Ja hän halusi tulla kylläiseksi palkohedelmistä, joita siat söivät, eikä kukaan antanut hänelle niitäkään.” (Luukas 15:14–16.)

11. Mikä pahensi tuhlaajapojan pulmallista tilannetta, ja miten jotkut ovat nykyään havainneet maailman houkutusten olevan ”tyhjää petosta”?

¹¹ Tuhlaajapojan pulmallista tilannetta pahensi se, ettei ”kukaan antanut hänelle” syötävää. Missä olivat hänen vasta löytämänsä ystävät? Ollessaan nyt pennitön hän oli heille ”vihan kohteena” (Sananlaskut 14:20). Nykyäänkin monet, jotka harhautuvat pois uskosta, toteavat tämän maailman houkutukset ja näkemykset ”tyhjäksi petokseksi” (Kolossalaisille 2:8). ”Ilman Jehovan ohjausta koin paljon tuskaa ja sydänsurua”, sanoo eräs nuori nainen, joka jätti joksikin aikaa Jumalan järjestön. ”Yritin mukautua maailmaan, mutta koska en ollut todellisuudessa toisten kaltainen, he eivät hyväksyneet minua joukkoonsa. Tunsin olevani kuin eksynyt lapsi, joka kaipasi isän opastusta. Silloin tajusin, että tarvitsin Jehovaa. En halunnut enää koskaan elää riippumattomana hänestä.” Jeesuksen kuvauksen tuhlaajapoika tajusi saman asian.