne tottelevat häntä.’
Millaista voimaa Jeesus osoittaakaan! Miten luottamusta herättävää onkaan tietää, että Kuninkaallamme on valtaa luonnonvoimiin nähden ja että kun hän kohdistaa täyden huomionsa maahan Valtakunnan hallintonsa aikana kaikki tulevat elämään turvassa kauhistuttavilta luonnononnettomuuksilta!
Jonkin aikaa myrskyn tyyntymisen jälkeen Jeesus ja hänen opetuslapsensa saapuvat turvallisesti itärannalle. Muut veneet luultavasti säästyivät myrskyn voimalta ja palasivat turvallisesti kotiin. Markus 4:35–5:2; Matteus 8:18, 23–28; Luukas 8:22–27.
◆ Mikä oli Dekapolis, ja missä se sijaitsi?
◆ Mikä aiheuttaa rajuja myrskyjä Galileanmerellä?
◆ Mitä opetuslapset tekivät, kun he eivät voineet pelastautua purjehdustaitonsa avulla?
[Kokosivun kuva s. 8]