Kaikki tulevat olemaan vapaita
”Tulen siihen tulokseen, että nykyisen ajan kärsimykset eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen, joka tulee meissä ilmi. Sillä luomakunta kaipaa hartaan odotuksen vallassa Jumalan poikien ilmi tulemista. Sillä luomakunta alistettiin turhuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka.” (ROOMALAISILLE 8:18–22)
APOSTOLI Paavali esittää tässä Rooman kristityille kirjoittamansa kirjeen osuudessa erinomaisen tiivistelmän siitä, miksi elämästä puuttuu todellinen vapaus ja miksi sitä leimaavat niin usein tyhjyys ja tuska. Hän selittää myös, miten voimme saada todellisen vapauden.
”Nykyisen ajan kärsimykset”
Paavali ei vähättele ”nykyisen ajan kärsimyksiä”, kun hän sanoo, että ne ”eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen, joka tulee meissä ilmi”. Niin Paavalin aikana kuin myöhemminkin kristityt kärsivät hyvin paljon sellaisten roomalaisten vallanpitäjien ankaran totalitaarisen hallinnon alaisuudessa, jotka eivät juuri välittäneet ihmisoikeuksista. Kun Rooma alkoi pitää kristittyjä valtion vihollisina, heitä ryhdyttiin sortamaan julmasti. Historioitsija J. M. Roberts kirjoittaa: ”Moni pääkaupungissa [Roomassa] elänyt kristitty totisesti koki kammottavan kuoleman areenalla tai poltettiin elävältä.” (Shorter History of the World.) Eräässä toisessa selostuksessa kerrotaan näistä Neron nostattaman vainon uhreista: ”Joitakuita ristiinnaulittiin, joitakuita ommeltiin eläinten nahkoihin ja pantiin koirien takaa-ajettaviksi, joitakuita valeltiin piellä ja sytytettiin tuleen palamaan elävinä soihtuina, kun pimeys laskeutui.” (F. F. Bruce, New Testament History.)
Nuo varhaiskristityt olisivat varmasti halunneet vapautta tuollaisesta sorrosta, mutta he eivät olleet valmiita toimimaan vastoin Jeesuksen Kristuksen opetuksia sen vuoksi. He pysyivät ehdottoman puolueettomina esimerkiksi roomalaisten vallanpitäjien ja selooteiksi kutsuttujen juutalaisten vapaustaistelijoiden välisessä kamppailussa (Johannes 17:16; 18:36). Seloottien mielestä ”puhe Jumalan sopivaksi katsoman ajan odottamisesta ei ollut sitä, mitä käsillä oleva kriisi vaati”. Heidän mukaansa tarvittiin ”rajuja toimenpiteitä vihollista [Roomaa] vastaan”. (New Testament History.) Varhaiskristityt olivat toista mieltä. ”Jumalan sopivaksi katsoman ajan odottaminen” oli heidän käsityksensä mukaan ainoa realistinen vaihtoehto. He olivat vakuuttuneita siitä, että mikään muu kuin Jumalan puuttuminen asiaan ei lopettaisi ”nykyisen ajan kärsimyksiä” lopullisesti ja toisi todellista, pysyvää vapautta. (Miika 7:7; Habakuk 2:3.) Ennen kuin ryhdymme tarkastelemaan, miten tämä tulee toteutumaan, perehdytäänpä ensin siihen, miksi luomakunta yleensäkin ”alistettiin turhuuteen”.
”Alistettiin turhuuteen”
Tässä sana ”luomakunta” ei tarkoita ”elollista ja elotonta luontoa”, kuten jotkut arvelevat, vaan sitä vastoin ”koko ihmiskuntaa”, kirjoittaa Benjamin Wilson The Emphatic Diaglott -raamatunkäännöksessä (vrt. Kolossalaisille 1:23). Se viittaa koko ihmissukuun – meihin kaikkiin, jotka kaipaamme vapautta. Meidät ”alistettiin turhuuteen” ensimmäisten vanhempiemme toiminnan vuoksi. Niin ei käynyt meidän ’omasta tahdostamme’, eikä se ollut seurausta omasta henkilökohtaisesta valinnastamme. Me saimme nämä olosuhteet perinnöksemme. Raamatun näkökannalta Rousseau oli siis väärässä sanoessaan, että ”ihminen on syntynyt vapaaksi”. Jokainen meistä on syntynyt synnin ja epätäydellisyyden alaisuudessa, täynnä pettymyksiä ja turhuutta olevan järjestelmän orjuudessa. (Roomalaisille 3:23.)
Miksi näin kävi? Koska ensimmäiset vanhempamme, Aadam ja Eeva, halusivat olla ”niin kuin Jumala” ja päättää itse kaikesta, siitäkin, mikä on hyvää ja mikä pahaa (1. Mooseksen kirja 3:5). He eivät ottaneet huomioon yhtä vapauteen liittyvää ratkaisevan tärkeää seikkaa. Vain Luojalla voi olla ehdoton vapaus. Hän on Kaikkeuden Suvereeni. (Jesaja 33:22; Ilmestys 4:11.) Ihmisten vapauden täytyy merkitä vapautta tietyissä rajoissa. Siksi opetuslapsi Jaakob kannusti aikansa kristittyjä noudattamaan ”vapauteen kuuluvaa täydellistä lakia” (Jaakobin kirje 1:25).
Jehova karkotti Aadamin ja Eevan aivan aiheellisesti kaikkeudenperheestään, ja siitä syystä he kuolivat (1. Mooseksen kirja 3:19). Mutta entä heidän jälkeläisensä? Vaikka Aadam ja Eeva pystyivätkin nyt siirtämään eteenpäin vain epätäydellisyyden, synnin ja kuoleman, Jehova antoi heidän armollisesti saada lapsia. Niin ”kuolema levisi kaikkiin ihmisiin” (Roomalaisille 5:12). Siinä mielessä Jumala ’alisti luomakunnan turhuuteen’.
”Jumalan poikien ilmi tuleminen”
Jehova alisti luomakunnan turhuuteen ”sen toivon varaan”, että jonain päivänä vapaus palautetaan ihmissuvulle ”Jumalan poikien” toiminnan välityksellä. Keitä nämä ”Jumalan pojat” ovat? He ovat Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, jotka syntyvät muun ”[ihmis]luomakunnan” tavoin synnin ja epätäydellisyyden orjuuteen. Syntymänsä perusteella heillä ei ole oikeutta kuulua Jumalan puhtaaseen, täydelliseen kaikkeudenperheeseen. Mutta Jehova tekee heidän hyväkseen jotakin merkittävää. Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin välityksellä hän vapauttaa heidät perisynnin orjuudesta ja julistaa heidät ”vanhurskaiksi” eli hengellisesti puhtaiksi (1. Korinttilaisille 6:11). Sitten hän ottaa heidät ”Jumalan pojiksi” ja tuo heidät takaisin kaikkeudenperheeseensä. (Roomalaisille 8:14–17.)
Jehovan ottopoikina heillä tulee olemaan loistoisa kunnia: he tulevat olemaan ”pappeja meidän Jumalallemme, ja heidän on määrä hallita kuninkaina maata” Jeesuksen Kristuksen rinnalla osana Jumalan taivaallista valtakuntaa eli hallitusta (Ilmestys 5:9, 10; 14:1–4). Tämä hallitus on perustettu lujasti vapauden ja oikeudenmukaisuuden – ei sorron ja tyrannian – periaatteille. (Jesaja 9:6, 7; 61:1–4.) Apostoli Paavali kertoo, että nämä Jumalan pojat kuuluvat Jeesuksen tovereina kauan sitten luvattuun ”Abrahamin siemeneen” (Galatalaisille 3:16, 26, 29). Näin ollen heillä on ratkaiseva osa sen lupauksen täyttämisessä, jonka Jumala antoi ystävälleen Abrahamille. Tuohon lupaukseen sisältyy se, että Abrahamin siemenen (eli jälkeläisten) välityksellä ”kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä” (1. Mooseksen kirja 22:18).
Mitä siunauksia Jumalan pojat tuovat ihmiskunnalle? He osallistuvat koko ihmissuvun vapauttamiseen Aadamin synnin hirvittävistä seurauksista ja ihmiskunnan palauttamiseen täydellisyyteen. ”Kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista” peräisin olevat ihmiset voivat siunata itsensä uskomalla Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriin ja alistumalla hänen Valtakuntansa hyväntahtoiseen hallintoon (Ilmestys 7:9, 14–17; 21:1–4; 22:1, 2; Matteus 20:28; Johannes 3:16). Tällä tavoin ”koko luomakunta” tulee jälleen nauttimaan ”Jumalan lasten loistoisasta vapaudesta”. Se ei tule olemaan jonkinlaista rajoitettua, tilapäistä poliittista vapautta vaan vapautta kaikesta, mikä on aiheuttanut ihmissuvulle tuskaa ja ahdistusta aina siitä lähtien, kun Aadam ja Eeva hylkäsivät Jumalan suvereeniuden. Ei ihme, että apostoli Paavali pystyi sanomaan, että ”nykyisen ajan kärsimykset eivät ole mitään” verrattuina siihen loistoisaan palvelukseen, jota uskolliset tulevat suorittamaan!
Milloin ”Jumalan poikien ilmi tuleminen” alkaa? Hyvin pian, kun Jehova tekee kaikille selväksi, keitä Jumalan pojat ovat. Tämä tapahtuu, kun nämä henkimaailmaan herätetyt ”pojat” osallistuvat Jeesuksen Kristuksen kanssa maan puhdistamiseen pahuudesta ja sorrosta Jumalan sodassa Har-Magedonissa. (Daniel 2:44; 7:13, 14, 27; Ilmestys 2:26, 27; 16:16; 17:14; 19:11–21.) Näemme ympärillämme jatkuvasti enemmän todisteita siitä, että elämme pitkällä ”viimeisissä päivissä”, jolloin Jumalan kauan sallima kapinointi ja siitä johtuva pahuus tulee loppumaan (2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 24:3–31).
On totta, että ”koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka”, kuten Paavali sanoo, mutta tämä tilanne ei jatku enää kovin kauan. Miljoonat nykyään elävät ihmiset tulevat näkemään ”kaiken sen ennallistamisen – –, mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla”, mukaan lukien rauhan, vapauden ja oikeuden ennallistamisen koko ihmissuvulle (Apostolien teot 3:21).
Vihdoin todellinen vapaus
Mitä sinun täytyy tehdä, jotta voisit nauttia tästä ”Jumalan lasten loistoisasta vapaudesta”? Jeesus Kristus sanoi: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani, ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.” (Johannes 8:31, 32.) Avain vapauteen on siis se, että ottaa selkoa Kristuksen käskyistä ja opetuksista ja sitten noudattaa niitä. Se tuo jonkin verran vapautta jo nyt, ja lähitulevaisuudessa se tuo täyden vapauden Kristuksen Jeesuksen hallinnon alaisuudessa. On viisasta opetella tuntemaan Jeesuksen ”sana” tutkimalla Raamattua (Johannes 17:3). Pysy varhaiskristittyjen tavoin aktiivisesti Kristuksen tosi opetuslasten seurakunnan yhteydessä. Kun teet niin, voit hyötyä niistä vapauttavista totuuksista, joita Jehova tekee tiettäväksi nykyisen järjestönsä välityksellä. (Heprealaisille 10:24, 25.)
”Jumalan poikien ilmi tulemista” odottaessasi voit ylläpitää samanlaista luottamusta Kristuksen suojelevaan huolenpitoon ja tukeen kuin apostoli Paavali, silloinkin kun kärsimykset ja vääryydet tuntuvat lähes sietämättömiltä. Käsiteltyään Jumalan poikien ilmi tulemista Paavali kysyi: ”Kuka erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Ahdistusko vai hätä vai vaino vai nälkä vai alastomuus vai vaara vai miekka?” (Roomalaisille 8:35.) Kristityt olivat Paavalin päivinä tietenkin edelleen jos jonkinlaisten sortavien voimien ”kahleissa” Rousseaun sanoja lainataksemme. Heitä ’surmattiin kaiken päivää’ kuin ”teuraslampaita” (Roomalaisille 8:36). Antoivatko he sen lannistaa itsensä?
”Päinvastoin”, kirjoittaa Paavali, ”kaikesta tästä me selviydymme täysin voittoisina hänen välityksellään, joka on rakastanut meitä.” (Roomalaisille 8:37.) Voittoisiako kaikesta siitä huolimatta, mitä heidän piti kestää? Miten niin? Hän vastaa: ”Olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä hallitukset, eivät nykyiset eivätkä tulevaiset, eivät voimat eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Roomalaisille 8:38, 39.) Sinäkin voit ’selviytyä voittoisana’ mistä tahansa ’ahdistuksesta, hädästä tai vainosta’, jota sinun pitää tällä välin kestää. Jumalan rakkaus takaa, että pian – hyvin pian – meidät ”vapautetaan – – [kaikesta] orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”.
[Kuvat s. 6]
”Koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka”
[Kuva s. 7]
Luomakunta ”vapautetaan – – [kaikesta] orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”