Ketkä herätetään kuolleista?

”Älkää ihmetelkö tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.” (JOHANNES 5:28, 29)

1. Minkä huomattavan julistuksen Mooses kuuli palavan orjantappurapensaan luona, ja kuka palautti myöhemmin mieleen samat sanat?

YLI 3500 vuotta sitten tapahtui jotain hyvin epätavallista. Mooses oli kaitsemassa patriarkka Jetron lampaita. Lähellä Horebinvuorta Moosekselle näyttäytyi Jehovan enkeli tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta. Siitä kerrotaan 2. Mooseksen kirjassa: ”Kun hän katseli, niin kas, orjantappurapensas paloi tulessa, eikä orjantappurapensas kuitenkaan kulunut.” Sitten orjantappurapensaasta kuului ääni, joka huusi: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.” (2. Mooseksen kirja 3:1–6.) Myöhemmin, ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, samat sanat palautti mieleen Jumalan oma Poika Jeesus.

 2, 3. a) Mikä odottaa Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia? b) Mitä kysymyksiä herää?

² Keskustellessaan joidenkin saddukeusten kanssa, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen, Jeesus sanoi: ”Sen, että kuolleet herätetään, Mooseskin toi ilmi kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän kutsuu Jehovaa ’Abrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi’. Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.” (Luukas 20:27, 37, 38.) Sanoessaan näin Jeesus vahvisti sen, että Jumala katsoi kauan kuolleina olleiden Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin yhä elävän hänen muistissaan. Jobin tavoin he odottavat ’pakollisen vaivannäkönsä’ eli kuoleman unensa päättymistä (Job 14:14). Jumalan uudessa maailmassa heidät herätetään kuolleista.

³ Mitä sitten on sanottava miljardeista muista historian kuluessa kuolleista ihmisistä? Odottaako heitäkin ylösnousemus? Ennen kuin voimme saada tyydyttävän vastauksen tähän kysymykseen, katsomme Jumalan sanasta, mihin ihmiset kuollessaan menevät.

Missä kuolleet ovat?

 4. a) Mihin ihmiset menevät kuollessaan? b) Mikä Šeol on?

⁴ Raamatussa sanotaan, että kuolleet ”eivät tiedä yhtään mitään”. Kuolema ei tuo tullessaan kidutusta tulisessa helvetissä eikä tuskallista odotusta limbuksessa vaan yksinkertaisesti paluun tomuun. Siksi Jumalan sana neuvoo eläviä: ”Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Šeolissa, paikassa johon olet menossa.” (Saarnaaja 9:5, 10; 1. Mooseksen kirja 3:19.) Sana Šeol on monille outo. Se on hepreaa, eikä sen alkuperää tunneta. Monet uskonnot opettavat, että kuolleet ovat yhä elossa, mutta kuten Jumalan henkeytetty sana osoittaa, Šeoliin menneet ovat kuolleita, tiedottomia. Šeol on ihmiskunnan yhteinen hauta.

 5, 6. Mihin ja keiden luo Jaakob meni kuoltuaan?

⁵ Raamatussa sana ”Šeol” esiintyy ensi kerran 1. Mooseksen kirjan 37:35:ssä. Luullessaan menettäneensä rakkaan poikansa Joosefin patriarkka Jaakob kieltäytyi lohdutuksesta ja sanoi: ”Minä menen surren poikani luo alas Šeoliin!” Koska Jaakob uskoi poikansa kuolleen, hänkin tahtoi kuolla ja olla Šeolissa. Myöhemmin yhdeksän Jaakobin vanhempaa lasta halusi viedä hänen nuorimman poikansa Benjaminin Egyptiin saadakseen helpotusta nälänhätään. Jaakob kuitenkin kieltäytyi ja sanoi: ”Poikani ei mene sinne teidän mukananne, sillä hänen veljensä on kuollut ja hän on jäänyt yksin. Jos hänelle sattuu kohtalokas onnettomuus matkalla, jolle aiotte lähteä, niin te varmasti saatatte harmaat hiukseni murheella alas Šeoliin.” (1. Mooseksen kirja 42:36, 38.) Nämä kaksi jaetta yhdistävät Šeolin kuolemaan, eivät mihinkään tuonpuoleiseen elämään.

⁶ Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Joosefista oli tullut Egyptissä elintarvikevirkamies. Jaakob pystyi siis matkustamaan Egyptiin ja riemukseen näkemään jälleen Joosefin. Sen jälkeen Jaakob asui tuossa maassa, kunnes hän kuoli hyvin korkeassa 147 vuoden iässä. Hänen kuolinvuoteella esittämäänsä toivomusta noudattaen hänen poikansa ottivat hänen maalliset jäännöksensä mukaansa ja hautasivat ne Makpelan luolaan Kanaanin maahan. (1. Mooseksen kirja 47:28; 49:29–31; 50:12, 13.) Jaakob vietiin näin isänsä Iisakin ja isoisänsä Abrahamin luo.

’Otettiin esi-isiensä luo’

 7, 8. a) Mihin Abraham meni kuollessaan? Selitä. b) Mikä osoittaa, että Šeoliin meni kuollessaan muitakin?

⁷ Aiemmin kun Jehova vahvisti liittonsa Abrahamin kanssa ja lupasi tämän siemenen tulevan monilukuiseksi, hän ilmaisi, mitä Abrahamille tapahtuisi: ”Sinä taas menet esi-isiesi luo rauhassa; sinut haudataan hyvässä vanhuusiässä.” (1. Mooseksen kirja 15:15.) Juuri näin kävikin, sillä 1. Mooseksen kirjan 25:8:ssa sanotaan: ”Sitten Abraham veti viimeisen hengähdyksensä ja kuoli hyvässä vanhuusiässä, vanhana ja päivistä kylläisenä, ja hänet otettiin kansansa luo.” Mitä tällä kansalla tarkoitettiin? 1. Mooseksen kirjan 11:10–26:ssa luetellaan hänen esi-isänsä aina Nooan poikaan Seemiin saakka. Kuolemassa Abraham otettiin siis näiden ihmisten luo, jotka jo nukkuivat Šeolissa.

⁸ Ilmaus ”otettiin kansansa luo” esiintyy tuon tuostakin Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa. On siis johdonmukaista päätellä, että Abrahamin poika Ismael ja Mooseksen veli Aaron menivät kuollessaan Šeoliin odottamaan ylösnousemusta (1. Mooseksen kirja 25:17; 4. Mooseksen kirja 20:23–29). Näin ollen Mooses meni Šeoliin, vaikka kukaan ei tiennyt, missä hänen hautansa oli (4. Mooseksen kirja 27:13; 5. Mooseksen kirja 34:5, 6). Samoin Joosua, joka seurasi Moosesta Israelin kansan johtajana, ja kansan kokonainen sukupolvi menivät kuollessaan Šeoliin (Tuomarit 2:8–10).

 9. a) Miten Raamattu osoittaa, että heprealainen sana ”Šeol” ja kreikkalainen sana ”Haades” tarkoittavat samaa paikkaa? b) Mikä odottaa Šeolissa eli Haadeksessa olevia?

⁹ Satoja vuosia myöhemmin Daavidista tuli Israelin 12 heimon kuningas. Kuollessaan hän ”meni lepoon esi-isiensä luo” (1. Kuninkaiden kirja 2:10). Oliko hänkin Šeolissa? On kiinnostavaa, että vuoden 33 helluntaina apostoli Pietari puhui Daavidin kuolemasta ja lainasi psalmia 16:10: ”Sinä et jätä sieluani Šeoliin.” Mainittuaan, että Daavid oli yhä haudassaan, Pietari sovelsi nämä sanat Jeesukseen ja ilmaisi, että Daavid ”puhui ennalta nähden Kristuksen ylösnousemuksesta, ettei häntä jätetty Haadekseen eikä hänen lihansa nähnyt turmeltumista. Tämän Jeesuksen Jumala herätti, minkä todistajia me kaikki olemme.” (Apostolien teot 2:29–32.) Pietari käytti tässä sanaa ”Haades”, joka on kreikankielinen vastine heprealaiselle sanalle ”Šeol”. Ne joiden sanotaan olevan Haadeksessa, ovat siis samanlaisessa tilassa kuin ne, joiden sanotaan olevan Šeolissa. He nukkuvat ja odottavat ylösnousemusta.

Onko Šeolissa epävanhurskaita?

10, 11. Miksi voimme sanoa, että jotkut epävanhurskaat ihmiset menevät kuollessaan Šeoliin eli Haadekseen?

¹⁰ Kun Mooses oli vienyt Israelin kansan pois Egyptistä, erämaassa puhkesi kapina. Mooses kehotti kansaa erottautumaan kapinan johtajista, Korahista, Datanista ja Abiramista. He kohtaisivat väkivaltaisen kuoleman. Mooses selitti: ”Jos nämä kuolevat niin kuin kaikki ihmiset kuolevat ja heitä rangaistaan niin kuin kaikkia ihmisiä rangaistaan, niin ei Jehova ole lähettänyt minua. Mutta jos Jehova luo jotakin ennennäkemätöntä ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät ja kaiken heille kuuluvan ja he menevät elävinä alas Šeoliin, silloin te varmasti tiedätte, että nämä miehet ovat kohdelleet Jehovaa epäkunnioittavasti.” (4. Mooseksen kirja 16:29, 30.) Kaikki nämä kapinalliset päätyivät siis Šeoliin eli Haadekseen joko siten, että maa avautui ja nielaisi heidät tai että tuli kulutti heidät, kuten tapahtui Korahille ja 250 leeviläiselle, jotka asettuivat hänen puolelleen (4. Mooseksen kirja 26:10).

¹¹ Simei, joka oli kironnut kuningas Daavidia, kohtasi rangaistuksensa Daavidin seuraajan Salomon toimeksiannosta. Daavid oli käskenyt: ”Äläkä nyt jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät hyvin, mitä sinun pitäisi tehdä hänelle, ja sinun on saatettava hänen harmaat hiuksensa verisinä alas Šeoliin.” Salomo käski Benajaa panemaan tuomion täytäntöön. (1. Kuninkaiden kirja 2:8, 9, 44–46.) Toinen Benajan teloitusmiekan uhri oli Israelin entinen armeijan päällikkö Joab. Hänenkään harmaat hiuksensa eivät menneet ”rauhassa alas Šeoliin”. (1. Kuninkaiden kirja 2:5, 6, 28–34.) Nämä molemmat esimerkit vahvistavat Daavidin henkeytetyn laulun totuudellisuuden: ”Jumalattomat kääntyvät takaisin Šeoliin, kaikki kansakunnat, jotka unohtavat Jumalan.” (Psalmit 9:17.)

12. Kuka oli Ahitofel, ja mihin hän meni kuollessaan?

¹² Ahitofel oli Daavidin henkilökohtainen neuvonantaja. Hänen neuvojaan pidettiin ikään kuin itse Jehovalta tulleina (2. Samuelin kirja 16:23). Valitettavasti tästä luotetusta palvelijasta tuli petturi ja hän liittyi kapinaan, jota Daavidin poika Absalom johti. Ilmeisesti Daavid viittasi tähän petturuuteen, kun hän kirjoitti: ”Ei minua häväissyt vihollinen – senhän voisin kestää – eikä minua vastaan pöyhkeillyt kiihkeä vihaajani – häneltähän voisin kätkeytyä.” Daavid jatkoi: ”Hävitykset kohdatkoot heitä! Menkööt he elävinä alas Šeoliin, sillä heidän muukalaisuutensa aikana pahuus on ollut heidän sisässään.” (Psalmit 55:12–15.) Kuollessaan Ahitofel ja hänen kumppaninsa menivät Šeoliin.

Ketkä ovat Gehennassa?

13. Miksi Juudasta sanotaan ”tuhon pojaksi”?

¹³ Vertaa Daavidin tilannetta siihen, mitä Suurempi Daavid Jeesus Kristus koki. Yksi Jeesuksen 12 apostolista, Juudas Iskariot, ryhtyi Ahitofelin tavoin petturiksi. Juudaksen petturuus oli paljon vakavampaa kuin Ahitofelin. Juudas toimi Jumalan ainosyntyistä Poikaa vastaan. Jumalan Poika esitti juuri ennen maallisen palveluksensa päättymistä rukouksen, jossa hän sanoi seuraajistaan: ”Kun olin heidän kanssaan, minä valvoin heitä oman nimesi takia, jonka olet antanut minulle, ja olen varjellut heidät, eikä heistä ole tuhoutunut kukaan muu kuin se tuhon poika, jotta tätä koskeva raamatunkohta täyttyisi.” (Johannes 17:12.) Sanoessaan tässä Juudasta ”tuhon pojaksi” Jeesus ilmaisi, ettei Juudaksella olisi kuolemansa jälkeen toivoa paluusta elämään. Hän ei elänyt Jumalan muistissa. Hän ei mennyt Šeoliin vaan Gehennaan. Mikä Gehenna on?

14. Mitä Gehenna edustaa?

¹⁴ Jeesus tuomitsi silloiset uskonnolliset johtajat, koska he tekivät jokaisen opetuslapsensa ”Gehennan alaiseksi” (Matteus 23:15). ”Gehenna” tarkoittaa ’Hinnominlaaksoa’, joka oli sen ajan ihmisille tuttu paikka. Sinne heitettiin sellaisten teloitettujen rikollisten ruumiit, joiden ei katsottu ansaitsevan asianmukaista hautausta. Jeesus itse oli aiemmin maininnut Gehennan vuorisaarnassaan (Matteus 5:29, 30). Sen vertauskuvallinen merkitys oli hänen kuulijoilleen selvä. Gehenna edusti täydellistä tuhoa, josta ei ollut toivoa saada ylösnousemusta. Onko muita kuin Juudas Iskariot mennyt kuollessaan Gehennaan Šeolin eli Haadeksen asemesta?

15, 16. Ketkä menivät kuollessaan Gehennaan, ja miksi he menivät sinne?

¹⁵ Ensimmäiset ihmiset Aadam ja Eeva luotiin täydellisiksi. Heidän syntiinlankeemuksensa oli tahallinen. Heidän valittavanaan oli joko ikuinen elämä tai kuolema. He olivat tottelemattomia Jumalalle ja asettuivat Saatanan puolelle. Heillä ei ollut kuollessaan mahdollisuutta hyötyä Kristuksen lunastusuhrista. He menivät sen sijaan Gehennaan.

¹⁶ Aadamin esikoispoika Kain murhasi veljensä Abelin ja eli sen jälkeen pakolaisena. Apostoli Johannes sanoi, että Kain ”oli paholaisesta” (1. Johanneksen kirje 3:12). On järkevää päätellä, että hän meni kuollessaan vanhempiensa tavoin Gehennaan (Matteus 23:33, 35). Vanhurskaan Abelin tilanne on täysin vastakkainen. ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Abel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan”, selitti Paavali ja lisäsi: ”Sen välityksellä hän vielä kuoltuaankin puhuu.” (Heprealaisille 11:4.) Abel on nyt Šeolissa odottamassa ylösnousemusta.

”Ensimmäinen” ylösnousemus ja ”parempi” ylösnousemus

17. a) Ketkä tänä ”lopun määräaikana” menevät Šeoliin? b) Millaiset tulevaisuudennäkymät on Šeolissa olevilla ja millaiset Gehennassa olevilla?

¹⁷ Moni lukijoista pohtii varmaankin niiden tilannetta, jotka kuolevat tänä ”lopun määräaikana” (Daniel 8:19). Ilmestyksen 6. luvussa kuvaillaan neljää ratsastajaa, jotka olisivat liikkeellä tänä aikana. On kiinnostavaa, että viimeinen niistä on nimeltään Kuolema, jota seuraa Haades. Näin ollen monet niistä, joille kolmen ensimmäisen ratsastajan toiminta aiheuttaa ennenaikaisen kuoleman, päätyvät Haadekseen odottamaan ylösnousemusta Jumalan uuteen maailmaan (Ilmestys 6:8). Millaiset tulevaisuudennäkymät on Šeolissa (Haadeksessa) olevilla ja millaiset Gehennassa olevilla? Yksinkertaisesti sanottuna ensin mainituilla ylösnousemus ja viimeksi mainituilla ikuinen tuho eli olemattomuus.

18. Millaisen tulevaisuuden ”ensimmäinen ylösnousemus” tarjoaa?

¹⁸ Apostoli Johannes kirjoitti: ”Onnellinen ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.” Ne joista tulee Kristuksen hallitsijatovereita, saavat ”ensimmäisen ylösnousemuksen”, mutta millainen toivo on muun ihmiskunnan edessä? (Ilmestys 20:6.)

19. Miten jotkut hyötyvät ”paremmasta ylösnousemuksesta”?

¹⁹ Jumalan palvelijoiden Elian ja Elisan päivistä saakka ihmisiä on herätetty kuolleista yliluonnollisesti. ”Naiset saivat takaisin kuolleitaan ylösnousemuksen välityksellä”, kertoi Paavali, ”mutta toisia miehiä kidutettiin, koska he eivät ottaneet vastaan vapautusta millään lunnailla, jotta he saisivat paremman ylösnousemuksen.” Nämä uskolliset nuhteettomuuden säilyttäjät odottivat ylösnousemusta, joka ei tarjoaisi heille vain muutamaa lisävuotta, ennen kuin he kuolisivat, vaan mahdollisuuden ikuiseen elämään! Se on tosiaan ”parempi ylösnousemus”. (Heprealaisille 11:35.)

20. Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²⁰ Jos kuolemme uskollisina, ennen kuin Jehova tekee lopun tästä jumalattomasta järjestelmästä, meillä on varma toivo ”paremmasta ylösnousemuksesta”, paremmasta siinä mielessä, että sen saaneiden on mahdollista elää ikuisesti. Jeesus lupasi: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.” (Johannes 5:28, 29.) Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan edelleen ylösnousemuksen tarkoitusta. Siinä osoitetaan, miten ylösnousemustoivo vahvistaa meitä, niin että voimme säilyttää nuhteettomuutemme. Kirjoitus auttaa meitä myös kehittämään uhrautuvuuden henkeä.

Muistatko?

• Miksi Jehovaa kuvaillaan ”elävien” Jumalaksi?

• Millainen on Šeolissa olevien tila?

• Mikä odottaa Gehennassa olevia?

• Miten jotkut hyötyvät ”paremmasta ylösnousemuksesta”?

[Kuva s. 15]

Šeoliin menevät odottavat Abrahamin tavoin ylösnousemusta

[Kuvat s. 16]

Miksi Aadam, Eeva, Kain ja Juudas Iskariot menivät Gehennaan?