Luku 6

Olivatko ihmeet todellisia tapahtumia?

Eräänä päivänä vuonna 31 Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat matkalla Palestiinan pohjoisosassa sijaitsevaan Nainin kaupunkiin. Tullessaan lähelle kaupungin porttia he kohtasivat hautajaissaattueen. Vainaja oli nuori mies. Hänen äitinsä oli leski, ja kuollut oli ollut hänen ainoa poikansa, joten nyt hän oli jäänyt aivan yksin. Kertomuksen mukaan Jeesuksen ”tuli häntä sääli, ja hän sanoi hänelle: ’Lakkaa itkemästä.’ Sen jälkeen hän lähestyi ja kosketti paareja, ja kantajat seisahtuivat, ja hän sanoi: ’Nuori mies, minä sanon sinulle: nouse!’ Ja kuollut nousi istumaan ja rupesi puhumaan.” – Luukas 7:11–15.

 1. (Sisällytä johdanto.) a) Minkä ihmeen Jeesus teki lähellä Nainin kaupunkia? b) Miten suuri merkitys ihmeillä on Raamatussa, mutta uskovatko kaikki ihmiset, että ne ovat todella tapahtuneet?

TÄMÄ on sydäntä lämmittävä kertomus, mutta onko se tosi? Monien mielestä on vaikea uskoa, että tällaista on koskaan todella tapahtunut. Ihmeet ovat kuitenkin olennainen osa Raamatun kertomusta. Raamattuun uskominen edellyttää siihen uskomista, että ihmeitä on tapahtunut. Itse asiassa koko Raamatun totuus pohjimmiltaan nojautuu yhteen hyvin tärkeään ihmeeseen: Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen.

Miksi jotkut eivät usko

 2, 3. Mitä perustelua skotlantilainen filosofi David Hume käytti yrittäessään todistaa, ettei ihmeitä tapahdu?

² Uskotko sinä ihmeisiin? Vai ajatteletko, että tänä tieteellisenä aikana on epäjohdonmukaista uskoa ihmeisiin eli tavallisuudesta poikkeaviin tapahtumiin, jotka ovat osoitus jonkin yli-inhimillisen voiman puuttumisesta asiaan? Jos et usko, niin et ole ensimmäinen. Parisataa vuotta sitten eläneellä skotlantilaisella filosofilla David Humella oli samanlainen käsitys. Sinulla saattaa olla epäuskoosi samanlaisia syitä kuin hänellä.

³ Humen väitteisiin, jotka hän esitti ihmeitä vastaan, sisältyi kolme huomattavaa seikkaa.¹ Ensinnäkin hän kirjoittaa: ”Ihme on luonnonlakien kumous.” Ihminen on ikimuistoisista ajoista saakka luottanut luonnonlakeihin. Hän on tiennyt, että esine putoaa, jos se pudotetaan, että aurinko nousee joka aamu ja laskee joka ilta ja niin edelleen. Hän tietää vaistomaisesti, että tapahtumat noudattavat aina tuttua rataansa. Koskaan ei tapahdu mitään, mikä olisi ristiriidassa luonnonlakien kanssa. Tämä ”todistus” siitä, etteivät ihmeet ole mahdollisia, oli Humen mielestä ”niin täydellinen kuin mikään kokemusperuste koskaan saattaa olla”.

 4, 5. Mitkä kaksi muuta syytä David Hume esitti sille, miksi hän kielsi ihmeiden mahdollisuuden?

⁴ Toinen hänen perusteluistaan oli se, että ihmisiä on helppo pettää. Jotkut haluavat uskoa ihmeisiin, varsinkin kun ne liittyvät uskontoon, ja monet niin sanotut ihmeet ovat osoittautuneet huijaukseksi. Kolmas perustelu oli se, että ihmeistä yleensä kerrotaan tietämättömyyden aikoina. Mitä valistuneemmiksi ihmiset tulevat, sitä harvemmista ihmeistä saadaan kuulla. Humen sanojen mukaan ei ”tällaisia ihmeellisiä tapahtumia satu koskaan meidän päivinämme”. Hän siis ajatteli sen todistavan, ettei niitä ole tapahtunut koskaan.

⁵ Koska useimmat ihmeitä vastaan esitetyt perustelut ovat meidän aikaamme saakka noudattaneet näitä yleisiä suuntaviivoja, tarkastelkaamme Humen vastaväitteitä yksi kerrallaan.

Luonnonlakien vastaisiako?

 6. Miksi on epäjohdonmukaista vastustaa ajatusta ihmeistä sillä perusteella, että ne ovat ’luonnonlakien kumouksia’?

⁶ Mitä on sanottava siitä vastaväitteestä, että ihmeet ovat ’luonnonlakien kumouksia’ eivätkä siksi voi olla tosia? Päällisin puolin tämä voi tuntua vakuuttavalta, mutta erittelehän tämän lausunnon todellista sisältöä. Tavallisesti ihme voidaan määritellä sellaiseksi, mikä tapahtuu normaalien luonnonlakien rajojen ulkopuolella.a Se on niin odottamaton tapahtuma, että se saa katselijat vakuuttuneiksi yli-inhimillisten voimien puuttumisesta asiaan. Tuo vastaväite merkitsee siis todellisuudessa: ’Ihmeet ovat mahdottomia, koska ne ovat ihmeitä!’ Miksi et harkitsisi todisteita, ennen kuin teet hätiköiden tällaisen johtopäätöksen?

 7, 8. a) Millä tavoin tiedemiehet ovat tulleet ennakkoluulottomammiksi näkemyksessään siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei, kun on kysymys luonnonlaeista sellaisina kuin me tunnemme ne? b) Jos uskomme Jumalaan, niin mitä meidän myös pitäisi uskoa hänen kyvystään tehdä sellaista mikä on epätavallista?

⁷ Totuus on, että oppineet ihmiset eivät nykyään ole yhtä valmiita kuin David Hume väittämään, että tunnetut luonnonlait pitävät paikkansa kaikkialla ja kaikkina aikoina. Tiedemiehet rakentelevat mielellään teorioita, joiden mukaan kaikkeudessa voisi kolmen tunnetun ulottuvuuden, pituuden, leveyden ja korkeuden, lisäksi olla monia muita ulottuvuuksia.² Heidän teorioidensa mukaan on olemassa mustia aukkoja, jotka ovat syntyneet suunnattomien tähtien luhistuessa kasaan, kunnes niiden tiheys on käytännöllisesti katsoen ääretön. Avaruuden sanotaan kaareutuvan niiden läheisyydessä siinä määrin, että itse aika pysähtyy.³ Tiedemiehet ovat väitelleet jopa siitä, kulkisiko aika joissakin olosuhteissa taaksepäin eikä eteenpäin.⁴

⁸ Stephen W. Hawking, joka toimii Lucasin matematiikan professorina Cambridgen yliopistossa, sanoi käsitellessään maailmankaikkeuden syntyä: ”Klassisen yleisen suhteellisuusteorian mukaan – – kaikkeuden alun täytyy olla äärettömän suuren tiheyden ja aika-avaruuden äärettömän kaarevuuden aiheuttama singulariteetti. Tällaisissa olosuhteissa kaikki tunnetut fysiikan lait luhistuisivat.”⁵ Nykyajan tiedemiehet eivät siis ole yhtä mieltä siitä, että sellaista mikä on ristiriidassa yleisten luonnonlakien kanssa, ei voi koskaan tapahtua. Epätavallisissa olosuhteissa voi tapahtua jotakin epätavallista. Varmasti jos uskomme kaikkivaltiaaseen Jumalaan, meidän pitäisi myöntää, että hänellä on voimaa aiheuttaa epätavallisia tapahtumia – ihmeitä – kun se sopii hänen tarkoituksiinsa. – 2. Mooseksen kirja 15:6–10; Jesaja 40:13, 15.

Onko kyse huijauksista?

 9. Onko totta, että jotkin ihmeet ovat huijausta? Selitä vastauksesi.

⁹ Kukaan järkevä ihminen ei kiistä sitä, että jotkin ”ihmeet” ovat huijausta. Esimerkiksi jotkut väittävät, että heillä on voima parantaa sairaita uskoon perustuvan ihmeparannuksen avulla. Lääketieteen tohtori William A. Nolan keskittyi erityisesti tutkimaan tällaisia parantamisia. Hän tarkasteli useita sekä Yhdysvaltain protestanttisten uskollaparantajien että Aasian niin sanottujen ”henkikirurgien” väitettyjä parantamisia. Mikä oli tulos? Hän havaitsi vain esimerkkejä pettymyksestä ja petoksesta.⁶

10. Ajatteletko sen, että jotkin ihmeet on osoitettu huijaukseksi, todistavan kaikki ihmeet vilpillisiksi?

¹⁰ Merkitsevätkö tällaiset petokset sitä, ettei todellisia ihmeitä ole koskaan tapahtunutkaan? Eivät välttämättä. Joskus kuulemme, että liikkeellä on väärennettyjä seteleitä, mutta se ei merkitse sitä, että kaikki raha on väärennettyä. Jotkut sairaat luottavat suuresti puoskareihin, vilpillisiin lääkäreihin, ja antavat heille paljon rahaa. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki lääkärit ovat vilpillisiä. Jotkut taiteilijat ovat olleet taitavia väärentämään ”vanhojen mestareiden” maalauksia. Mutta se ei merkitse sitä, että kaikki maalaukset ovat huijausta. Samoin ei se tosiasia, että jotkin ihmeiksi väitetyt tapaukset ovat selvästi huijausta, merkitse sitä, ettei todellisia ihmeitä voi koskaan tapahtua.

’Ihmeitä ei satu nykyään’

11. Mikä oli David Humen kolmas väite sitä ajatusta vastaan, että ihmeitä on tapahtunut?

¹¹ Kolmas vastaväite oli tiivistetty lausuntoon: ”Tällaisia ihmeellisiä tapahtumia [ei] satu koskaan meidän päivinämme.” Koska Hume ei ollut koskaan nähnyt ihmettä, hän kieltäytyi uskomasta, että ihmeitä voisi tapahtua. Tällainen järkeily on kuitenkin epäjohdonmukaista. Jokaisen ajattelevan ihmisen on myönnettävä, että ennen tuon skottifilosofin päiviä sattui ”ihmeellisiä tapahtumia”, jotka eivät toistuneet hänen elinaikanaan. Millaisia tapahtumia?

12. Mitä sellaisia ihmeellisiä tapahtumia sattui menneisyydessä, joita ei voida selittää nykyään vaikuttavien luonnonlakien avulla?

¹² Ensinnäkin elämä alkoi maan päällä. Sitten joillekin elämänmuodoille annettiin tietoisuus. Lopulta ilmaantui ihminen, jolle annettiin viisautta, mielikuvitusta, kyky rakastaa ja omatunto. Yksikään tiedemies ei voi nykyään vaikuttavien luonnonlakien perusteella selittää näitä tavallisuudesta poikkeavia tapahtumia. Me olemme kuitenkin elävä todiste siitä, että ne sattuivat.

13, 14. Mitkä nykyään yleiset asiat olisivat tuntuneet David Humesta ihmeellisiltä?

¹³ Mitä sitten on sanottava David Humen päivien jälkeen sattuneista ”ihmeellisistä tapahtumista”? Oletetaanpa, että voisimme matkustaa ajassa taaksepäin ja kertoa hänelle nykyajan maailmasta. Kuvittele, että yrittäisit selittää hänelle, miten Hampurissa oleva liikemies voi puhua jonkun kanssa, joka on tuhansien kilometrien päässä Tokiossa, edes korottamatta ääntään; miten Espanjassa pelattava jalkapallo-ottelu voidaan nähdä kaikkialla maapallolla aivan samaan aikaan kuin sitä pelataan; miten Humen päivien valtamerilaivoja paljon suuremmat alukset voivat nousta maanpinnalta ja kuljettaa 500 ihmistä ilman halki tuhansien kilometrien päähän muutamassa tunnissa. Osaatko kuvitella, mitä hän vastaisi? ’Mahdotonta! Tällaisia ihmeellisiä tapahtumia ei satu koskaan meidän päivinämme!’

¹⁴ Tällaisia ’ihmeellisyyksiä’ sattuu kuitenkin meidän päivinämme. Miksi? Koska ihminen on oppinut rakentamaan puhelimia, televisiovastaanottimia ja lentokoneita soveltamalla sellaisia tieteellisiä periaatteita, joista Humella ei ollut aavistustakaan. Onko niin ollen kovin vaikea uskoa, että Jumala on menneisyydessä joskus voinut tehdä meille vielä tuntemattomilla tavoilla sellaista, mikä tuntuu meistä ihmeelliseltä?

Mistä voimme tietää?

15, 16. Jos ihmeitä on todella tapahtunut, ainoastaan miten me voimme saada tietoa niistä? Valaise vastaustasi.

¹⁵ Sen sanominen, että ihmeitä on voinut tapahtua, ei tietenkään merkitse sitä, että niitä on tapahtunut. Mistä voimme tällä 1900-luvulla tietää, aikaansaiko Jumala Raamatun kirjoittamisen aikaan maan päällä olleiden palvelijoidensa välityksellä todellisia ihmeitä vai ei? Millaisia todisteita odottaisit löytäväsi tästä? Kuvittele, että jonkin alkukantaisen heimon jäsen on viety viidakossa sijaitsevasta kodistaan käymään suurkaupungissa. Miten hän kotiin palattuaan pystyy kuvailemaan heimotovereilleen sivistyneen maailman ihmeitä? Hän ei osaa selittää, miten auto toimii tai miksi kannettavasta radiosta kuuluu musiikkia. Hän ei osaa rakentaa tietokonetta todistaakseen, että sellaisia on todella olemassa. Hän voi vain kertoa, mitä hän on nähnyt.

¹⁶ Me olemme samassa asemassa kuin tuon miehen heimotoverit. Jos Jumala on todella aikaansaanut ihmeitä, niin me voimme saada niistä tietoa vain silminnäkijöiltä. Silminnäkijät eivät pysty selittämään, miten ihmeet tapahtuivat, eivätkä he pysty toistamaan niitä. He voivat vain kertoa meille, mitä he ovat nähneet. Silminnäkijöitä voidaan tietysti pettää. He voivat myös helposti liioitella ja antaa vääriä tietoja. Voidaksemme siis uskoa näiden silminnäkijöiden todistukseen meidän on tiedettävä, että he ovat rehellisiä ja päteviä ja että he ovat osoittaneet vaikuttimiensa olevan hyviä.

Parhaiten todistettu ihme

17. a) Mikä on Raamatun parhaiten todistettu ihme? b) Millaiset olivat Jeesuksen kuolemaan johtaneet olosuhteet?

¹⁷ Koska Raamatun parhaiten todistettu ihme on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, niin miksi emme panisi kokeeseen juuri sitä? Harkitkaamme ensin mitä tapauksesta kerrotaan: Jeesus pidätettiin niisan-kuun 14. päivän iltana – joka sattui olemaan torstai-ilta sen mukaan kuin nykyään määrittelemme viikonpäivät.b Hän saapui juutalaisten johtomiesten eteen, ja nämä syyttivät häntä jumalanpilkasta ja päättivät, että hänen oli kuoltava. Juutalaiset johtajat veivät Jeesuksen roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen eteen, ja tämä taipui heidän painostukseensa ja luovutti hänet teloitettavaksi. Perjantai-iltapäivänä, joka oli yhä niisan-kuun 14. päivä juutalaisen kalenterin mukaan, hänet naulattiin kidutuspaaluun, ja muutaman tunnin kuluttua hän kuoli. – Markus 14:43–65; 15:1–39.

18. Miten tieto Jeesuksen ylösnousemuksesta Raamatun mukaan alkoi levitä?

¹⁸ Sen jälkeen kun eräs roomalainen sotilas oli lävistänyt Jeesuksen kyljen keihäällä varmistautuakseen siitä, että hän todella oli kuollut, Jeesuksen ruumis haudattiin uuteen hautaan. Seuraavana päivänä, 15. niisan-kuuta (perjantai/lauantai), oli sapatti. Mutta aamulla 16. niisan-kuuta – sunnuntaiaamuna – jotkut opetuslapset menivät haudan luo ja havaitsivat sen tyhjäksi. Pian alkoi levitä tieto, että Jeesus oli nähty elossa. Ensireaktio tällaisiin puheisiin oli täsmälleen sama kuin olisi nykyäänkin – epäusko. Apostolitkin kieltäytyivät uskomasta. Mutta kun he itse näkivät elävän Jeesuksen, heidän oli pakko myöntää, että hänet oli todella herätetty kuolleista. – Johannes 19:31–20:29; Luukas 24:11.

Tyhjä hauta

19–21. a) Mitä keinoa juutalaiset Justinus Marttyyrin mukaan käyttivät kristittyjä vastaan, jotka saarnasivat Jeesuksen ylösnousemuksesta? b) Minkä voimme varmasti tietää pitäneen paikkansa Jeesuksen haudasta niisan-kuun 16. päivänä?

¹⁹ Oliko Jeesus herätetty kuolleista, vai oliko kaikki vain keksittyä? Silloin eläneet ihmiset olisivat todennäköisesti kysyneet yhtä asiaa: onko Jeesuksen ruumis yhä hänen haudassaan? Jeesuksen seuraajat olisivat olleet suunnattoman vaikeassa asemassa, jos heidän vastustajansa olisivat pystyneet viittaamaan hänen vielä haudassa olevaan ruumiiseensa todisteena siitä, että häntä ei ollut herätetty kuolleista. Missään ei kuitenkaan kerrota heidän koskaan tehneen niin. Sen sijaan Raamattu sanoo heidän antaneen rahaa sotilaille, jotka oli määrätty vartioimaan hautaa, ja käskeneen heitä: ”Sanokaa: ’Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.’” (Matteus 28:11–13) Meillä on myös Raamatun ulkopuolisia todisteita siitä, että juutalaiset johtajat menettelivät näin.

²⁰ Noin sata vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen Justinus Marttyyri kirjoitti teoksen ”Keskusteluja Tryfonin kanssa”. Hän sanoi siinä: ”Te [juutalaiset] olette lähettäneet valittuja ja tehtävään määrättyjä miehiä pitkin maailmaa julistamaan, että jumalaton ja laiton harhaoppi on lähtenyt liikkeelle jostakin Jeesuksesta, galilealaisesta petkuttajasta, jonka me ristiinnaulitsimme, mutta jonka hänen opetuslapsensa varastivat yöllä haudasta, johon hänet oli pantu.”⁷

²¹ Tryfon oli juutalainen, ja teos ”Keskusteluja Tryfonin kanssa” oli kirjoitettu kristillisyyden puolustukseksi juutalaisuutta vastaan. On siksi epätodennäköistä, että Justinus Marttyyri olisi sanonut mitä hän sanoi – että juutalaiset syyttivät kristittyjä Jeesuksen ruumiin haudasta varastamisesta – jos juutalaiset eivät olisi esittäneet tällaista syytöstä. Muussa tapauksessa hän olisi asettunut alttiiksi sille helposti todistettavalle syytökselle, että hän valehteli. Justinus Marttyyri olisi sanonut näin ainoastaan, jos juutalaiset olivat todella panneet liikkeelle tällaisia sanansaattajia. Ja he olisivat tehneet niin vain, jos hauta oli tosiaan tyhjä 16. niisan-kuuta vuonna 33 ja jos he eivät voineet viitata haudassa olevaan Jeesuksen ruumiiseen todisteeksi siitä, että häntä ei ollut herätetty kuolleista. Koska hauta siis oli tyhjä, niin mitä oli tapahtunut? Varastivatko opetuslapset ruumiin? Vai otettiinko se ihmeen avulla pois todisteeksi siitä, että Jeesus oli todella herätetty kuolleista?

Lääkäri Luukkaan johtopäätös

22, 23. Kuka ensimmäisellä vuosisadalla elänyt oppinut mies tutki Jeesuksen ylösnousemusta, ja mitä tietolähteitä oli hänen käytettävissään?

²² Yksi ensimmäisellä vuosisadalla elänyt hyvin oppinut mies, joka tutki huolellisesti todisteita, oli lääkäri Luukas. (Kolossalaisille 4:14) Luukas kirjoitti kaksi kirjaa, jotka kuuluvat nyt Raamattuun: toinen oli evankeliumi eli Jeesuksen palveluksen historia ja toinen, jota kutsutaan Apostolien teoiksi, oli kristillisyyden leviämisen historia Jeesuksen kuolemaa seuranneilta vuosilta.

²³ Evankeliuminsa alkusanoissa Luukas mainitsee monia todisteita, jotka olivat hänen käytettävissään, mutta jotka eivät ole enää meidän käytettävissämme. Hän puhuu Jeesuksen elämää käsittelevistä kirjallisista dokumenteista, joita hän tutki. Lisäksi hän sanoo keskustelleensa Jeesuksen elämänvaiheiden, kuoleman ja ylösnousemuksen silminnäkijöiden kanssa. Sitten hän sanoo: ”Olen tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen.” (Luukas 1:1–3) Ilmeisesti Luukkaan tutkimus oli perusteellista. Oliko hän hyvä historioitsija?

24, 25. Mitä mieltä monet ovat Luukkaan pätevyydestä historioitsijana?

²⁴ Monet ovat todistaneet hänen olleen. Vuonna 1913 sir William Ramsay puhui eräässä luennossa Luukkaan teosten historiallisuudesta. Mikä oli hänen päätelmänsä? ”Luukas on ensiluokkainen historioitsija; eivät ainoastaan hänen tosiasioita käsittelevät lausuntonsa ole luotettavia; hänellä on todellinen historiantaju.”⁸ Lähempänä meidän aikaamme toimineet tutkijat ovat tulleet samaan johtopäätökseen. Esitellessään Luukasta koskevat osansa kirja The Living Word Commentary sanoo: ”Luukas oli sekä historioitsija (ja vieläpä tarkka historioitsija) että teologi.”

²⁵ Tri David Gooding, joka toimi Pohjois-Irlannissa Vanhan testamentin kreikan professorina, sanoo Luukkaan olleen ”Vanhan testamentin historioitsijoiden kaltainen ja Thukydideen [muinaisen maailman arvostetuimpiin kuuluvan historioitsijan] kaltainen vanhan ajan historioitsija. Hän on heidän tavallaan nähnyt paljon vaivaa tietolähteittensä tutkimisessa, aineistonsa valitsemisessa ja tuon aineiston järjestämisessä. – – Thukydides yhdisti tämän menetelmän kiihkeään pyrkimykseen päästä historialliseen tarkkuuteen: ei ole syytä ajatella, että Luukas tyytyi vähempään.”⁹

26. a) Mihin johtopäätökseen Luukas tuli Jeesuksen ylösnousemuksesta? b) Mikä on voinut vahvistaa häntä tässä johtopäätöksessä?

²⁶ Mihin johtopäätökseen tämä erittäin pätevä mies tuli siitä, miksi Jeesuksen hauta oli tyhjä 16. niisan-kuuta? Sekä evankeliumissaan että Apostolien tekojen kirjassa Luukas kertoo tosiasiana, että Jeesus herätettiin kuolleista. (Luukas 24:1–52; Apostolien teot 1:3) Hän ei epäillyt sitä lainkaan. Kenties hänen omat kokemuksensa vahvistivat hänen uskoaan ylösnousemusihmeeseen. Vaikkei hän ilmeisesti ollut ylösnousemuksen silminnäkijä, hän kertoo nähneensä apostoli Paavalin suorittamia ihmeitä. – Apostolien teot 20:7–12; 28:8, 9.

He näkivät kuolleista herätetyn Jeesuksen

27. Ketkä muun muassa väittivät nähneensä kuolleista herätetyn Jeesuksen?

²⁷ Evankeliumeista kahta pidetään perinteisesti sellaisten miesten kirjoittamina, jotka tunsivat Jeesuksen, näkivät hänen kuolevan ja väittivät todella nähneensä hänet hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Nämä miehet ovat apostoli Matteus, entinen veronkantaja, ja Johannes, Jeesuksen rakastama apostoli. Kolmaskin raamatunkirjoittaja, apostoli Paavali, väitti nähneensä kuolleista herätetyn Kristuksen. Paavali lisäksi luettelee nimeltä muita, jotka näkivät Jeesuksen elossa hänen kuolemansa jälkeen, ja hän sanoo Jeesuksen kerran näyttäytyneen ”yli viidellesadalle veljelle”. – 1. Korinttolaisille 15:3–8.

28. Millainen vaikutus Jeesuksen ylösnousemuksella oli Pietariin?

²⁸ Yksi Paavalin mainitsemista silminnäkijöistä on Jaakob, Jeesuksen lihallinen velipuoli, jonka on täytynyt tuntea Jeesus lapsuudestaan saakka. Toinen on apostoli Pietari; historioitsija Luukas kertoo hänen todistaneen pelottomasti Jeesuksen ylösnousemuksesta vain muutamia viikkoja Jeesuksen kuoleman jälkeen. (Apostolien teot 2:23, 24) Raamatussa on kaksi kirjettä, jotka perinteisesti katsotaan Pietarin kirjoittamiksi, ja ensimmäisessä niistä Pietari osoittaa uskonsa Jeesuksen ylösnousemukseen olleen yhä toimintansa voimakkaana vaikuttimena vielä useita vuosia tuon tapahtuman jälkeen. Hän kirjoitti: ”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, sillä suuren armonsa mukaan hän synnytti meidät uudelleen elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen välityksellä.” – 1. Pietari 1:3.

29. Vaikkemme voikaan puhua ylösnousemuksen silminnäkijöiden kanssa, niin mitä vaikuttavia todisteita on kuitenkin käytettävissämme?

²⁹ Samoin kuin Luukas siis saattoi puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka väittivät nähneensä Jeesuksen ja puhuneensa hänen kanssaan hänen kuolemansa jälkeen, me voimme lukea joidenkuiden näiden kirjoittamaa tekstiä. Ja me voimme itse ratkaista, oliko nämä ihmiset petetty, yrittivätkö he pettää meitä vai olivatko he todella nähneet kuolleista herätetyn Kristuksen. On selvää, että heitä ei olisi voitu mitenkään pettää. Monet heistä olivat Jeesuksen läheisiä ystäviä hänen kuolemaansa saakka. Jotkut heistä näkivät hänen kuolintuskansa kidutuspaalussa. He näkivät veren ja veden virtaavan haavasta, jonka sotilas teki keihäällä. Tuo sotilas tiesi ja he tiesivät, että Jeesus oli kiistatta kuollut. Myöhemmin he sanoivat nähneensä Jeesuksen elossa ja todella puhuneensa hänen kanssaan. Niin, he eivät voineet olla petoksen uhreja. Yrittivätkö he sitten pettää meitä sanoessaan, että Jeesus oli herätetty kuolleista? – Johannes 19:32–35; 21:4, 15–24.

30. Miksi on mahdotonta, että Jeesuksen ylösnousemuksen varhaiset silminnäkijät olisivat valehdelleet?

³⁰ Voidaksemme vastata tähän meidän täytyy vain kysyä itseltämme: uskoivatko he itse sanoihinsa? Ei ole epäilystäkään siitä, että he uskoivat. Jeesuksen ylösnousemus oli kristityille, myös niille jotka väittivät olevansa sen silminnäkijöitä, koko heidän uskonsa perusta. Apostoli Paavali sanoi: ”Ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa. – – jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on hyödytön.” (1. Korinttolaisille 15:14, 17) Kuulostaako tämä sellaisen miehen tekstiltä, joka valehtelee sanoessaan, että hän on nähnyt kuolleista herätetyn Kristuksen?

31, 32. Millaisia uhrauksia varhaiskristityt tekivät, ja miksi tämä todistaa voimakkaasti sen puolesta, että nämä kristityt puhuivat totta sanoessaan, että Jeesus oli herätetty kuolleista?

³¹ Mieti, mitä kristittynä oleminen noina päivinä merkitsi. Se ei tuottanut uskoville mainetta, valtaa tai rikkautta. Tilanne oli aivan päinvastainen. Monet varhaiskristityt ’suhtautuivat iloiten omaisuutensa ryöstämiseen’ uskonsa vuoksi. (Heprealaisille 10:34) Kristityn elämä merkitsi uhrauksia ja vainoa, ja monesti se päättyi häpeälliseen ja tuskalliseen marttyyrikuolemaan.

³² Jotkut kristityt olivat lähtöisin varakkaista perheistä, esimerkiksi apostoli Johannes, jonka isällä ilmeisesti oli menestyvä kalastusyritys Galileassa. Monilla oli hyvät tulevaisuudennäkymät, kuten apostoli Paavalilla, joka oli ollut kuuluisan rabbiinin Gamalielin oppilaana ja joka kristillisyyden omaksuessaan alkoi juuri tulla tunnetuksi juutalaisten hallitusmiesten keskuudessa. (Apostolien teot 9:1, 2; 22:3; Galatalaisille 1:14) Kaikki kuitenkin käänsivät selkänsä sille, mitä tämä maailma tarjosi, voidakseen levittää siihen tosiasiaan perustuvaa sanomaa, että Jeesus oli herätetty kuolleista. (Kolossalaisille 1:23, 28) Miksi he olisivat tehneet tällaisia uhrauksia kärsiäkseen jonkin sellaisen asian vuoksi, jonka he tiesivät perustuvan valheelle? On ilmeistä, että he eivät olisi toimineet siten. He olivat halukkaita kärsimään ja kuolemaan sellaisen asian vuoksi, jonka he tiesivät perustuvan totuudelle.

Ihmeitä todella tapahtuu

33, 34. Koska ylösnousemus todella tapahtui, niin mitä voimme sanoa muista Raamatun ihmeistä?

³³ Kirjalliset todisteet ovat ehdottoman vakuuttavia. Jeesus todella herätettiin kuolleista niisan-kuun 16. päivänä vuonna 33. Ja koska tuo ylösnousemus tapahtui, niin kaikki muutkin Raamatun ihmeet ovat mahdollisia – niistäkin ihmeistä meillä on luotettavat silminnäkijöiden todisteet. Sama Voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista, antoi Jeesukselle myös kyvyn herättää Nainin lesken pojan. Lisäksi Hän antoi Jeesukselle voiman suorittaa vähäisempiä – mutta silti suurenmoisia – parantamisihmeitä. Hän oli suuren väkijoukon yliluonnollisen ruokkimisen takana, ja Hän myös teki Jeesuksen kykeneväksi kävelemään veden päällä. – Luukas 7:11–15; Matteus 11:4–6; 14:14–21, 23–31.

³⁴ Se että Raamattu kertoo ihmeistä, ei siis ole peruste Raamatun totuudellisuuden epäilemiseen. Pikemminkin se että Raamatun kuvailemina aikoina sattui ihmeitä, on voimakas todiste sen puolesta, että Raamattu on todella Jumalan sana. Mutta Raamattua vastaan esitetään muitakin syytteitä. Monet sanovat, että se on ristiriitainen eikä siksi voi olla Jumalan sana. Pitääkö tämä paikkansa?

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 81]

Kristillisyyden viholliset sanoivat opetuslasten varastaneen Jeesuksen ruumiin. Jos tämä olisi pitänyt paikkansa, niin miksi kristityt olisivat olleet halukkaita kuolemaan hänen ylösnousemukseensa perustuvan uskon vuoksi?

[Tekstiruutu s. 85]

Miksi ihmeitä ei tapahdu nykyään?

Joskus herätetään kysymys: ’Miksi Raamatussa kerrottujen ihmeiden kaltaisia tapahtumia ei satu nykyään?’ Vastaus on, että ihmeet täyttivät tarkoituksensa silloin, mutta nykyään Jumala odottaa meidän elävän uskosta. – Habakuk 2:2–4; Heprealaisille 10:37–39.

Mooseksen päivinä tapahtui ihmeitä Mooseksen valtuuksien vahvistamiseksi. Ne osoittivat, että Jehova käytti häntä ja myös että lakiliitto oli tosiaan lähtöisin Jumalasta ja että israelilaiset olivat siitä lähtien Jumalan valittu kansa. – 2. Mooseksen kirja 4:1–9, 30, 31; 5. Mooseksen kirja 4:33, 34.

Ensimmäisellä vuosisadalla ihmeet osaltaan vahvistivat Jeesuksen ja hänen jälkeensä toimineen nuoren kristillisen seurakunnan valtuudet. Niiden avulla osoitettiin, että Jeesus oli luvattu Messias, että hänen kuolemansa jälkeen kristillinen seurakunta tuli lihallisen Israelin sijaan Jumalan erikoiskansaksi ja että Mooseksen laki ei siten ollut enää sitova. – Apostolien teot 19:11–20; Heprealaisille 2:3, 4.

Apostolien päivien jälkeen ihmeiden aika oli ohi. Apostoli Paavali selitti: ”Mikäli on profetoimislahjoja, ne tulevat poistumaan; mikäli on kieliä, ne tulevat lakkaamaan; mikäli on tietoa, se tulee poistumaan. Sillä meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, niin poistuu se, mikä on osittaista.” – 1. Korinttolaisille 13:8–10.

Nykyään meillä on täydellinen Raamattu, joka sisältää kaikki Jumalan paljastukset ja neuvot. Voimme havaita ennustusten täyttyneen ja ymmärtää edistyvällä tavalla Jumalan tarkoituksia. Ihmeitä ei siksi enää tarvita. Sama ihmeet mahdollistanut Jumalan henki on kuitenkin yhä olemassa ja saa aikaan tuloksia, jotka antavat yhtä varman todisteen Jumalan voimasta. Saamme tästä lisää tietoa myöhemmässä luvussa.

[Kuva s. 75]

Monet pitävät luonnonlakien luotettavuutta, esimerkiksi auringon nousemista joka aamu, todisteena siitä, ettei ihmeitä voi tapahtua

[Kuva s. 77]

Maapallon luominen kodiksi eläville olennoille oli ’ihmeellinen tapahtuma’, joka sattui vain kerran

[Kuvat s. 78]

Miten selittäisit ihmetystä herättävät nykytieteen saavutukset jollekulle, joka eli 200 vuotta sitten?