Jeesuksen elämä ja palvelus

Jumala puhuu kolmannen kerran

OLLESSAAN temppelissä Jeesus on tuntenut suurta tuskaa sen vuoksi, että hänen täytyy pian kohdata kuolema. Hän on pääasiassa huolissaan siitä, miten se vaikuttaa hänen Isänsä maineeseen, joten hän rukoilee: ”Isä, kirkasta nimesi.”

Silloin taivaasta kuuluu voimakas ääni, joka julistaa: ”Olen kirkastanut sen ja tulen kirkastamaan sen jälleen.”

Ympärillä seisova ihmisjoukko on aivan ymmällään. ”Hänelle on puhunut enkeli”, sanovat jotkut. Toiset väittävät, että ukkonen jyrisi. Mutta tosiaan, itse Jehova Jumala puhui! Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun Jumalan ääni kuultiin Jeesuksen yhteydessä.

Kolme ja puoli vuotta aikaisemmin Johannes Kastaja kuuli Jeesuksen kasteen aikaan Jumalan sanovan Jeesuksesta: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” Sitten jonkin aikaa edellisen pääsiäisen jälkeen, kun Jeesus kirkastui heidän edessään, Jaakob, Johannes ja Pietari kuulivat Jumalan julistavan: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt; kuunnelkaa häntä.” Ja nyt, niisankuun 10. päivänä, neljä päivää ennen Jeesuksen kuolemaa, ihmiset kuulevat jälleen Jumalan äänen. Mutta tällä kertaa Jehova puhuu niin, että ihmisjoukot voivat kuulla sen!

Jeesus selittää: ”Ei tämä ääni ole kuulunut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.” Se on todiste siitä, että Jeesus todella on Jumalan Poika, luvattu Messias. ”Nyt on käynnissä tämän maailman tuominta”, Jeesus jatkaa, ”nyt tämän maailman hallitsija tullaan heittämään ulos.” Jeesuksen uskollinen elämänkaari itse asiassa vahvistaa sen, että Saatana Panettelija, maailman hallitsija, ansaitsee tulla ’heitetyksi ulos’, tuhotuksi.

Jeesus viittaa lähestyvän kuolemansa seurauksiin ja sanoo: ”Ja kuitenkin minä, jos minut kohotetaan maasta, vedän kaikenlaisia ihmisiä luokseni.” Hänen kuolemansa ei ole millään tavalla tappio, sillä sen kautta hän vetää toisia puoleensa, niin että he voivat nauttia ikuisesta elämästä.

Mutta ihmisjoukko väittää vastaan sanoen: ”Me olemme kuulleet Laista, että Kristus pysyy ikuisesti, ja kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika täytyy kohottaa? Kuka tämä Ihmisen Poika on?”

Kaikista todisteista huolimatta, joihin sisältyy Jumalan oman äänen kuuleminen, useimmat eivät usko Jeesuksen olevan todellinen Ihmisen Poika, luvattu Messias. Jeesus kuitenkin puhuu itsestään jälleen ”valona” niin kuin hän teki puoli vuotta aikaisemmin lehtimajanjuhlassa, ja kannustaa kuulijoitaan sanoen: ”Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon tullaksenne valon lapsiksi.” Tämän sanottuaan Jeesus menee pois ja kätkeytyy ilmeisesti sen vuoksi, että hänen henkensä on vaarassa.

Juutalaisten epäusko Jeesusta kohtaan täyttää Jesajan sanat, joiden mukaan ’ihmisten silmät ovat sokaistut ja heidän sydämensä paadutetut niin, etteivät he käänny eivätkä tule parannetuiksi’. Jesaja näki näyssä Jehovan taivaallisen läsnäolon sekä Jeesuksen Jehovan kanssa kirkkaudessa ennen ihmiseksi tuloaan. Siitä huolimatta juutalaiset Jesajan sanojen täyttymykseksi itsepintaisesti hylkäävät todisteet siitä, että tämä on luvattu Vapauttaja.

Toisaalta jopa monet hallitusmiehet (ilmeisesti juutalaisen korkeimman oikeuden, sanhedrinin, jäsenet) todella uskovat Jeesukseen. Nikodeemus ja Joosef Arimatialainen ovat kaksi tällaista hallitusmiestä. Mutta ainakaan tällä hetkellä nämä hallitusmiehet eivät julista uskoansa pelätessään joutuvansa erotetuksi asemastaan synagogassa. Kuinka paljon he menettävätkään!

Jeesus huomauttaa edelleen: ”Joka uskoo minuun, ei usko ainoastaan minuun, vaan myös häneen, joka on lähettänyt minut, ja joka näkee minut, näkee myös hänet, joka on lähettänyt minut. – – Mutta jos joku kuulee minun sanani eikä pidä niitä, niin minä en tuomitse häntä, sillä en ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan maailman. – – Se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.”

Jehovan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan sai hänet lähettämään Jeesuksen niin, että ne jotka uskovat häneen, voisivat pelastua. Se pelastuvatko ihmiset vai eivät, ratkaistaan sen perusteella, tottelevatko he sitä, mitä Jumala käski Jeesusta puhumaan. Tuomio langetetaan ”viimeisenä päivänä”, Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana.

Jeesus sanoo lopuksi: ”Minä en ole puhunut omasta aloitteestani, vaan Isä itse, joka on lähettänyt minut, on antanut minulle käskyn siitä, mitä minun pitää sanoa ja mitä puhua. Tiedän myös, että hänen käskynsä merkitsee ikuista elämää. Sen tähden minkä puhun, sen minä puhun niin kuin Isä on minulle sanonut.” Johannes 12:28–50; 19:38, 39; Matteus 3:17; 17:5; Jesaja 6:1, 8–10.

◆ Missä kolmessa tilaisuudessa Jumalan ääni kuultiin Jeesuksen yhteydessä?

◆ Miten profeetta Jesaja näki Jeesuksen kirkkauden?

◆ Ketkä hallitusmiehet uskoivat Jeesukseen, mutta miksi he eivät tunnustaneet häntä?

◆ Mikä on ”viimeinen päivä”, ja millä perusteella ihmiset silloin tuomitaan?