Ota Raamattu vastaan sellaisena kuin se todella on
”Me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta, että kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, te otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan niin kuin se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.” (1. TESSALONIKALAISILLE 2:13)
1. Millainen Raamatun sisältämä tieto tekee tuosta kirjasta todella merkittävän?
PYHÄ RAAMATTU on maailman käännetyin ja levinnein kirja. Se tunnustetaan varauksetta valiokirjallisuudeksi. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Raamattu antaa sitä opastusta, jota kaikkiin rotuihin ja kansakuntiin kuuluvat ihmiset kipeästi tarvitsevat, onpa heidän ammattinsa tai asemansa mikä tahansa (Ilmestys 14:6, 7). Raamattu tyydyttää niin mieltä kuin sydäntäkin vastatessaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ihmiselämän tarkoitus? (1. Mooseksen kirja 1:28; Ilmestys 4:11.) Miksi ihmisten hallitukset eivät ole pystyneet saamaan aikaan kestävää rauhaa ja turvallisuutta? (Jeremia 10:23; Ilmestys 13:1, 2.) Miksi ihmiset kuolevat? (1. Mooseksen kirja 2:15–17; 3:1–6; Roomalaisille 5:12.) Miten voimme tässä levottomassa maailmassa selviytyä elämän ongelmista? (Psalmit 119:105; Sananlaskut 3:5, 6.) Mitä annettavaa tulevaisuudella on meille? (Daniel 2:44; Ilmestys 21:3–5.)
2. Miksi Raamattu antaa täysin luotettavat vastaukset kysymyksiimme?
2 Miksi Raamattu vastaa tällaisiin kysymyksiin arvovaltaisesti? Koska se on Jumalan sana. Hän kirjoitutti sen ihmisillä, mutta kuten 2. Timoteuksen kirjeen 3:16:ssa selvästi sanotaan, ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä”. Se ei ole ihmiskunnan tapahtumista esitettyjen yksityisten tulkintojen tuotetta. ”Profetiaa [julistuksia tulevista asioista, jumalallisia käskyjä, Raamatun moraalinormeja] ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” (2. Pietarin kirje 1:21.)
3. a) Kerro esimerkkejä siitä, miten suuresti ihmiset ovat arvostaneet Raamattua monissa maissa. b) Miksi yksilöt ovat olleet halukkaita vaarantamaan henkensä voidakseen lukea Raamattua?
3 Monet ihmiset ovat tajunneet Raamatun arvon ja vaarantaneet siksi vapautensa ja jopa henkensä saadakseen tuon kirjan itselleen ja lukeakseen sitä. Näin oli kauan sitten katolisessa Espanjassa, missä papisto pelkäsi menettävänsä vaikutusvaltaansa, mikäli ihmiset lukisivat Raamattua omalla kielellään; se piti paikkansa myös Albaniasta, missä ateistisen hallinnon alaisuudessa ryhdyttiin ankariin toimiin kaiken uskonnollisen vaikutuksen tyrehdyttämiseksi. Silti jumalaapelkäävät yksilöt vaalivat Raamattua, lukivat sitä ja puhuivat siitä toistensa kanssa. Toisen maailmansodan aikana Sachsenhausenin keskitysleirissä Raamattu pantiin varovaisesti kiertämään parakista toiseen (vaikka se oli kiellettyä), ja ne, jotka pääsivät lukemaan sitä, painoivat siitä joitakin osia mieleen kertoakseen niistä toisille. 1950-luvulla Jehovan todistajia vangittiin uskonsa vuoksi silloisessa kommunistisessa Itä-Saksassa, ja he uhmasivat yksinäisselliä välittäessään vangilta toiselle pieniä pätkiä Raamatusta luettavaksi yöllä. Miksi he tekivät niin? He ymmärsivät, että Raamattu on Jumalan sana, ja tiesivät, että ”ihminen ei elä ainoastaan leivästä” vaan ”jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee” (5. Mooseksen kirja 8:3). Näiden Raamattuun kirjoitettujen sanojen avulla nuo todistajat saattoivat pysyä hengellisesti elossa huolimatta osakseen tulleesta uskomattoman julmasta kohtelusta.
4. Millainen paikka Raamatulla tulisi olla elämässämme?
4 Raamattu ei ole kirja, joka vain pannaan hyllyyn ja otetaan sieltä esille satunnaisesti, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan silloin, kun uskonveljet kokoontuvat palvomaan. Sitä tulisi käyttää joka päivä, jotta se loisi valoa eteemme tuleviin tilanteisiin ja osoittaisi oikean tien kulkea (Psalmit 25:4, 5).
Tarkoitettu luettavaksi ja ymmärrettäväksi
5. a) Mitä meidän jokaisen tulisi omistaa, jos suinkin mahdollista? b) Miten ihmiset saivat muinaisessa Israelissa tietää, mitä Raamattu sisälsi? c) Miten psalmi 19:8–12 vaikuttaa siihen, miten suhtaudut Raamatun lukemiseen?
5 Meidän aikanamme Raamattuja on helppo saada useimmissa maissa, ja kehotamme jokaista Vartiotornin lukijaa hankkimaan sellaisen itselleen. Raamatun kirjoittamisen aikaan ei ollut painokoneita. Ihmisillä ei yleensä ollut omaa Raamattua. Jehova järjesti kuitenkin niin, että hänen palvelijansa saattoivat kuulla, mitä oli kirjoitettu. Niinpä 2. Mooseksen kirjan 24:7:ssä kerrotaan, että kun Mooses oli kirjoittanut muistiin Jehovan käskyt, hän ”otti liitonkirjan ja luki sen kansan kuullen”. Israelilaiset olivat nähneet Siinain vuoren yliluonnolliset tapahtumat omin silmin ja ymmärsivät siksi, että se, mitä Mooses heille luki, oli Jumalalta ja että heidän täytyi saada tätä tietoa (2. Mooseksen kirja 19:9, 16–19; 20:22). Meidänkin täytyy tietää, mitä Jumalan sanaan on kirjoitettu (Psalmit 19:8–12).
6. a) Mitä Mooses teki ennen kuin Israel astui Luvattuun maahan? b) Miten voisimme jäljitellä Mooseksen esimerkkiä?
6 Kun Israelin kansa valmistautui ylittämään Jordanin ja astumaan Luvattuun maahan jättäen näin taakseen paimentolaiselämänsä erämaassa, heidän oli sopivaa kerrata Jehovan lakia ja sitä, miten hän oli ollut tekemisissä heidän kanssaan. Jumalan hengen vaikutuksesta Mooses tarkasteli Lakia uudelleen heidän kanssaan. Hän muistutti heitä sen yksityiskohdista sekä tähdensi taustalla olevia periaatteita ja asenteita, joiden tuli vaikuttaa heidän suhteeseensa Jehovaan (5. Mooseksen kirja 4:9, 35; 7:7, 8; 8:10–14; 10:12, 13). Kun me nykyään käymme käsiksi uusiin tehtäviin tai edessämme on uusia elämäntilanteita, meidänkin on hyvä miettiä, miten Raamatun neuvojen pitäisi vaikuttaa siihen, mitä teemme.
7. Mitä tehtiin pian sen jälkeen, kun israelilaiset olivat ylittäneet Jordanin, jotta Jehovan laki olisi painunut heidän mieleensä ja sydämeensä?
7 Pian Jordanin ylityksen jälkeen Israelin kansa kerääntyi jälleen yhteen kertaamaan, mitä Jehova oli sanonut sille Mooseksen kautta. Se kokoontui noin 50 kilometrin päähän Jerusalemista pohjoiseen. Puolet sukukunnista seisoi Eebalin vuoren edessä ja puolet Garissimin vuoren edessä. Siellä Joosua ”luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen”. Näin miehet, naiset, lapset ja muukalaiset kuulivat ajankohtaisen kertauksen sellaista toimintatapaa säätelevistä laeista, joka ei tuottaisi Jehovan hyväksyntää, sekä niistä siunauksista, joita he saisivat tottelemalla Jehovaa. (Joosua 8:34, 35.) Heidän täytyi pitää kirkkaana mielessään, mikä oli hyvää ja mikä pahaa Jehovan näkökannalta. Lisäksi heidän oli juurrutettava sydämeensä rakkaus hyvään ja viha pahaa kohtaan, kuten jokaisen meistä on nykyään tehtävä. (Psalmit 97:10; 119:103, 104; Aamos 5:15.)
8. Mitä hyötyä oli siitä, että Jumalan sanaa luettiin määräajoin tietyissä Israelin kansan kokoontumisissa?
8 Sen lisäksi että Lakia luettiin noissa historiallisissa tilanteissa, 5. Mooseksen kirjan 31:10–12:ssa hahmoteltiin säännöllinen Jumalan sanan lukuohjelma. Koko kansan oli kokoonnuttava seitsemän vuoden välein kuulemaan Jumalan sanan lukemista. Näin he saivat hengellistä ravintoa. Se piti Siementä koskevat lupaukset tuoreina heidän mielessään ja sydämessään ja ohjasi siten uskollisia Messiasta kohti. Ne hengelliset ravitsemisjärjestelyt, jotka oli pantu alkuun Israelin ollessa erämaassa, eivät jääneet pois käytöstä heidän astuttuaan Luvattuun maahan (1. Korinttolaisille 10:3, 4). Sen sijaan Jumalan sanaa rikastutettiin uusilla profeettojen paljastuksilla.
9. a) Luettiinko kirjoituksia ainoastaan silloin, kun Israel kokoontui yhteen suurena ryhmänä? Selitä. b) Miten Raamatun periaatteita opetettiin yksittäisissä perheissä, ja mikä oli tavoitteena?
9 Jumalan sanan neuvoja ei pitänyt tarkastella ainoastaan silloin, kun kansa oli kokoontunut yhteen suurena ryhmänä. Sen eri kohdista ja periaatteista tuli keskustella päivittäin (5. Mooseksen kirja 6:4–9). Nykyään lapset ja nuoret voivat lähes kaikkialla saada oman Raamatun, ja heidän on erittäin hyödyllistä hankkiakin sellainen. Muinaisessa Israelissa tilanne oli kuitenkin toinen. Kun vanhemmat opettivat tuolloin Jumalan sanaa, heidän oli tukeuduttava siihen, mitä he olivat painaneet mieleensä, ja niihin totuuksiin, jotka he olivat tallettaneet sydämeensä, sekä sellaisiin pieniin katkelmiin, joita he olivat ehkä itse kirjoittaneet muistiin. Jatkuvalla kertaamisella he pyrkivät rakentamaan lapsissaan rakkautta Jehovaa ja hänen teitään kohtaan. Tavoitteena ei ollut vain tankata päähän tietoa vaan auttaa kutakin perheenjäsentä elämään siten, että hän ilmaisi rakkautta Jehovaa ja hänen Sanaansa kohtaan. (5. Mooseksen kirja 11:18, 19, 22, 23.)
Raamatunluku synagogissa
10, 11. Millaista raamatunlukuohjelmaa noudatettiin synagogissa, ja miten Jeesus suhtautui näihin tilaisuuksiin?
10 Jonkin aikaa sen jälkeen, kun juutalaiset oli viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, perustettiin synagogia palvontapaikoiksi. Raamatusta tehtiin lisää jäljennöksiä, jotta Jumalan sanaa olisi voitu lukea ja tarkastella näissä kokouspaikoissa. Osittain tämän ansiosta on säilynyt noin 6 000 vanhaa, käsin kirjoitettua jäljennöstä, jotka sisältävät katkelmia Raamatun heprealaisista kirjoituksista.
11 Tärkeä osa synagogissa harjoitetusta palvonnasta oli Tooran eli nykyisen Raamatun viittä ensimmäistä kirjaa vastaavien kirjoitusten lukeminen. Apostolien tekojen 15:21:ssä kerrotaan, että ensimmäisellä vuosisadalla Tooraa luettiin aina sapattina, ja Mišnassa osoitetaan, että 100-luvulla sitä luettiin myös viikon toisena ja viidentenä päivänä. Määräosuuksia lukivat vuoron perään useat yksilöt. Babylonissa asuvilla juutalaisilla oli tapana lukea koko Toora vuosittain; Palestiinassa se tavattiin lukea kolmessa vuodessa. Luettavana ja selitettävänä oli myös jokin osuus Profeetoista. Jeesuksella oli tapana olla läsnä sapatin raamatunlukuohjelmassa kotipaikkakunnallaan (Luukas 4:16–21).
Henkilökohtainen suhtautuminen ja soveltaminen
12. a) Miten kansa hyötyi siitä, että Mooses luki sille Lain kirjaa? b) Miten kansa reagoi?
12 Henkeytetyn Raamatun lukemisen ei ollut tarkoitus olla pelkkä muodollisuus. Päämääränä ei ollut vain tyydyttää kansan uteliaisuutta. Kun Mooses luki ”liitonkirjan” Israelille tasangolla Siinain vuoren edustalla, tarkoitus oli, että kansa oppisi tuntemaan velvollisuutensa Jumalan edessä ja täyttäisi ne. Toimisivatko he niin? Kansan oli reagoitava lukemiseen jollakin tavalla. Se tajusi sen ja sanoi: ”Kaikkea, mitä Herra on puhunut, me noudatamme ja tottelemme.” (2. Mooseksen kirja 24:7; vrt. 2. Mooseksen kirja 19:8; 24:3.)
13. Mitä kansan oli määrä tehdä, kun Joosua luki tottelemattomuudesta seuraavat kiroukset, ja mikä oli sen tarkoitus?
13 Kun myöhemmin Joosua luki kansalle luvatut siunaukset ja kiroukset, vaadittiin jonkinlaista reaktiota. Kunkin kirouksen jälkeen annettiin määräys: ”Ja kaikki kansa sanokoon: ’Amen’.” (5. Mooseksen kirja 27:4–26.) Kohta kohdalta he siis ilmoittivat julkisesti hyväksyvänsä Jehovan tuomion mainituista väärinteoista. Miten vaikuttava tuon tilaisuuden onkaan täytynyt olla, kun koko kansa on kajauttanut hyväksymyksensä!
14. Miksi Lain julkinen lukeminen osoittautui erityisen hyödylliseksi Nehemian päivinä?
14 Kun kaikki kansa kokoontui Nehemian päivinä Jerusalemiin kuulemaan Lain kirjaa, he huomasivat, etteivät he olleet noudattaneet täysin siihen kirjoitettuja määräyksiä. Tuossa tilanteessa he sovelsivat viipymättä oppimaansa. Mihin se johti? ”Hyvin suureen iloon.” (Nehemia 8:13–17.) Kun Raamattua oli viikon verran luettu juhlassa joka päivä, he tajusivat, että vaadittiin vielä muutakin. He kertasivat vilpittömässä hengessä sitä, miten Jehova oli ollut tekemisissä kansansa kanssa Aabrahamin ajoista lähtien. Kaikki tämä sai heidät vannomaan valan, jolla he vakuuttivat mukautuvansa Lain vaatimuksiin, pidättyvänsä seka-avioliitoista ulkomaalaisten kanssa sekä sitoutuvansa pitämään huolta temppelistä ja siellä suoritettavasta palveluksesta. (Nehemia, luvut 8–10.)
15. Miten 5. Mooseksen kirjan 6:6–9:ssä olevat määräykset osoittavat, että Jumalan sanan opetus perheissä ei saanut olla pelkkä muodollisuus?
15 Raamatun periaatteiden opettamisen ei ollut tarkoitus olla perheissäkään pelkkä muodollisuus. Kuten jo näimme, kansaa käskettiin 5. Mooseksen kirjan 6:6–9:ssä kuvaannollisesti ’sitomaan Jumalan sanat merkiksi käteensä’ – osoittamaan tällä tavoin esimerkillään ja toiminnallaan rakastavansa Jehovan teitä. Heidän oli myös pantava Jumalan sanat ’muistolauseeksi otsalleen’ – pidettävä jatkuvasti silmiensä edessä Raamatun periaatteet ja perustettava ratkaisunsa niihin. (Vrt. 2. Mooseksen kirjan 13:9, 14–16:n kielenkäyttöön.) Heidän tuli ’kirjoittaa ne talonsa pihtipieliin ja portteihinsa’ – mikä kertoisi, että heidän kotinsa ja yhteisönsä olivat paikkoja, joissa Jumalan sanaa kunnioitettiin ja sovellettiin. Toisin sanoen heidän elämänsä piti tarjota runsaasti todisteita siitä, että he rakastivat ja sovelsivat Jehovan vanhurskaita ohjenuoria. Miten hyödyllistä se voisikaan olla! Onko Jumalan sanalla tuollainen huomattava sija meidän perheemme arkielämässä? Ikävä kyllä, juutalaiset tekivät tästä kaikesta pelkän muodollisuuden; he kantoivat raamatunlausekoteloita aivan kuin amuletteja. Heidän palvontansa ei enää tullut sydämestä, ja Jehova hylkäsi sen. (Jesaja 29:13, 14; Matteus 15:7–9.)
Valvonta-asemassa olevien vastuu
16. Miksi Joosuan oli tärkeää lukea säännöllisesti Raamattua?
16 Erityishuomiota Raamatun lukemisen yhteydessä kiinnitettiin niihin, jotka valvoivat kansaa. Jehova sanoi Joosualle: ”Noudata tarkoin kaikessa – – lakia.” Voidakseen täyttää tämän velvollisuuden häntä kehotettiin: ”Tutkistele sitä päivät ja yöt – – sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt.” (Joosua 1:7, 8.) Kun Joosua lukisi Raamattua säännöllisesti, hän voisi pitää kirkkaana mielessään Jehovan kansalleen antamat nimenomaiset käskyt, ja sama pätee kaikkiin nykyajan kristittyihin valvojiin. Joosuan oli lisäksi ymmärrettävä, miten Jehova oli toiminut palvelijoidensa suhteen erilaisissa olosuhteissa. Lukiessaan, mitä Jumalan tarkoituksesta sanottiin, hänen oli tärkeää ajatella tuohon tarkoitukseen liittyvää omaa vastuutaan.
17. a) Mitä kuninkaiden oli tehtävä Raamatun lukemisen lisäksi, jotta he olisivat hyötyneet siitä Jehovan tarkoittamalla tavalla? b) Miksi kristittyjen vanhinten on hyvin tärkeää lukea ja tutkia Raamattua?
17 Jehova määräsi, että jokaisen, joka palveli hänen kansansa kuninkaana, oli kuninkuutensa alkajaisiksi tehtävä jäljennös Jumalan laista pappien hallussa olevan jäljennöksen pohjalta. Sitten hänen oli määrä ’lukea sitä, niin kauan kuin elää’. Tavoitteena ei ollut pelkästään muistaa sen sisältö. Sen sijaan hänen tuli tehdä se, jotta hän ’oppisi pelkäämään Herraa, Jumalaansa’ ja ”ettei hänen sydämensä ylpistyisi hänen veljiänsä kohtaan”. (5. Mooseksen kirja 17:18–20.) Tämä edellytti sitä, että hän mietiskelisi lukemaansa syvällisesti. Jotkut kuninkaat ilmeisesti ajattelivat, etteivät he ehtineet hallinnollisilta velvollisuuksiltaan tehdä näin, ja koko kansa kärsi heidän laiminlyöntinsä takia. Kristillisten seurakuntien vanhinten rooli ei tietenkään ole sama kuin kuninkaiden. Mutta silti vanhinten on kuninkaiden tavoin erittäin tärkeää lukea ja mietiskellä Jumalan sanaa. Se auttaa heitä säilyttämään oikean näkemyksen niistä, jotka on uskottu heidän huolenpitoonsa. Sen avulla he myös kykenevät täyttämään opetusvastuunsa tavalla, joka todella tuottaa kunniaa Jumalalle ja vahvistaa toisia kristittyjä hengellisesti. (Tiitukselle 1:9; vrt. Johannes 7:16–18; ks. vastakohdaksi 1. Timoteukselle 1:6, 7.)
18. Millaista apostoli Paavalin antamaa esimerkkiä meidän on helpompi jäljitellä, jos luemme ja tutkimme säännöllisesti Raamattua?
18 Muiden muassa apostoli Paavali, ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kristitty valvoja, tunsi hyvin henkeytetyn Raamatun. Todistaessaan muinaisen Tessalonikan asukkaille hän pystyi tehokkaasti puhumaan perustellen heidän kanssaan käyttäen Raamatun kirjoituksia sekä auttamaan heitä ymmärtämään sen merkityksen (Apostolien teot 17:1–4). Hän tavoitti vilpittömien kuulijoiden sydämen. Siksi monista niistä, jotka kuulivat häntä, tuli uskovia. (1. Tessalonikalaisille 2:13.) Pystytkö sinä puhumaan perustellen käyttäen Raamattua sen ansiosta, että sinulla on raamatunluku- ja tutkimisohjelma? Osoittaako se, millä sijalla Raamatun lukeminen on elämässäsi ja miten luet sitä, että todella ymmärrät, mitä merkitsee omistaa Jumalan sana? Tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa sitä, miten näihin kysymyksiin voivat vastata myönteisesti nekin, joilla on hyvin kiireinen aikataulu.
Miten vastaisit?
◻ Miksi ihmiset ovat olleet halukkaita vaarantamaan henkensä ja vapautensa voidakseen lukea Raamattua?
◻ Miksi meidän on hyödyllistä tarkastella niitä järjestelyjä, joiden avulla muinainen Israel saattoi kuulla Jumalan sanaa?
◻ Mitä meidän pitäisi tehdä sillä, mitä luemme Raamatusta?
◻ Miksi Raamatun lukeminen ja mietiskely on erityisen tärkeää kristityille vanhimmille?
[Kuva s. 9]
Jehova käski Joosuaa: ”Tutkistele sitä päivät ja yöt”