Knidos – syrjäinen satamakaupunki Vähän-Aasian lounaiskärjessä
MUINAINEN Knidoksen kaupunki sijaitsi Resadiyen niemimaalla, joka ulkonee Egeanmereen Vähän-Aasian lounaiskärjessä Rodoksen ja Kosin saarten välissä. Miksi tämä syrjäinen paikka kiinnostaa Raamatun tutkijoita?
Apostoli Paavali todennäköisesti kulki Knidoksen ohi palatessaan toiselta lähetysmatkaltaan vuoden 52 tienoilla (Apostolien teot 18:21, 22) ja ohitti sen uudelleen kolmannen matkansa loppuvaiheessa noin vuonna 56, kun hänen laivansa saapui Rodokseen ja Kosiin (Apostolien teot 21:1); tosin Knidoksen nimeä ei näissä yhteyksissä käytetä. Kaupunki mainitaan kuitenkin nimeltä Apostolien tekojen 27. luvun kertomuksessa merimatkasta, jonka Paavali teki noin vuonna 58 päästäkseen keisari Neron eteen Roomaan. Lähdettyään Myrasta laiva, jolla Paavali ja muut vangit matkustivat, saapui Knidokseen. (Apostolien teot 27:5–7.) Suotuisalla tuulella tämä noin 240 kilometrin matka voidaan taittaa yhdessä päivässä, mutta kertomuksessa mainittu vastatuuli selittää sen, miksi tuohon matkaan kului sillä kerralla ”useita päiviä”. ”Aleksandrialainen laiva”, jolla he purjehtivat, oli vilja-alus, kenties yksi niistä monista laivoista, jotka säännöllisesti kuljettivat maataloustuotteita Egyptistä Roomaan ja jotka ehkä tavallisesti purjehtivat suorempaa reittiä Aleksandriasta Välimeren yli Roomaan (Apostolien teot 27:38). Jakeissa 4 ja 7 mainittu voimakas tuuli on kuitenkin saattanut pakottaa tämän laivan muuttamaan kurssiaan ja poikkeamaan Myraan. Iso ja painava viljalastissa oleva alus eteni vastatuuleen hitaasti ja saapui lopulta ymmärrettävästi ”vaivoin” Knidokseen. Tuoreimmat tällä alueella tehdyt kaivaukset ovat paljastaneet paljon tästä paikasta. The Interpreter’s Dictionary of the Bible (täydennysosa, toim. K. Crim, 1976, s. 169) kuvailee aluetta seuraavasti: ”Matala ja kapea kannas – – yhdistää Knidoksen niemen pääosan korkeaan niemennokkaan, jonka suojiin jää kannaksen molemmille puolille kaksi hyvää satamaa. Suurempi, eteläinen satama on varmasti ollut kauppasatama, jossa länteen tai pohjoiseen matkalla olevat laivat, esimerkiksi Paavalin laiva (Apostolien teot 27:7), saattoivat odottaa epäsuotuisan sään laantumista, ennen kuin ne jatkoivat matkaansa tuulisen niemen toiselle puolelle. Satamien rantapenkereillä oli ankkuripaikkoja, varastoja – –, toreja, pieniä teattereita ja Dionysoksen temppeli.”
Sen jälkeen kun kertomuksessa on mainittu Knidokseen saapuminen, jatketaan: ”Koska tuuli ei sallinut meidän päästä eteenpäin, purjehdimme Salmonen kohdalla Kreetan suojaan.” (Apostolien teot 27:7.) Näyttää siltä, että he eivät ’päässeet eteenpäin’ sitä reittiä, jota olivat aikoneet, eli Egeanmeren poikki Kreikan eteläkärjen ohi ja sitten Roomaan, vaan heidän oli vastatuulen vuoksi pakko mennä eteläistä reittiä Kreetaan ja purjehtia sen rannikon suojassa. Kuten Apostolien tekojen 27:9:stä käy ilmi, oli syksy ja aluksesta vastaavilla oli epäilemättä kiire päästä mahdollisimman pitkälle, ennen kuin tuon vuodenajan olosuhteet tekisivät purjehtimisen vieläkin vaarallisemmaksi.
Nykyään vain pieni soratie vie tähän Knidoksen muinaiseen satamaan, joka kuitenkin menneisyydessä on ollut tärkeä satamapaikka merenkulkijoille – myös apostoli Paavalille, joka hyötyi sen tarjoamasta suojasta.
[Kuva s. 31]
Knidoksen eteläsatama