Sikem – kaupunki laaksossa

SYVÄLLÄ sen maan sydämessä, jonka Jumala valitsi kansalleen, suojaisassa paikassa Ebalin- ja Garisiminvuoren välissä, sijaitsi Sikemin kaupunki. Juuri täällä – melkein 4 000 vuotta sitten – Jehova lupasi Abrahamille: ”Sinun siemenellesi minä annan tämän maan.” (1. Mooseksen kirja 12:6, 7.)

Tämän lupauksen mukaisesti Abrahamin pojanpoika Jaakob oli leiriytyneenä Sikemissä ja rakensi alttarin, jolle hän antoi nimen ”Jumala on Israelin Jumala”. Jaakob kaivoi luultavasti tälle alueelle kaivon saadakseen vettä perheelleen ja laumoilleen, kaivon, joka satoja vuosia myöhemmin tunnettaisiin ”Jaakobinlähteenä”. (1. Mooseksen kirja 33:18–20, engl. viitelaitoksen alaviite; Johannes 4:5, 6, 12.)

Kaikki Jaakobin perheeseen kuuluvat eivät kuitenkaan osoittaneet palavaa intoa tosi palvonnan puolesta. Hänen tyttärensä Dina hakeutui Sikemin kanaanilaisten tyttöjen seuraan. Dina, joka oli silloin vielä nuori, jätti perheensä telttojen turvallisuuden ja alkoi vierailla lähikaupungissa ja ystävystyä sikäläisten ihmisten kanssa.

Miten kaupungin nuoret miehet suhtautuisivat tähän nuoreen neitsyeen, joka vieraili säännöllisesti heidän kaupungissaan – nähtävästikin yksin? Eräs johtomiehen poika ”sai nähdä hänet ja sitten otti hänet ja makasi hänen kanssaan ja teki hänelle väkivaltaa”. Miksi Dina antautui vaaraan olemalla moraalittomien kanaanilaisten seurassa? Oliko syy se, että hän tunsi tarvitsevansa ikäistensä tyttöjen seuraa? Oliko hän yhtä uppiniskainen ja riippumaton kuin jotkut veljensä? Luepa 1. Mooseksen kirjan kertomus ja yritä tajuta se ahdinko ja häpeä, jota Jaakobin ja Lean on täytynyt tuntea niistä järkyttävistä seurauksista, joita heidän tyttärensä vierailut Sikemiin aiheuttivat. (1. Mooseksen kirja 34:1–31; 49:5–7; ks. myös Vartiotorni 15.6.1986 s. 31.)

Lähes 300 vuotta myöhemmin teokraattisten suuntaviivojen laiminlyönnistä johtuvat seuraukset nousivat jälleen kerran etualalle. Joosua järjesti Sikemissä yhden Israelin historian muistettavimmista kokoontumisista. Kuvittele näkymää laaksossa. Yli miljoona ihmistä – miehiä, naisia ja lapsia – jotka kuuluvat Israelin kuuteen heimoon, seisoo Garisiminvuoren edessä. Laakson toisella puolella seisoo Ebalinvuoren edessä suurin piirtein sama määrä ihmisiä kuudesta muusta heimosta.a Ja alhaalla liiton arkun vieressä ja kahden suuren israelilaisjoukon välissä seisovat papit ja Joosua. Mikä näkymä! (Joosua 8:30–33.)

Tämän suuren ihmisjoukon yläpuolelle kohoavat kaksi vuorta tarjoavat voimakkaan vastakohdan kauneudessa ja karuudessa. Garisiminvuoren ylärinteet näyttävät vihreiltä ja hedelmällisiltä, mutta Ebalinvuoren rinteet lähinnä harmailta ja paljailta. Voitko tuntea jännityksen väreilevän ilmassa israelilaisten odottaessa hetkeä, jolloin Joosua alkaa puhua? Kaikki äänet kaikuvat tässä luonnon muovaamassa teatterissa.

Joosua lukee ’Mooseksen lain kirjaa’ neljästä kuuteen tuntia, ja sinä aikana myös kansa osallistuu (Joosua 8:34, 35). Ilmeisesti Garisiminvuoren edessä olevat israelilaiset sanovat ”Aamen!” kunkin siunauksen jälkeen, kun taas Ebalinvuoren edessä olevien israelilaisten sanoma ”Aamen!” painottaa jokaista kirousta. Ebalinvuoren karuus saattaa muistuttaa kansaa tottelemattomuuden tuhoisista seurauksista.

”Kirottu on se, joka kohtelee isäänsä tai äitiään halveksivasti”, Joosua varoittaa. Yli miljoona ihmistä vastaa yksiäänisesti: ”Aamen!” Joosua odottaa jylisevän vastauksen hiljenemistä ennen kuin jatkaa: ”Kirottu on se, joka siirtää lähimmäisensä rajamerkin.” Jälleen kerran kuusi heimoa, joiden joukossa on monia muukalaisasukkaita, huutaa: ”Aamen!” (5. Mooseksen kirja 27:16, 17.) Jos olisit ollut siellä, olisitko koskaan unohtanut tuota vuorten välissä pidettyä kokousta? Eikö tottelevaisuuden välttämättömyys olisikin painunut lähtemättömästi mieleesi?

Noin 20 vuotta myöhemmin, hiukan ennen kuolemaansa, Joosua kutsui kansakunnan jälleen kerran kokoon Sikemiin, jotta se vahvistaisi päätöksensä. Hän asetti heidän eteensä valinnan, joka kaikkien täytyy tehdä. ”Valitkaa itsellenne tänään, ketä te palvelette”, hän sanoi. ”Mutta minä ja minun huonekuntani palvelemme Jehovaa.” (Joosua 24:1, 15.) Nämä uskoa vahvistavat kokoontumiset Sikemissä tekivät ilmeisesti heihin syvän vaikutuksen. Monien vuosien ajan Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset jäljittelivät hänen uskollista esimerkkiään (Joosua 24:31).

Noin 1 500 vuotta myöhemmin kun Jeesus lepäsi Garisiminvuoren varjossa, käytiin sydäntä lämmittävä keskustelu. Uupuneena pitkästä matkasta Jeesus oli istumassa Jaakobinlähteellä, kun eräs samarialainen nainen saapui paikalle vesiruukkuineen. Nainen oli erittäin hämmästynyt, kun Jeesus pyysi häneltä juotavaa, sillä juutalaiset eivät puhuneet samarialaisille, saati juoneet heidän astioistaan. (Johannes 4:5–9.) Se mitä Jeesus sanoi seuraavaksi, hämmästytti häntä vielä enemmän.

”Jokaisen, joka juo tätä vettä, tulee jälleen jano. Joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, sen ei tule ikinä jano, vaan se vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä vesilähteeksi, joka pulppuaa välittämään ikuista elämää.” (Johannes 4:13, 14.) Kuvittele, miten naista kiinnosti tuo lupaus, koska veden hakeminen tästä syvästä kaivosta oli raskasta. Jeesus selitti edelleen, että huolimatta Jerusalemin ja Garisiminvuoren historiallisesta merkittävyydestä, ei kumpikaan paikka ollut olennainen lähestyttäessä Jumalaa. Sydämen asenne ja käytös, ei paikka, olivat tärkeitä. ”Tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa”, hän sanoi. ”Isä tosiaan etsii senkaltaisia palvomaan häntä.” (Johannes 4:23.) Miten lohduttavia noiden sanojen onkaan täytynyt olla! Jälleen kerran tämä laakso toimi paikkana, jossa ihmisiä kehotettiin palvelemaan Jehovaa.

Muinaisen Sikemin raunioiden vieressä sijaitsee nykyään Nabluksen kaupunki. Garisiminvuori ja Ebalinvuori hallitsevat yhä laaksoa ja seisovat menneisyyden tapahtumien hiljaisina todistajina. Näiden vuorten juurella sijaitsevalla Jaakobin kaivolla voidaan edelleen käydä. Kun mietiskelemme siellä tapahtuneita asioita, muistamme, miten tärkeää on tukea tosi palvontaa, aivan kuten Joosua ja Jeesus opettivat meitä tekemään (vrt. Jesaja 2:2, 3).

[Alaviite]

[Kuvan lähdemerkintä s. 31]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.