Ovatko Jehovan todistajat lahko?
JEESUSTA KRISTUSTA syytettiin juomariksi, syömäriksi, sapatin rikkojaksi, vääräksi todistajaksi, Jumalan pilkkaajaksi ja Saatanan lähettilääksi. Häntä syytettiin myös kapinallisuudesta. (Matteus 9:34; 11:19; 12:24; 26:65; Johannes 8:13; 9:16; 19:12.)
Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen hänen opetuslapsensa joutuivat samanlaisten vakavien syytösten kohteeksi. Ensimmäisellä vuosisadalla väkijoukko raahasi kerran erään kristittyjen ryhmän kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusi: ”Nämä miehet – – ovat saattaneet asutun maan pois tolaltaan.” (Apostolien teot 17:6.) Toisella kertaa apostoli Paavali ja hänen toverinsa Silas vietiin viranomaisten eteen ja heidän väitettiin häirinneen suuresti Filippin kaupungin elämää (Apostolien teot 16:20).
Myöhemmin Paavalia syytettiin ”ruttotaudiksi, joka lietsoo kapinoita kaikkien juutalaisten keskuudessa kautta asutun maan” ja sellaiseksi, joka yritti ”loukata temppelin pyhyyttä” (Apostolien teot 24:5, 6). Roomassa asuvien juutalaisten huomattavimmat miehet kuvailivat aivan oikein Jeesuksen seuraajien tilannetta tunnustaessaan: ”Sillä totisesti me tiedämme tästä lahkosta, että sitä vastaan puhutaan kaikkialla.” (Apostolien teot 28:22.)
On ilmeistä, että joidenkuiden mielestä tämä Jeesuksen Kristuksen perustama uusi ryhmä oli uskonnollinen liike, jonka jyrkät näkemykset ja tavat törmäsivät vastakkain sen kanssa, mikä tuolloin hyväksyttiin normaaliksi sosiaaliseksi käyttäytymiseksi. Epäilemättä monet nykyajan ihmiset olisivat pitäneet kristittyjä tuhoisana lahkona. Syytösten esittäjät olivat usein yhteisönsä huomattavia ja kunnioitettuja jäseniä, ja se näyttää antaneen todistamattomille väitteille painoa. Monet uskoivat noihin Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan vastaan esitettyihin syytöksiin. Ja silti, kuten luultavasti tiedät, ne olivat viimeistä väitettä myöten vääriä! Se että ihmiset esittivät niitä, ei tehnyt niistä tosia.
Entä sitten nykyään? Olisiko oikein puhua Jehovan todistajista uskonnollisena ryhmänä, jonka jyrkät näkemykset ja tavat törmäävät vastakkain sen kanssa, mikä hyväksytään normaaliksi sosiaaliseksi käyttäytymiseksi? Ovatko Jehovan todistajat lahko?
Tosiseikkojen todistus
Muuan Pietarin kaupungin virkamies selitti: ”Jehovan todistajat esitettiin meille jonkinlaisena maanalaisena lahkona, jonka jäsenet istuvat pimeässä ja teurastavat lapsiaan ja tappavat toisiaan.” Venäjän kansalaiset ovat kuitenkin hiljattain tutustuneet paremmin todistajien todelliseen luonteeseen. Työskenneltyään Jehovan todistajien kanssa eräässä kansainvälisessä konventissa tuo sama virkamies kommentoi: ”Nyt näen tavallisia, hymyileviä ihmisiä, jotka ovat jopa parempia kuin monet tuntemistani. He ovat rauhallisia ja tyyniä ja rakastavat toisiaan hyvin paljon.” Hän lisäsi: ”En tosiaankaan voi ymmärtää, miksi ihmiset kertovat teistä sellaisia valheita.”
Jehovan todistajat eivät kokoonnu suorittaakseen rituaaleja, eivätkä he palvo piilossa julkisuudelta. Kirjoittaja Julia Mitchell Corbett, joka ei ole todistaja, toteaa: ”Kun he kokoontuvat valtakunnansaleissa (heidän kokouspaikkojaan ei sanota kirkoiksi), yleensä useammin kuin kerran viikossa, he tutkivat suurimman osan aikaa Raamattua ja keskustelevat siitä.” Heidän kokouspaikkansa on merkitty selvästi nimikilvellä. Kokouksiin on vapaa pääsy, ja niihin kutsutaan yleisöä. Yllätysvierailijat ovat enemmän kuin tervetulleita.
Jehovan ”todistajat ovat saaneet rehellisten, kohteliaiden ja työteliäiden ihmisten maineen”, jatkaa Corbett kirjassaan Religion in America. Monet ulkopuoliset tunnustavat varauksetta, etteivät Jehovan todistajat ole mitään kiihkoilijoita tai kummajaisia. Heidän käytöksensä ei törmää vastakkain sen kanssa, mitä pidetään normaalina sosiaalisena käyttäytymisenä. Hakuteoksessa The New Encyclopædia Britannica todetaan aivan oikein, että todistajat ”pitävät tiukasti kiinni korkeista moraalinormeista henkilökohtaisessa käytöksessään”.
Erään amerikkalaisen televisioaseman uutis- ja erikoisprojektipäällikkö kirjoitti Jehovan todistajille heitä käsitelleen värittyneen TV-raportin ”60 minuuttia” johdosta. Hän sanoi: ”Jos useammat ihmiset eläisivät Teidän uskontoonne kuuluvien tavoin, tämä kansakunta ei olisi siinä kunnossa, jossa se nyt on. Kuulun niihin uutistoimittajiin, jotka tietävät, että järjestönne perustana ovat rakkaus ja vahva usko Luojaan. Haluan Teidän tietävän, etteivät kaikki uutistoimittajat ole yhtä ennakkoluuloisia.”
Laajalti tunnettu uskonto
Onko oikeudenmukaista sanoa Jehovan todistajia pieneksi uskonnolliseksi ääriryhmäksi? Tavallaan heidän määränsä on pieni verrattuna joihinkin muihin uskontoihin. Palauttakaamme kuitenkin mieleemme, mitä Jeesus sanoi: ”Se portti on kapea ja tie ahdas, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka löytävät sen.” (Matteus 7:13, 14.)
Todistajat eivät missään tapauksessa ole mikään pieni ääriryhmä. Heidän järjestämäänsä Kristuksen kuoleman muistonviettoon tuli keväällä 1993 runsaat 11 miljoonaa henkeä. Heidän määräänsä tärkeämpiä ovat kuitenkin heidän moraaliset ominaisuutensa ja esimerkillinen käytöksensä, jotka ovat tuoneet heille kiitosta joka puolella maailmaa. Se on epäilemättä vaikuttanut osaltaan siihen, että monet maat ovat tunnustaneet heidät virallisesti uskontona, joka on yleisesti tunnettu ja toimii vilpittömässä mielessä.
Euroopan ihmisoikeuksien tuomioistuin teki hiljakkoin merkittävän päätöksen. Se julisti, että Jehovan todistajien tulisi saada nauttia ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaudesta ja että heillä on oikeus puhua uskostaan ja opettaa sitä toisille. Tällaista päätöstä tuskin olisi annettu, jos Jehovan todistajien tiedettäisiin käyttävän vilpillisiä ja epäeettisiä menetelmiä jäsenien värväämiseen tai jos he käyttäisivät manipuloivia menetelmiä ohjatakseen seuraajiensa ajattelua.
Lukemattomat ihmiset eri puolilla maailmaa tuntevat hyvin Jehovan todistajat. Haluamme kysyä niiltä miljoonilta, jotka eivät ole todistajia ja jotka tutkivat tai ovat jolloinkin tutkineet heidän kanssaan: Onko sinua joskus yritetty aivopestä? Ovatko todistajat käyttäneet mieltä ohjaavia menetelmiä sinun tapauksessasi? Varmasti antaisit vilpittömästi kieltävän vastauksen. Jos tällaisia menetelmiä olisi käytetty, uhrien määrä olisi varmasti erittäin suuri, kun todisteet päinvastoin puhuvat Jehovan todistajien puolesta.
”Uppoutuneet humanitaariseen työhön”
Lahkolaisilla on tapana eristäytyä sukulaisista, ystävistä ja jopa yhteiskunnasta yleensä. Toimivatko Jehovan todistajat tällä tavoin? ”En kuulu Jehovan todistajiin”, kirjoitti eräs uutistoimittaja Tšekin tasavallassa mutta jatkoi: ”On selvää, että heillä [Jehovan todistajilla] on valtava moraalinen voima. – – He – – tunnustavat hallitusviranomaiset, mutta uskovat, että vain Jumalan valtakunta pystyy ratkaisemaan kaikki ihmisten ongelmat. Mutta huomaa: he eivät ole kiihkoilijoita. He ovat ihmisiä, jotka ovat uppoutuneet humanitaariseen työhön.”
He eivät myöskään elä yhteisöissä eivätkä eristäydy siten sukulaisista ja muista ihmisistä. Jehovan todistajat tunnustavat, että oman perheen rakastaminen ja siitä huolehtiminen kuuluvat heidän raamatullisiin velvollisuuksiinsa. He elävät ja tekevät työtä kaikenlaisiin rotuihin ja uskontoihin kuuluvien ihmisten kanssa. Katastrofien sattuessa he reagoivat niihin nopeasti järjestämällä avustustarvikkeita ja muuta humanitaarista apua.
Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että he osallistuvat vertaansa vailla olevaan opetusohjelmaan. Kuinka monen uskonnon jäsenet käyvät järjestelmällisesti jokaisen heidän paikkakunnallaan asuvan ihmisen luona? Jehovan todistajat tekevät näin yli 200 maassa ja yli 200 kielellä! He ovat ilmiselvästi ”uppoutuneet humanitaariseen työhön”.
Tiukasti kiinni Raamatussa
Jehovan todistajien opetukset ovat kieltämättä erilaisia kuin kirkkojen. He uskovat, että Jehova on kaikkivaltias Jumala ja että Jeesus on hänen Poikansa, ei osa kolmiyhteistä jumaluutta. Heidän uskonsa on ankkuroitunut siihen käsitykseen, että yksin Jumalan valtakunta voi tuoda helpotuksen kärsivälle ihmiskunnalle. He varoittavat ihmisiä tämän turmeltuneen asiainjärjestelmän lähestyvästä tuhosta. He saarnaavat maanpäällistä paratiisia, jonka Jumala on luvannut tottelevaiselle ihmiskunnalle. He eivät palvo ristiä eivätkä vietä joulua. He uskovat, että sielu kuolee ja että helvetintulta ei ole. He eivät syö verta eivätkä suostu verensiirtoon. He eivät puutu politiikkaan eivätkä osallistu sotatoimiin. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, miksi Jehovan todistajien opetukset ovat niin erilaisia?
Massachusettsissa ilmestyvässä sanomalehdessä Daily Hampshire Gazette selitettiin, että Jehovan todistajien ”ankara raamatuntulkinta kieltää heiltä paljon sellaista, mitä toiset pitävät itsestään selvänä – – kaiken tämän tarkoituksena on noudattaa ensimmäisen vuosisadan kristittyjen mallia ja Raamatun sanaa”. Hakuteoksessa The Encyclopedia of Religion myönnetään, että ”heidän kaikki uskonkäsityksensä perustuvat Raamattuun. He liittävät ’todistejakeen’ (eli tukea antavan raamatunlainauksen) miltei jokaiseen uskoa koskevaan väittämään, sillä he pitävät Raamattua varmana auktoriteettina, joka syrjäyttää kokonaan perinteen.” Kirjassa Religion in America todetaan: ”Ryhmä ei ole koskaan horjunut pois tavastaan keskittyä Raamatun tutkimiseen, ja sen opetuksia tuetaan huolellisella Raamattuun kohdistuvalla viittausjärjestelmällä.”
Kuka on heidän johtajansa?
Juuri tämä tarkka nojautuminen Raamatun opetuksiin on syynä siihen, ettei Jehovan todistajien keskuudessa näe ihmisjohtajien palvovaa kunnioitusta ja ihailua, joka on hyvin tyypillistä nykyajan lahkoille. He eivät hyväksy jakoa papistoon ja maallikoihin. Teoksen The Encyclopedia of Religion heitä koskeva lausunto pitää paikkansa: ”Pappisluokka ja erityiset tittelit eivät tule kysymykseen.”
He seuraavat Jeesusta Kristusta Johtajanaan ja kristillisen seurakunnan Päänä. Juuri hän sanoi: ”Teitä älköön kutsuttako rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, kun taas te kaikki olette veljiä. Älkää myöskään kutsuko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, Taivaallinen. Älköön teitä liioin kutsuttako ’johtajiksi’, sillä yksi on teidän Johtajanne, Kristus.” (Matteus 23:8–12.)
On selvää, että Jehovan todistajat ovat yhtä vähän lahko kuin Jeesus oli syömäri ja juomari. Tietenkään kaikki, joihin Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan koskevat väärät puheet vaikuttivat, eivät langenneet parjaamaan häntä. Jotkut oli ehkä vain johdettu harhaan. Jos sinulla on kysyttävää Jehovan todistajista ja heidän käsityksistään, mikset tutustuisi heihin paremmin? Heidän valtakunnansaliensa ovet ovat avoinna kaikille niille, jotka haluavat tietää totuuden.
Sinäkin voit hyötyä siitä, että he etsivät huolellisesti Raamatun täsmällistä tuntemusta, ja saada tietää, miten palvoa Jumalaa sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa: ”Tulee hetki, ja se on nyt, jolloin tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa, sillä Isähän etsii senkaltaisia palvomaan häntä.” (Johannes 4:23.)