Miksi asettaa Jehovan palvelus etusijalle?

”Minun suuni kertoo vanhurskaudestasi, kaiken päivää pelastuksestasi.” (PS. 71:15)

MITÄ VASTAISIT?

Mitkä seikat vaikuttivat ratkaisevasti Nooan, Mooseksen, Jeremian ja Paavalin elämään?

Millä perusteella sinä ratkaiset, miten käytät elämäsi?

Miksi olet päättänyt asettaa Jehovan palveluksen etusijalle?

 1, 2. a) Mitä ihminen ilmaisee vihkiytyessään Jehovalle? b) Miten voimme hyötyä Nooan, Mooseksen, Jeremian ja Paavalin valintojen tarkastelemisesta?

KUN ihmisestä tulee vihkiytynyt ja kastettu Jeesuksen seuraaja, hän on ottanut hyvin vakavan askeleen. Jumalalle vihkiytyminen on tärkein päätös, minkä kukaan voi tehdä. Hän ikään kuin sanoo Jehovalle: ”Haluan sinun olevan Isäntäni kaikilla elämäni osa-alueilla, ja minä olen palvelijasi. Tahdon sinun ratkaisevan, miten käytän aikani, mikä on minulle tärkeää ja miten hyödynnän voimavarojani ja kykyjäni.”

² Jos olet vihkiytynyt kristitty, olet esittänyt Jehovalle pohjimmiltaan tällaisen lupauksen. Olet tehnyt oikean ja viisaan ratkaisun, ja ansaitset siitä kiitoksen. Mutta miten sen, että tunnustat Jehovan Isännäksesi, tulisi vaikuttaa ajankäyttöösi? Tarkastelemme tätä kysymystä Nooan, Mooseksen, Jeremian ja apostoli Paavalin esimerkkien valossa. He kaikki olivat kokosieluisia Jehovan palvelijoita. Meidän tilanteemme on samankaltainen kuin heidän. Ratkaisut, joita he tekivät tärkeysjärjestyksensä suhteen, kannustavat meitä tutkimaan omaa ajankäyttöämme. (Matt. 28:19, 20; 2. Tim. 3:1.)

ENNEN VEDENPAISUMUSTA

 3. Missä mielessä meidän aikamme muistuttaa Nooan päiviä?

³ Jeesus rinnasti meidän aikamme Nooan päiviin. Hän sanoi: ”Niin kuin Nooan päivät olivat, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.” Tuon ajan ihmiset ”söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. (Matt. 24:37–39.) Nykyään useimmat ihmiset elävät elämäänsä välittämättä aikamme kiireellisyydestä. He eivät pane merkille varoitussanomaa, jota Jumalan palvelijat julistavat. Monet jopa pilkkaavat ajatusta siitä, että Jumala puuttuisi ihmisten asioihin – kuten Nooan aikalaisetkin pilkkasivat (2. Piet. 3:3–7). Mutta miten Nooa käytti aikansa tuossa vihamielisessä ympäristössä?

 4. Miten Nooa käytti aikansa saatuaan Jehovalta tehtävämääräyksen ja miksi?

⁴ Kun Nooa oli kuullut Jumalan aikomuksista ja saanut tehtävämääräyksensä, hän rakensi arkin, jossa ihmisten ja eläinten oli mahdollista säilyä elossa (1. Moos. 6:13, 14, 22). Hän myös julisti sanomaa Jehovan lähestyvästä tuomiosta. Apostoli Pietari kutsuu Nooaa ”vanhurskauden saarnaajaksi”, mistä ilmenee, että tämä yritti auttaa lähimmäisiään ymmärtämään tilanteen vakavuuden. (Lue 2. Pietarin kirjeen 2:5.) Olisiko Nooan ja hänen perheensä kannattanut keskittyä liiketoimintaan, menestyksen tavoitteluun tai mukavan elämäntyylin luomiseen? Ei tietenkään! Koska he tajusivat, mitä oli odotettavissa, he karttoivat tällaisia häiritseviä tekijöitä.

EGYPTIN PRINSSI VALINNAN EDESSÄ

 5, 6. a) Mihin Mooseksen saaman koulutuksen oli todennäköisesti tarkoitus valmistaa häntä? b) Miksi Mooses luopui Egyptissä tarjoutuneista mahdollisuuksista?

⁵ Pohditaanpa seuraavaksi Mooseksen esimerkkiä. Hän varttui palatsissa Egyptissä faraon tyttären ottopoikana. Tälle nuorelle prinssille ”opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta”. (Apt. 7:22; 2. Moos. 2:9, 10.) Koulutuksen tarkoituksena oli todennäköisesti valmistaa häntä luomaan ura faraon hovissa. Hän olisi voinut saada huomattavan aseman tuon ajan voimakkaimmassa hallintokoneistossa ja iloita sen mukana tulevista ylellisyyksistä, etuoikeuksista ja nautinnoista. Mutta pyrkikö Mooses tällaisiin tavoitteisiin?

⁶ Mooses oli ilmeisesti kuullut omilta vanhemmiltaan jo pienenä, mitä Jehova oli luvannut hänen esi-isilleen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Mooses luotti noihin lupauksiin. Hänen on täytynyt punnita tarkoin tulevaisuuttaan ja uskollisuuttaan Jehovalle. Minkä ratkaisun hän siis teki, kun hänen tuli aika valita, ollako Egyptin prinssi vai israelilainen orja? Mooses ”valitsi ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin synnistä saatavan tilapäisen nautinnon”. (Lue Heprealaiskirjeen 11:24–26.) Myöhemmin hän käytti elämäänsä Jehovaa miellyttävällä tavalla (2. Moos. 3:2, 6–10). Miksi Mooses toimi näin? Koska hän uskoi Jumalan lupauksiin. Hän tuli siihen tulokseen, ettei Egyptillä ollut tarjottavana hänelle tulevaisuutta. Pian Jumala löikin tuota kansakuntaa kymmenellä vitsauksella. Huomaatko, mikä opetus tässä on Jehovan nykyisille vihkiytyneille palvelijoille? Meidän ei tule keskittyä maailmalliseen uraan eikä tämän järjestelmän nautintoihin vaan Jehovaan ja hänen palvelukseensa.

JEREMIA TIESI MITÄ TULISI TAPAHTUMAAN

 7. Miten Jeremian tilanne oli samankaltainen kuin meidän?

⁷ Myös profeetta Jeremia asetti Jehovan palveluksen etusijalle elämässään. Jehova valtuutti Jeremian profeetakseen saarnaamaan tuomiosanomaa luopio-Jerusalemille ja Juudalle. Jeremiakin eli ”päivien lopulla” (Jer. 23:19, 20). Hän oli täysin varma, että silloinen järjestelmä ei jatkuisi entisellään.

 8, 9. a) Miksi Barukin ajattelua oli tarpeen oikaista? b) Mitä meidän tulisi muistaa tehdessämme suunnitelmia?

⁸ Miten tämän asian ymmärtäminen vaikutti Jeremiaan? Ei olisi ollut mitään järkeä yrittää rakentaa tulevaisuutta tuossa tuhoon tuomitussa järjestelmässä, eikä Jeremia yrittänytkään sitä. Eräässä vaiheessa hänen sihteerinsä Baruk ei kuitenkaan tajunnut asioita selvästi. Niinpä Jeremia henkeytettiin esittämään sihteerilleen Jehovan sanoma: ”Katso! Minkä olen rakentanut, sen revin maahan, ja minkä olen istuttanut, sen revin juurineen irti, niin, koko maan. Mutta sinä tavoittelet itsellesi suuria. Älä enää tavoittele. Sillä katso, minä tuotan onnettomuuden kaikelle lihalle – – ja minä annan sinulle sielusi saaliiksi kaikissa paikoissa, minne menetkin.” (Jer. 45:4, 5.)

⁹ Emme voi olla varmoja siitä, mitä ”suuria” Baruk tavoitteli itselleen.a Missään tapauksessa noilla asioilla ei kuitenkaan ollut tulevaisuutta: ne kohtasivat loppunsa babylonialaisten valloittaessa Jerusalemin vuonna 607 eaa. Mitä opimme tästä? Meidän on tietenkin ajateltava etukäteen, miten saisimme hankittua elämän välttämättömyydet (Sananl. 6:6–11). Mutta olisi tuskin viisasta käyttää paljon aikaa ja energiaa pyrkimyksiin, joilla ei ole pysyvää arvoa. On totta, että Jehovan järjestö tekee jatkuvasti suunnitelmia uusien valtakunnansalien, haaratoimistotilojen ja muiden teokraattisten hankkeiden suhteen. Näillä pyrkimyksillä kuitenkin on tulevaisuus, sillä niiden tavoitteena on edistää Valtakunnan etuja. Kaikkien Jehovan vihkiytyneiden palvelijoiden olisi suunnitelmia tehdessään sopivaa asettaa tällaiset asiat tärkeimmälle sijalle. Etsitkö sinä tosiaan ”ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan”? (Matt. 6:33.)

”PIDÄN SITÄ PALJONA ROSKANA”

10, 11. a) Mihin Paavali oli keskittynyt ennen kristityksi tuloaan? b) Miksi Paavalin tavoitteet muuttuivat täysin?

¹⁰ Mietitäänpä vielä Paavalin esimerkkiä. Ennen kristityksi tuloa hänellä näytti olevan edessään lupaava tulevaisuus. Hän oli opiskellut juutalaista lakia erään tuon ajan maineikkaimpiin kuuluvan opettajan johdolla. Hän oli saanut luottamustehtävän juutalaisten ylimmäiseltä papilta. Lisäksi hän edistyi juutalaisuudessa monia ikätovereitaan pitemmälle. (Apt. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gal. 1:13, 14.) Tilanne kuitenkin muuttui täysin Paavalin ymmärtäessä, ettei Jehova enää siunannut juutalaista kansakuntaa.

¹¹ Paavali tajusi, että uralla juutalaisessa järjestelmässä ei ollut arvoa Jehovan silmissä; se oli vailla tulevaisuutta (Matt. 24:2). Tuo entinen fariseus oppi ymmärtämään selvästi Jumalan tarkoituksia ja piti suurena kunniana osallistua kristilliseen sananpalvelukseen. Kaikkeen tähän verrattuna ne asiat, jotka olivat aiemmin olleet hänelle tärkeitä, tuntuivat nyt hänestä ”paljolta roskalta”. Paavali luopui juutalaisuuteen liittyvistä tavoitteistaan ja omisti lopun elämänsä maan päällä hyvän uutisen saarnaamiseen. (Lue Filippiläiskirjeen 3:4–8, 15; Apt. 9:15.)

TUTKI TÄRKEYSJÄRJESTYSTÄSI

12. Mihin Jeesus keskittyi kasteensa jälkeen?

¹² Nooa, Mooses, Jeremia, Paavali ja monet muut käyttivät valtaosan ajastaan ja energiastaan Jehovan palvelukseen. He ovat hyviä esimerkkejä meille. Huomattavin kaikista Jehovan vihkiytyneistä palvelijoista on tietenkin Jeesus (1. Piet. 2:21). Kasteensa jälkeen Jeesus omisti jäljellä olevan maanpäällisen elämänsä hyvän uutisen saarnaamiseen ja kunnian tuottamiseen Jehovalle. Kristityn, joka tunnustaa Jehovan Isännäkseen, tulisi siis selvästikin asettaa hänen palvelemisensa tärkeimmälle sijalle elämässään. Toimitko sinä näin? Entä miten teokraattiset tavoitteet ja muut tarpeelliset asiat voidaan tasapainottaa keskenään? (Lue psalmi 71:15; 145:2.)

13, 14. a) Mitä kaikkien vihkiytyneiden kristittyjen on hyvä harkita? b) Mikä tuottaa Jumalan palvelijoille tyydytystä?

¹³ Vuosien mittaan Jehovan järjestö on toistuvasti kannustanut kristittyjä harkitsemaan rukoillen, voisivatko he toimia tienraivaajina. Joidenkin Jehovan uskollisten palvelijoiden olosuhteet eivät salli heidän käyttää saarnaamistyöhön keskimäärin 70:tä tuntia kuussa. Heidän ei tarvitse murehtia tämän vuoksi. (1. Tim. 5:8.) Mutta miten on sinun laitasi? Pystyisitkö palvelemaan tienraivaajana?

¹⁴ Muistelehan, millaista iloa monet Jumalan kansan jäsenet kokivat tämän vuoden muistonvieton aikoihin. Maaliskuussa osa-aikaiset tienraivaajat saivat erikoisjärjestelyn ansiosta valita, käyttäisivätkö he kenttäpalvelukseen 30 vai 50 tuntia. (Ps. 110:3.) Miljoonat toimivat osa-aikaisina tienraivaajina, ja seurakunnista huokui poikkeuksellinen innostus ja ilo. Olisiko sinun mahdollista järjestää asiasi niin, että kokisit tällaista iloa useammin? Vihkiytynyt kristitty saa suurta tyydytystä voidessaan päivän päätteeksi todeta, että on tehnyt kaikkensa Jehovan palveluksessa.

15. Minkä tulisi olla nuoren kristityn tavoitteena koulutuksen suhteen?

¹⁵ Kenties olet nuori kristitty, joka saa pian koulunkäyntinsä päätökseen ja jolla on hyvä terveys ja vain vähän velvollisuuksia. Oletko vakavasti harkinnut vakituisen tienraivauksen aloittamista? Opinto-ohjaajat epäilemättä uskovat vilpittömästi, että sinun kannattaa hankkia korkeakoulutusta ja luoda ura tässä maailmassa. He panevat kuitenkin luottamuksensa yhteiskunta- ja talousjärjestelmään, jolla ei ole pysyvää tulevaisuutta. Jos toisaalta tavoittelet teokraattista uraa, niin pyrit kohti jotain todella arvokasta ja kestävää. Silloin myös jäljittelet Jeesuksen täydellistä esimerkkiä. Tällainen viisas ratkaisu tuo sinulle onnellisuutta ja suojelee sinua. Lisäksi se osoittaa, että olet päättänyt elää Jehovalle vihkiytymisesi mukaan. (Matt. 6:19–21; 1. Tim. 6:9–12.)

16, 17. Mitä Jehovan palvelukseen ja ansiotyöhön liittyviä kysymyksiä olisi hyvä miettiä?

¹⁶ Monet Jumalan palvelijat tekevät nykyään pitkiä työpäiviä hankkiakseen perheelleen perustarpeet. Jotkut saattavat kuitenkin käyttää ansiotyöhön enemmän aikaa kuin on välttämätöntä. (1. Tim. 6:8.) Liikemaailma koettaa kaikin keinoin vakuuttaa, ettemme voi elää ilman sen monia tuotteita ja jokaista markkinoille tulevaa uutuutta. Mutta tosi kristityt eivät halua Saatanan maailman sanelevan heidän tärkeysjärjestystään. (1. Joh. 2:15–17.) Ne jotka ovat päässeet eläkkeelle ansiotyöstä, voisivat tuskin käyttää aikaansa paremmin kuin toimimalla tienraivaajina. Näin he asettavat Jehovan palveluksen etusijalle.

¹⁷ Kaikkien Jehovan vihkiytyneiden palvelijoiden olisi hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä: Mikä on elämäni päätavoite? Asetanko Valtakunnan edut tärkeimmälle sijalle? Jäljittelenkö Jeesuksen uhrautuvaa asennetta? Noudatanko Jeesuksen neuvoa seurata häntä jatkuvasti? Olisiko minun mahdollista tarkistaa aikatauluani, jotta voisin käyttää enemmän aikaa Valtakunnan saarnaamiseen tai muihin teokraattisiin toimiin? Kehitänkö uhrautuvaa asennetta, vaikka olosuhteeni eivät tällä hetkellä sallisikaan minun laajentaa palvelusta?

TAHTOMINEN JA TOIMIMINEN

18, 19. Mitä voisit rukoilla, ja miksi tällainen pyyntö miellyttää Jehovaa?

¹⁸ On ilahduttavaa panna merkille Jumalan kansan into. Jotkut, joille tienraivauksen aloittaminen saattaisi olla mahdollista, eivät ehkä kuitenkaan ole kovin halukkaita siihen tai eivät tunne itseään riittävän päteviksi (2. Moos. 4:10; Jer. 1:6). Mitä silloin pitäisi tehdä? Tämän asian johdosta on täysin sopivaa rukoilla. Paavali kirjoitti uskonveljilleen: ”Jumala on se, joka mielisuosionsa tähden vaikuttaa teissä sekä tahtomisen että toimimisen.” (Fil. 2:13.) Jos et tunne halua laajentaa palvelustasi, pyydä Jehovaa antamaan sinulle sekä tahtoa että kykyä siihen (2. Piet. 3:9, 11).

¹⁹ Nooa, Mooses, Jeremia, Paavali ja Jeesus olivat kaikki vihkiytyneitä miehiä. He käyttivät aikaansa ja voimiaan Jehovan varoitussanoman julistamiseen eivätkä antaneet huomionsa hajaantua. Nykyisen asiainjärjestelmän loppu on aivan lähellä. Siksi jokaisen meistä Jehovan vihkiytyneistä palvelijoista on varmistauduttava siitä, että jäljittelemme edelleen näitä erinomaisia Raamatun esimerkkejä niin hyvin kuin pystymme. (Matt. 24:42; 2. Tim. 2:15.) Näin voimme miellyttää Jehovaa ja saada osaksemme häneltä tulevat runsaat siunaukset. (Lue Malakian 3:10.)

[Alaviite]

[Kuva s. 21]

Ihmiset eivät kuunnelleet Nooan varoitusta.

[Kuva s. 24]

Oletko harkinnut vakavasti tienraivauksen aloittamista?