Miten tulla edistyväksi ja mukautuvaksi sananpalvelijaksi?
”Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille pelastaakseni kaikin keinoin muutamia.” (1. KORINTTILAISILLE 9:22)
1, 2. a) Millä tavoin apostoli Paavali oli tehokas sananpalvelija? b) Miten Paavali kuvaili omaa suhtautumistaan tehtävämääräykseensä?
HÄN suhtautui luontevasti älymystöön ja vaatimattomiin teltantekijöihin. Hän taivutti puolelleen niin roomalaisia ylimyksiä kuin frygialaisia talonpoikiakin. Hänen kirjoituksensa herättivät kiinnostusta sekä vapaamielisissä kreikkalaisissa että vanhoillisissa juutalaisissa. Hän oli vääjäämättömän johdonmukainen ja vetosi samalla voimakkaasti tunteisiin. Hän yritti löytää jokaisen kanssa yhteisen pohjan voidakseen rakentaa uskoa Kristukseen (Apostolien teot 20:21).
2 Kyseessä oli apostoli Paavali. Hän oli epäilemättä tehokas ja edistyvä sananpalvelija (1. Timoteukselle 1:12). Jeesus oli valtuuttanut hänet ja sanonut: ”Tämä mies on minulle valittu astia kantamaan minun nimeäni kansakunnille samoin kuin kuninkaille ja Israelin pojille.” (Apostolien teot 9:15.) Miten hän suhtautui tähän tehtävämääräykseen? Hän julisti: ”Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille pelastaakseni kaikin keinoin muutamia. Mutta kaiken minä teen hyvän uutisen tähden päästäkseni siitä toisten kanssa osalliseksi.” (1. Korinttilaisille 9:19–23.) Mitä sellaista voimme oppia Paavalin esimerkistä, mikä voi auttaa meitä saarnaamaan ja opettamaan tehokkaammin?
Muuttunut mies ottaa haasteen vastaan
3. Miten Paavali suhtautui kristittyihin ennen kääntymystään?
3 Oliko Paavali aina ollut pitkämielinen ja huomaavainen ihminen, sopiva hoitamaan tätä hänelle annettua tehtävää? Ei totisesti! Uskonnollinen fanaattisuus oli saanut Saulin (jolla nimellä Paavali tunnettiin aiemmin) vainoamaan Kristuksen seuraajia väkivaltaisesti. Nuoruudessaan hän oli hyväksynyt Stefanoksen murhan. Myöhemmin Paavali ajoi kristittyjä säälimättä takaa. (Apostolien teot 7:58; 8:1, 3; 1. Timoteukselle 1:13.) Kaiken aikaa hän ”uhosi – – uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan”. Hän ei tyytynyt ahdistelemaan ainoastaan Jerusalemissa olevia uskovia vaan ryhtyi laajentamaan kampanjaansa pohjoiseen aina Damaskokseen saakka. (Apostolien teot 9:1, 2.)
4. Miten Paavalin piti korjata näkemystään, jotta hän olisi voinut täyttää tehtävämääräyksensä?
4 Pohjimmaisena syynä Paavalin kiihkeään vihaan kristillisyyttä kohtaan on hyvinkin saattanut olla käsitys, että tämä uusi usko turmelisi juutalaisuuden sekoittamalla siihen vieraita, ei-toivottavia ajatuksia. Paavalihan oli ollut ”fariseus”, ’erilleen asettunut’ (Apostolien teot 23:6). Kuvittele, miten järkyttynyt Paavalin on täytynyt olla, kun hän sai tietää, että Jumala oli valinnut hänet saarnaamaan Kristusta kaikista ihmisistä nimenomaan pakanoille (Apostolien teot 22:14, 15; 26:16–18). Fariseuksethan eivät suostuneet edes syömään niiden kanssa, joita he pitivät syntisinä (Luukas 7:36–39). Paavalin piti epäilemättä nähdä paljon vaivaa korjatakseen näkemyksensä ja saattaakseen sen sopusointuun Jumalan tahdon kanssa, jonka mukaan kaikenlaisia ihmisiä pitäisi auttaa pelastumaan (Galatalaisille 1:13–17).
5. Miten voimme jäljitellä Paavalia sananpalveluksessamme?
5 Meidän täytyy ehkä tehdä samoin. Kun tapaamme kansainvälisellä, monikielisellä kentällämme mitä erilaisimpia ihmisiä, meidän täytyy tietoisesti tutkia asennettamme ja hankkiutua eroon mahdollisista ennakkoluuloista (Efesolaisille 4:22–24). Yhteiskunnallinen taustamme ja koulutuksemme vaikuttavat meihin, tajuammepa sitä tai emme. Tämä voi iskostaa meihin puolueellisia, ennakkoluuloisia ja joustamattomia asenteita. Meidän täytyy päästä niistä eroon, jotta voisimme menestyksellisesti etsiä ja auttaa lampaankaltaisia ihmisiä (Roomalaisille 15:7). Paavali antoi tässä hyvän esimerkin. Hän otti vastaan haasteen laajentaa sananpalvelustaan. Rakkaus vaikuttimenaan hän kehitti jäljittelemisen arvoisia opetustaitoja. Tarkastellessamme ”kansakuntien apostolin” sananpalvelusta havaitsemmekin, että hän osoitti saarnaamisessa ja opettamisessa valppautta, joustavuutta ja kekseliäisyyttä.a (Roomalaisille 11:13.)
Edistyvä sananpalvelija toiminnassa
6. Miten Paavali pani valppaasti merkille kuulijoittensa taustan, ja mikä oli tuloksena?
6 Paavali pani valppaasti merkille, mihin hänen kuulijansa uskoivat ja millainen tausta heillä oli. Puhuessaan kuningas Agrippa II:lle hän tunnusti, että tämä oli ”kaikkien juutalaisten keskuudessa vallitsevien tapojen sekä kiistojen asiantuntija”. Sitten Paavali käytti taitavasti sitä, mitä hän tiesi Agrippan uskonkäsityksistä, ja keskusteli tuon kuninkaan kanssa asioista, jotka tämä ymmärsi erittäin hyvin. Paavalin perustelu oli niin selvää ja vakuuttavaa, että Agrippa sanoi: ”Lyhyessäpä ajassa taivuttaisit minut tulemaan kristityksi.” (Apostolien teot 26:2, 3, 27, 28.)
7. Miten Paavali osoitti joustavuutta, kun hän saarnasi ihmisjoukolle Lystrassa?
7 Paavali oli lisäksi joustava. Huomaa, miten eri tavalla hän puhui Lystran kaupungissa yrittäessään estää ihmisjoukkoa palvomasta häntä ja Barnabasta jumalina. Näiden lykaonian kieltä puhuvien ihmisten on sanottu olleen tavallista oppimattomampia ja taikauskoisempia. Apostolien tekojen 14:14–18:n mukaan Paavali kiinnitti huomiota siihen, miten luomakunta ja runsaat luonnon antimet todistivat tosi Jumalan ylemmyydestä. Perustelua oli helppo ymmärtää, ja ilmeisesti Paavali ja Barnabas juuri sen avulla ”estivät ihmisjoukkoja uhraamasta” heille.
8. Millä tavoin Paavali osoitti olevansa joustava, vaikka hänen tunteensa toisinaan kuohahtelivat?
8 Paavali ei tietenkään ollut täydellinen, ja toisinaan hänen tunteensa kuohahtelivat. Esimerkiksi kerran, kun häntä vastaan hyökättiin nöyryyttävällä ja epäoikeudenmukaisella tavalla, hän puhui varsin kärkevästi Ananias-nimiselle juutalaiselle. Kuultuaan, että oli tietämättään solvannut ylimmäistä pappia, Paavali kuitenkin pyysi heti anteeksi. (Apostolien teot 23:1–5.) Ateenassa hän ensin ”kiusaantui – – nähdessään kaupungin olevan täynnä epäjumalia”. Areiopagilla pitämässään puheessa Paavali ei kuitenkaan ilmaissut ärtymystä. Hän puhui ateenalaisille heidän julkisella keskustelupaikallaan ja loi yhteisen pohjan viittaamalla alttariin, jonka he olivat pystyttäneet ”Tuntemattomalle Jumalalle”, sekä lainaamalla yhtä heidän runoilijoistaan. (Apostolien teot 17:16–28.)
9. Miten Paavali osoitti kekseliäisyyttä ollessaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa?
9 Ollessaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa Paavali osoitti huomattavaa kekseliäisyyttä. Hän otti huomioon kulttuurin ja ympäristön, jotka vaikuttivat heidän ajattelutapaansa. Kirjoittaessaan Rooman kristityille hän tajusi, että nämä elivät sen ajan voimakkaimman valtion pääkaupungissa. Paavalin roomalaiskristityille kirjoittaman kirjeen ydinasioita oli se, että Kristuksen lunastusvoima vie voiton Aadamin synnin turmelevasta voimasta. Hän puhui Rooman kristityille ja heidän yhteydessään oleville kielellä, joka vetosi heidän sydämeensä. (Roomalaisille 1:4; 5:14, 15.)
10, 11. Miten Paavali teki kuvauksistaan kuulijoilleen sopivia? (Ks. myös alaviite.)
10 Mitä Paavali teki, kun hän halusi selittää kuulijoilleen Raamatun syvällisiä totuuksia? Hän käytti taitavasti arkielämään liittyviä, helposti ymmärrettäviä kuvauksia valaisemaan monimutkaisia, hengellisiä ajatuksia. Paavali esimerkiksi tiesi, että roomalaiset olivat koko valtakunnassaan hyvin selvillä orjuutta koskevasta järjestelmästä. Monet, joille hän kirjoitti, olivatkin todennäköisesti orjia. Niinpä kun Paavali selitti, että ihminen voi valita alistumisen joko synnin tai vanhurskauden alaisuuteen, hän tuki vakuuttavaa todisteluaan kuvauksella orjuudesta (Roomalaisille 6:16–20).
11 Eräässä tietolähteessä sanotaan: ”Rooman valtakunnassa omistaja saattoi vapauttaa orjan ilman ehtoja tai orja saattoi ostaa vapautensa maksamalla siitä omistajalleen. Vapaus voitiin järjestää myös siten, että omistusoikeus siirrettiin jollekin jumalalle.” Vapautettu orja saattoi tehdä edelleen työtä isännälleen palkkaa vastaan. Paavali viittasi ilmeisesti juuri tähän tapaan, kun hän kirjoitti mahdollisuudesta valita, mitä isäntää totella, syntiä vai vanhurskautta. Rooman kristityt oli vapautettu synnistä, ja nyt Jumala omisti heidät. He olivat vapaita palvelemaan Jumalaa, mutta he saattoivat silti päättää palvella syntiä – entistä isäntäänsä – jos he niin halusivat. Tämä yksinkertainen mutta tuttu kuvaus kannusti Rooman kristittyjä kysymään itseltään, mitä isäntää he palvelivat.b
Otamme oppia Paavalin esimerkistä
12, 13. a) Millaista vaivannäköä monenlaisten kuulijoittemme sydämen tavoittaminen nykyään vaatii? b) Minkä olet havainnut tehokkaaksi saarnatessasi erilaisista oloista oleville ihmisille?
12 Jotta tavoittaisimme monenlaisten kuulijoittemme sydämen, meidänkin täytyy olla Paavalin tavoin valppaita, joustavia ja kekseliäitä. Koska haluamme auttaa heitä ymmärtämään hyvää uutista, emme vain ota heihin pikaisesti yhteyttä, esitä valmistamaamme sanomaa ja jätä jotakin raamatullista julkaisua. Pyrimme ottamaan selvää, mitä tarpeita ja huolenaiheita heillä on, mistä he pitävät tai eivät pidä, mitä he pelkäävät ja millaisia ennakkoluuloja heillä on. Vaikka tämä vaatii melkoisesti pohtimista ja vaivannäköä, Valtakunnan julistajat eri puolilla maailmaa tekevät sen halukkaasti. Esimerkiksi Jehovan todistajien Unkarin-haaratoimisto kertoo: ”Veljet kunnioittavat muunmaalaisten tapoja ja elämäntyyliä eivätkä odota, että he sopeutuisivat paikallisiin tapoihin.” Todistajat pyrkivät muuallakin toimimaan samoin.
13 Eräässä Kaukoidän maassa useimmat ihmiset ovat kiinnostuneita terveydestä, lastenkasvatuksesta ja koulutuksesta. Siellä Valtakunnan julistajat yrittävät korostaa juuri näitä aiheita eivätkä esimerkiksi maailman olosuhteiden huononemista tai monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Eräässä suuressa kaupungissa Yhdysvalloissa julistajat taas ovat panneet merkille, että tietyssä osassa heidän aluettaan ihmiset ovat huolissaan esimerkiksi korruptiosta, liikenneruuhkista ja rikollisuudesta. Kun todistajat puhuvat ensin näistä aiheista, he saavat helposti ohjattua keskustelun Raamattuun. Otetaanpa keskustelunaiheeksi mikä hyvänsä, tulokselliset Raamatun totuuksien opettajat haluavat olla aina myönteisiä ja kannustavia. He korostavat Raamatun periaatteiden käytännöllistä arvoa ja niitä loistavia tulevaisuudenodotteita, joita Jumala tarjoaa (Jesaja 48:17, 18; 52:7).
14. Miten voimme sopeutua ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin?
14 On hyvä myös vaihdella esitystapoja, sillä ihmisten kulttuuritaustat, kasvatus ja uskonnot ovat hyvin erilaisia. Niitä, jotka uskovat Luojaan mutta eivät Raamattuun, on lähestyttävä eri tavoin kuin niitä, jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon. Sille, jonka mielestä kaikki uskonnollinen kirjallisuus on propagandaa, puhutaan toisin kuin sille, joka hyväksyy Raamatun opetukset. Joustavuutta tarvitaan myös siksi, että ihmisten koulutustaso on hyvin vaihteleva. Taitavat opettajat käyttävät kulloiseenkin tilanteeseen sopivia perusteluja ja kuvauksia. (1. Johanneksen kirje 5:20.)
Apua uusille sananpalvelijoille
15, 16. Miksi on tarpeellista valmentaa uusia sananpalvelijoita?
15 Paavali ei ollut kiinnostunut ainoastaan omien opetusmenetelmiensä parantamisesta. Hän näki tarpeelliseksi valmentaa myös nuorempaa sukupolvea, esimerkiksi Timoteusta ja Titusta, tehokkaiksi sananpalvelijoiksi (2. Timoteukselle 2:2; 3:10, 14; Titukselle 1:4). Nykyäänkin on erittäin tärkeää antaa ja ottaa vastaan valmennusta.
16 Vuonna 1914 koko maailmassa oli suunnilleen 5000 Valtakunnan julistajaa, mutta nykyään kastetaan noin 5000 uutta joka viikko! (Jesaja 54:2, 3; Apostolien teot 11:21.) Kun uusia tulee kristillisen seurakunnan yhteyteen ja he haluavat osallistua sananpalvelukseen, he tarvitsevat valmennusta ja ohjausta (Galatalaisille 6:6). Opetuslapsia opetettaessa ja valmennettaessa on hyvin tärkeää käyttää Mestarimme Jeesuksen menettelytapoja.c
17, 18. Miten voimme auttaa uusia saamaan varmuutta sananpalveluksessa?
17 Jeesus ei ainoastaan etsinyt, missä oli ihmisiä, ja käskenyt apostoleitaan puhumaan. Hän aloitti korostamalla saarnaamistyön tarpeellisuutta ja kannusti tekemään sitä rukouksen hengessä. Sitten hän huolehti siitä, että jokaisella oli kolme perusasiaa: toveri, aluemääräys ja sanoma. (Matteus 9:35–38; 10:5–7; Markus 6:7; Luukas 9:2, 6.) Me voimme toimia samoin. Autammepa omaa lastamme, uutta oppilasta tai jotakuta, joka ei ole ollut mukana saarnaamassa vähään aikaan, on sopivaa pyrkiä valmentamaan häntä tällä tavoin.
18 Uudet sananpalvelijat tarvitsevat melkoisesti apua, jotta he saisivat varmuutta Valtakunnan julistustyössä. Voitko auttaa heitä valmistamaan yksinkertaisen, vetoavan esityksen ja harjoittelemaan sitä? Esitä kentällä ensin itse muutamalla ovella, niin että he voivat ottaa sinusta oppia. Voit jäljitellä Gideonia, joka sanoi toisille sotureille: ”Teidän tulee ottaa oppia minusta, ja niin teidän tulee tehdä.” (Tuomarit 7:17.) Anna sitten uudelle tilaisuus osallistua. Kiitä lämpimästi uusia heidän ponnisteluistaan ja esitä sopivissa tilanteissa lyhyitä parannusehdotuksia.
19. Mitä olet päättänyt tehdä, kun pyrit suorittamaan palveluksesi täydelleen?
19 Suorittaaksemme palveluksemme täydelleen yritämme määrätietoisesti esittää sanomaamme yhä joustavammin, ja haluamme valmentaa uusia sananpalvelijoita toimimaan samoin. Koska tavoitteemme on hyvin tärkeä – jakaa pelastavaa Jumalan tuntemusta – meidän kannattaa varmasti pyrkiä olemaan ”kaikkea kaikenlaisille ihmisille” pelastaaksemme ”kaikin keinoin muutamia” (2. Timoteukselle 4:5; 1. Korinttilaisille 9:22).
[Alaviitteet]
a Esimerkkejä siitä, miten Paavali ilmaisi näitä ominaisuuksia sananpalveluksessa, on seuraavissa kohdissa: Apostolien teot 13:9, 16–42; 17:2–4; 18:1–4; 19:11–20; 20:34; Roomalaisille 10:11–15; 2. Korinttilaisille 6:11–13.
b Selittäessään Jumalan ja hänen hengellä voideltujen ”poikiensa” välistä uutta suhdetta Paavali samaten käytti roomalaislukijoilleen varsin tuttua juridista käsitettä (Roomalaisille 8:14–17). ”Adoptio [pojaksiotto] oli pohjimmiltaan roomalainen käytäntö, joka liittyi läheisesti roomalaisiin perhekäsitteisiin”, sanotaan kirjassa St. Paul at Rome.
c Nykyään Jehovan todistajien seurakunnissa on käynnistetty Tienraivaajat auttavat toisia -ohjelma, jossa hyödynnetään kokoaikaisten sananpalvelijoiden kokemusta ja valmennusta vähemmän kokeneiden julistajien auttamisessa.
Muistatko?
• Missä suhteissa voimme sananpalveluksessamme jäljitellä Paavalia?
• Miten meidän on todennäköisesti muutettava ajatteluamme?
• Miten voimme pitää sanomamme myönteisenä?
• Miten uudet sananpalvelijat voivat saada varmuutta?
[Huomioteksti s. 29]
Apostoli Paavali oli saarnatessaan ja opettaessaan valpas, joustava ja kekseliäs
[Huomioteksti s. 31]
Jeesus huolehti siitä, että hänen opetuslapsillaan oli kolme perusasiaa: toveri, aluemääräys ja sanoma
[Kuvat s. 28]
Paavali sai kosketuksen monenlaisiin ihmisiin olemalla mukautuva
[Kuva s. 30]
Tuloksekkaat sananpalvelijat ottavat huomioon kuulijoittensa kulttuuritaustan
[Kuva s. 31]
Edistyvät sananpalvelijat valmentavat uusia sananpalvelukseen