Jeesuksen elämä ja palvelus

Kertomus kadonneesta pojasta

FARISEUKSET ovat arvostelleet Jeesusta siitä, että hän on syntisiksi tunnettujen ihmisten seurassa, ja vastaukseksi hän on juuri kertonut kuvaukset kadonneen lampaan ja kadonneen drakhman kolikon saamisesta takaisin. Hän kertoo nyt vielä yhden kuvauksen, tällä kertaa rakkaudellisesta isästä ja siitä, miten tämä kohtelee kahta poikaansa, joilla kummallakin on vakavia puutteita.

Ensiksikin on nuorempi poika, kuvauksen päähenkilö. Hän kokoaa perintönsä, jonka hänen isänsä empimättä antaa hänelle. Sitten hän lähtee kotoa ja alkaa viettää hyvin moraalitonta elämää. Mutta kuuntelehan, kun Jeesus esittää kertomuksen, ja koeta, osaatko päätellä, keitä näiden henkilöiden on tarkoitus edustaa.

Jeesus aloittaa: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, joka tulee minun osuudekseni.’ Silloin hän [isä] jakoi heille elatusvaransa.” Mitä tämä nuorempi poika tekee sillä, mitä hän saa?

Jeesus selittää: ”Eikä kulunut monta päivää, kun nuorempi poika kokosi kaiken ja matkusti pois kaukaiseen maahan ja tuhlasi siellä omaisuutensa viettämällä irstailevaa elämää.” Itse asiassa hän tuhlasi rahansa elämällä prostituoitujen kanssa. Myöhemmin koittavat kovat ajat, kuten Jeesus jatkaa:

”Kun hän oli kuluttanut kaiken, tuli ankara nälänhätä kaikkialle siihen maahan, ja hän alkoi olla puutteessa. Hän jopa meni ja liittyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen paimentamaan sikoja. Ja hän halusi tulla kylläiseksi palkohedelmistä, joita siat söivät, eikä kukaan antanut hänelle niitäkään.”

Miten häpeällistä olikaan joutua sikopaimeneksi, sillä nämä eläimet olivat Lain mukaan epäpuhtaita! Mutta eniten poikaa vaivasi kalvava nälkä, joka jopa sai hänet haluamaan sioille annettua ruokaa. Jeesus kertoi, että nämä kauheat kokemukset saivat ’hänet tulemaan järkiinsä’.

Jatkaen kertomustaan Jeesus selittää: ”Hän sanoi [itselleen]: ’Kuinka monella isäni palkkalaisella on runsaasti leipää, kun taas minä olen menehtymässä täällä nälänhätään! Minä nousen ja lähden matkaan isäni luo ja sanon hänelle: ”Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan sinun pojaksesi. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.”’ Niin hän nousi ja meni isänsä luo.”

Harkitsehan seuraavaa: Jos pojan isä olisi hänen kotoa lähtiessään kääntynyt häntä vastaan ja vihaisesti huutanut hänelle, poika ei varmaankaan olisi ollut niin määrätietoinen sen suhteen, mitä hänen pitäisi tehdä. Hän olisi saattanut päättää palata ja yrittää löytää työtä muualta kotimaastaan, niin ettei hänen olisi tarvinnut kohdata isäänsä. Sellainen ajatus ei kuitenkaan edes juolahtanut hänen mieleensä. Hän halusi olla kotona!

Jeesuksen kuvauksessa isä edustaa selvästikin rakkaudellista, armollista taivaallista Isäämme, Jehova Jumalaa. Ja ehkä myös ymmärsit, että kadonnut poika eli tuhlaajapoika edustaa syntisiksi tunnettuja ihmisiä. Fariseukset, joille Jeesus puhuu, ovat aiemmin arvostelleet Jeesusta siitä, että hän söi sellaisten kanssa.

Mutta mitä vanhempi poika edustaa? Ja miten Jeesuksen kuvaus soveltuu tällä meidän vuosisadallamme? Tämän lehden seuraavassa numerossa vastataan näihin kysymyksiin, samalla kun tarkastellaan loppuosaa Jeesuksen kertomuksesta, joka koski kadonnutta poikaa, joka löytyi. Luukas 15:11–20, 30; 3. Mooseksen kirja 11:7, 8.

◆ Keille Jeesus kertoi tämän kuvauksen eli kertomuksen, ja miksi?

◆ Kuka oli kertomuksen päähenkilö, ja mitä hänelle tapahtui?

◆ Keitä isä ja nuorempi poika edustavat?

◆ Mitä tietoja voimme odottaa olevan Vartiotornin seuraavassa numerossa?