Mitä meidän täytyy tehdä pelastuaksemme
MIKSI meidän on tarpeellista pelastua? Koska me kaikki kärsimme synnin tuhoisista seurauksista: epätäydellisyydestä, kivusta, sairaudesta, surusta ja lopulta kuolemasta. Apostoli Paavali selitti, että tämä johtuu esi-isämme Aadamin kapinasta Jumalan lakia vastaan. Paavali kirjoitti: ”Yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12) Miksi Aadamin synti sai aikaan sen, että kuolema levisi kaikkiin ihmisiin? Tämä johtui tosiaankin vain asioiden luonnollisesta kulusta.
Kun Aadam teki syntiä, hänet tuomittiin kuolemaan sopusoinnussa Jumalan lain kanssa. Tämä oli sekä oikeudenmukaista että välttämätöntä. Se oli oikeudenmukaista, sillä elämä ei ole itsestään selvä oikeus vaan lahja Jumalalta. Tekemällä tahallisesti syntiä Aadam menetti kaiken oikeuden tuohon lahjaan. (Roomalaisille 6:23) Aadamin tuomitseminen kuolemaan oli välttämätöntä, koska minkään epätäydellisen ei voida sallia säilyä elossa ja saastuttaa kaikkeutta ikuisesti. Niinpä kun Aadam teki syntiä, hän alkoi kuolla, eikä hänellä enää ollut täydellistä, synnitöntä elämää, jonka hän olisi voinut jättää perinnöksi lapsilleen. Hän saattoi antaa heille vain epätäydellisyyden ja synnin tahraaman elämän. – Roomalaisille 8:18–21.
Meidän ei tulisi kuitenkaan unohtaa sitä, että ainoastaan Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden vuoksi me voimme olla elossa tämän lyhyenkin ajan, joka on osamme nykyään. (Job 14:1) Jumalan ei ollut pakko sallia sitä, että Aadam ja Eeva saivat lapsia, ennen kuin he kuolivat. Hän salli sen tapahtua, jotta hän todistaisi, että jotkut epätäydelliset ihmiset kannattaisivat Jumalan suvereenisuutta säilyttämällä nuhteettomuutensa häntä kohtaan. Jumala salli sen myös siksi, että hän tiesi lopulta lunastavansa eli pelastavansa noiden alkuperäisten kapinallisten, Aadamin ja Eevan, tottelevaiset jälkeläiset. Miten?
Pelastusjärjestely
Jehova Jumala ei yksinkertaisesti voisi tehdä tyhjäksi vanhurskasta tuomiotaan. Hän ei voi mielivaltaisesti unohtaa Aadamin alkuperäistä syntiä ja kaikkea sitä, mitä ihmiskunta on sen jälkeen tehnyt. Jos Jumala ei välittäisi omista oikeudenmukaisista laeistaan, se heikentäisi kunnioitusta hänen koko oikeusjärjestelmäänsä kohtaan ja horjuttaisi luottamusta siihen. Kuvittelehan, millainen häly nousisi, jos jostakin henkilökohtaisesta oikusta joku ihmistuomari mielivaltaisesti sallisi rikollisen jäädä rankaisematta. Sääliväinen tuomari voi kuitenkin tarvittaessa järjestää niin, että joku toinen halukas ihminen maksaa laillisen sakon syyllisen puolesta. Jumala on tavallaan tehnyt juuri näin meidän puolestamme.
Jehova järjesti niin, että hänen oma Poikansa, Jeesus Kristus, antoi täydellisen ihmiselämänsä Aadamin menettämän täydellisen elämän sijaan. Jeesus kantoi halukkaasti rangaistuksen synneistämme – kuoleman. (Jesaja 53:4, 5; Johannes 10:17, 18) Raamattu sanoo: ’Ihmisen Poika tuli antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.’ (Matteus 20:28; 1. Timoteukselle 2:6) Kukaan muu ei voinut tehdä tätä. Jeesus oli ainutlaatuinen siinä suhteessa, että hän syntyi vapaana synnistä ja pysyi täydellisenä, synnittömänä ihmisenä aina kuolemaansa saakka. (Heprealaisille 7:26; 1. Pietari 2:22) Hänen uskollisuutensa kuolemaan saakka mahdollisti sen, että hän saattoi maksaa laillisen rangaistusmaksun synneistämme.
Muista kuitenkin, että Jumalalla, Korkeimmalla Tuomarilla, ei ole mitään velvollisuutta vapauttaa jokaista ihmistä. Hän pitää Jeesuksen uhraamaa täydellistä ihmiselämää maksuna siitä velasta, joka meillä on synnin vuoksi. Mutta Jehova Jumala ei sovella tätä katumattomien, arvostamattomien eikä tahallisten synnintekijöiden hyväksi. Sen sijaan että Raamatussa esitettäisiin jonkinlaista yleistä armahdusta tai koko maailman pelastusta, siinä ilmaistaan ehdot, jotka täytyy täyttää, jotta pelastuisimme perityn synnin vaikutuksilta.
Vaatimuksia pelastumiselle
Mitä sitten vaaditaan, jotta pelastuisi? Tärkein vaatimus on se, jonka apostoli Paavali mainitsi filippiläiselle vanginvartijalle: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin tulet pelastumaan.” (Apostolien teot 16:31) Sydämestä lähtevä arvostus Jeesuksen vuodatettua verta kohtaan on välttämätöntä, jotta meidät pelastettaisiin. Mitä pelastus sitten merkitsee meille? Jeesus ilmaisi vastauksen, kun hän sanoi: ”Minä annan heille ikuisen elämän, eivätkä he ikinä tuhoudu.” (Johannes 10:28) Useimmille pelastus merkitsee ikuista elämää paratiisilliseen täydellisyyteen ennallistetun maan päällä. (Psalmi 37:10, 11; Ilmestys 21:3, 4) ”Pienen lauman” tapauksessa se merkitsee kuitenkin hallitsemista Jeesuksen kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan. – Luukas 12:32; Ilmestys 5:9, 10; 20:4.
Jotkut antavat ymmärtää, ettei tarvita muuta kuin uskoa Jeesukseen. ”Päästäkseen taivaaseen jokaisen täytyy tehdä vain yksi asia”, sanotaan eräässä uskonnollisessa lehtisessä, ”nimittäin ottaa Jeesus Kristus vastaan henkilökohtaisena Pelastajanaan, antaa itsensä Hänelle, hyväksyä Hänet Herraksi ja Mestariksi ja avoimesti tunnustaa Hänet sellaiseksi maailman edessä.” Niinpä monet uskovat, että me tarvitsemme vain äkillisen, tunnepitoisen kääntymyskokemuksen taataksemme itsellemme ikuisen elämän. Mutta jos keskitymme ainoastaan yhteen perusvaatimukseen pelastuksen saamiseksi jättäen muut huomiotta, se on samaa kuin lukisimme yhden ratkaisevan ehdon sopimuksesta emmekä välittäisi muista.
Tämä käy ilmeisemmäksi, kun kuuntelemme joidenkin niiden lausuntoja, jotka aikoinaan ajattelivat, että pelastumiseen vaaditaan ainoastaan sitä, että tunnustaa uskovansa Jeesukseen. Bernice sanoo: ”Minut kasvatettiin Brethren-kirkon [Veljien kirkon] piirissä, mutta rupesin ihmettelemään, miksi – jos ikuinen elämä on riippuvainen yksin Jeesuksesta – hän itse sanoi: ’Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.’” – Johannes 17:3.
Yhdeksän vuoden ajan Norman oli vakuuttunut siitä, että hän oli pelastunut. Mutta sitten hän ymmärsi, että vaadittiin muutakin kuin vain tunteellinen vakuutus siitä, että Jeesus Kristus oli hänen Pelastajansa. ”Näin Raamatusta, että pelkkä sen tunnustaminen Jumalalle, että olemme syntisiä ja tarvitsemme pelastusta, ei riitä”, hän sanoo. ”Meidän täytyy myös tehdä katumukseen sopivia tekoja.” – Matteus 3:8; Apostolien teot 3:19.
Jeesukseen uskominen on kyllä ratkaisevan tärkeää pelastuksellemme, mutta muutakin tarvitaan. Jeesus puhui joistakuista, jotka tunnustivat julkisesti uskovansa häneen ja tekivät jopa ”voimatekoja” hänen nimessään. Mutta hän ei tuntenut heitä, koska he olivat ”laittomuuden tekijöitä” eivätkä tehneet hänen Isänsä tahtoa. (Matteus 7:15–23) Opetuslapsi Jaakob muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on ’tulla sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, jotka pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’. Hän sanoi myös: ”Sinähän uskot, että on yksi Jumala? Teet varsin hyvin. Sen demonitkin uskovat ja vapisevat. – – usko ilman tekoja on kuollut.” – Jaakob 1:22; 2:19, 26.
Jotkut kuitenkin väittävät, että ne jotka ovat todella pelastuneita, tekevät kaiken tämän joka tapauksessa. Mutta onko näin tosiaan käytännössä? Denis, joka ’otti Jeesuksen vastaan’ ollessaan nuori poika, sanoo: ”Ne ’pelastuneet’ ihmiset, joita olen tuntenut, eivät tunne mitään suurta tarvetta tutkia Raamattua, koska he ajattelevat heillä olevan jo kaiken sen, mitä tarvitaan pelastukseen.” Tosiaankin koko pelastusasialle on tuottanut huonoa mainetta monien niiden ulkokultaisuus ja epäkristilliset teot, jotka väittävät olevansa pelastettuja.
Monet väittävät silti itsepintaisesti, että Raamattu sanoo: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä.” (Johannes 3:36, Kirkkoraamattu) Sen vuoksi he päättelevät, että kun kerran on ottanut vastaan Herran Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Pelastajanaan, ei voi enää koskaan eksyä. ”Kerran pelastettu, aina pelastettu” on heidän iskulauseensa. Mutta sanooko Raamattu todella niin? Saadaksemme tähän vastauksen meidän täytyy tarkastella kaikkea, mitä Raamattu sanoo tästä aiheesta. Me emme haluaisi ’pettää itseämme väärällä järkeilyllä’ lukemalla vain valikoituja kohtia Jumalan sanasta.
”Kerran pelastettu, aina pelastettu”?
Pane merkille opetuslapsi Juudaan henkeytetty varoitus. Hän kirjoitti: ”Rakkaat, vaikka yrittelin kaikin tavoin kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, niin havaitsin tarpeelliseksi kirjoittaa teille kehottaakseni teitä ryhtymään ankaraan taisteluun sen uskon puolesta, joka on kerran kaikiksi ajoiksi pyhille annettu.” (Juudas 3) Miksi Juudas kirjoitti tämän? Koska hän tiesi, että jotkut kristityt voisivat vielä menettää ’heille yhteisen pelastuksen’. Hän jatkoi sanoen: ”Haluan muistuttaa teitä siitä, että vaikka Jehova pelasti Egyptin maasta kansan [israelilaiset], niin jälkeenpäin hän tuhosi ne, jotka eivät uskoneet.” – Juudas 5.
Juudaan varoitus olisi aiheeton, elleivät kristityt kohtaisi samanlaista vaaraa kuin nuo israelilaiset kohtasivat. Juudas ei asettanut kyseenalaiseksi Jeesuksen uhrin arvoa. Tuo uhri on pelastanut meidät Aadamilta peritystä synnistä, ja Jeesus suojelee niitä, jotka uskovat häneen. Kukaan ei voi siepata heitä hänen kädestään. Mutta me voimme menettää tuon suojeluksen. Miten? Tekemällä sitä, mitä ne monet israelilaiset tekivät, jotka olivat pelastuneet Egyptistä. Me voimme ehdoin tahdoin valita tottelemattomuuden Jumalaa kohtaan. – 5. Mooseksen kirja 30:19, 20.
Kuvittelehan sitä, että sinut pelastetaan palavasta tornitalosta. Ajattele sitä helpotuksen tunnetta, jota tuntisit, kun sinut haettaisiin turvallisesti pois rakennuksesta ja pelastaja sanoisi: ”Olet nyt turvassa.” Sinut olisi tosiaan pelastettu varmalta kuolemalta. Mutta mitä tapahtuisi, jos päättäisit mennä takaisin tuohon rakennukseen jostakin typerästä syystä? Elämäsi olisi jälleen vaarassa.
Kristityt ovat pelastetussa tilassa. Heillä on ikuisen elämän odote, koska he ovat hyväksytyssä asemassa Jumalan edessä. Ryhmänä heidän pelastuksensa Aadamilta peritystä synnistä ja kaikista sen seurauksista on varma. Mutta yksilöinä heidät pelastetaan ikuiseen elämään ainoastaan siinä tapauksessa, että he pitävät jatkuvasti kiinni kaikista Jumalan vaatimuksista. Jeesus tähdensi tätä, kun hän vertasi itseään viiniköynnökseen ja opetuslapsiaan tuon viiniköynnöksen oksiin. Hän sanoi: ”Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän [Jumala] ottaa pois – –. Jos joku ei pysy minun yhteydessäni, niin hänet heitetään pois kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja nuo oksat kootaan ja heitetään tuleen, ja ne palavat.” (Johannes 15:2, 6; Heprealaisille 6:4–6) Ne jotka menettävät uskon Jeesukseen, menettävät myös ikuisen elämän.
”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu”
Pelastuksen saamiseen liittyy tosiaan useita eri seikkoja. Meidän täytyy hankkia täsmällistä tietoa Jumalan tarkoituksista ja hänen pelastuskeinostaan. Sitten meidän täytyy uskoa pelastuksen Pääedustajaan, Jeesukseen Kristukseen, ja tehdä Jumalan tahto lopun elämäämme. (Johannes 3:16; Tiitukselle 2:14) Pelastus on varma niille, jotka noudattavat tätä menettelytapaa. Mutta siihen sisältyy se, että me pysymme lujina aivan nykyisen elämämme tai tämän asiainjärjestelmän loppuun saakka. Ainoastaan se, ”joka on kestänyt loppuun asti, – – pelastuu”. – Matteus 24:13.
Yhdessä toisten huonekuntaansa kuuluvien kanssa filippiläinen vanginvartija suhtautui suopeasti Paavalin ja Silaan saarnaamaan pelastussanomaan. ”Kaikki, hän ja hänen omaisensa, kastettiin viipymättä.” (Apostolien teot 16:33) Me voimme ryhtyä samanlaisiin myönteisiin toimiin. Siten me pääsemme läheiseen ja siunattuun suhteeseen Jehova Jumalan ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa ja voimme luottaa täysin Jumalan pelastusjärjestelyihin. Filippiläinen vanginvartija ”iloitsi suuresti koko huonekuntansa kanssa tultuaan nyt Jumalaan uskovaksi”. (Apostolien teot 16:34) Sellainen menettely voi saada myös meidät ’iloitsemaan suuresti’.
[Kuva s. 7]
Mitä tapahtuisi, jos juoksisit takaisin palavaan rakennukseen sen jälkeen kun sinut on pelastettu?