”Palvelkaa Jehovan orjina”

 1. Millä tavoin yleinen käsitys orjuudesta eroaa siitä orjuudesta, johon Roomalaiskirjeen 12:11:ssä kannustetaan?

KRISTILLINEN orjuus eroaa suuresti siitä, mitä ihmiset yleensä ajattelevat orjuudesta. Orjuus tuo useimpien mieleen ajatuksen julmasta alistamisesta, sortamisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Jumalan henkeytetty sana kuitenkin puhuu orjista, jotka palvelevat ystävällistä Isäntäänsä halukkaasti. Kehottaessaan ensimmäisen vuosisadan kristittyjä ”palvelemaan Jehovan orjina” apostoli Paavali kannusti heitä palvelemaan Jumalaa rakkaudesta häntä kohtaan (Room. 12:11). Mitä tämänkaltaiseen orjuuteen sisältyy? Miten voimme välttää joutumasta Saatanan ja hänen maailmansa orjuuttamiksi? Entä mitä palkintoja saamme, kun palvelemme uskollisesti Jehovan orjina?

 2. a) Miksi orja saattoi Israelissa luopua mahdollisuudestaan päästä vapaaksi? b) Mitä orja ilmaisi antamalla lävistää korvansa?

² Jehovan Israelin kansalle antama Laki ilmaisee, mitä Jehova odottaa meiltä, kun palvelemme hänen orjinaan. Heprealainen orja oli määrä vapauttaa hänen orjuutensa seitsemäntenä vuonna (2. Moos. 21:2). Jehova mahdollisti kuitenkin poikkeusjärjestelyn, mikäli orja todella rakasti isäntäänsä ja halusi jäädä hänen palvelukseensa. Isännän piti tuoda orja ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistää hänen korvansa naskalilla. (2. Moos. 21:5, 6.) Miksi juuri korva? Heprean kielessä ajatus tottelevaisuudesta ilmaistaan sanalla, joka merkitsee ’kuulla’ ja ’kuunnella’. Antamalla lävistää korvansa orja ilmaisi haluavansa jatkaa isäntänsä palvelemista tottelevaisesti. Tämä auttaa ymmärtämään, mitä sisältyy meidän vihkiytymiseemme Jehovalle: haluamme totella häntä rakkaudesta häneen.

 3. Miksi vihkiydymme Jumalalle?

³ Kun meidät kastettiin kristityiksi, olimme jo päättäneet palvella Jehovaa, olla hänen orjiaan. Vihkiydyimme Jehovalle, koska halusimme totella häntä ja tehdä hänen tahtonsa. Kukaan ei pakottanut meitä. Nuoretkaan eivät mene kasteelle miellyttääkseen vanhempiaan vaan siksi, että he ovat vihkiytyneet henkilökohtaisesti Jehovalle. Kristillisen vihkiytymisen perusta on rakkaus taivaalliseen Isäntäämme Jehovaan. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään.” (1. Joh. 5:3.)

 4. Miten voimme tulla ”vanhurskauden orjiksi”?

⁴ Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle siitä, että saamme olla hänen orjiaan! Koska uskomme Kristuksen lunastusuhriin, voimme vapautua synnin ikeestä. Vaikka olemme yhä epätäydellisiä, olemme halukkaasti alistuneet Jehovan ja Jeesuksen valtaan. Yhdessä henkeytetyistä kirjeistään Paavali selitti: ”Pitäkää itseänne tosiaankin kuolleina synnille, mutta elävinä Jumalalle Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” Sitten hän varoitti: ”Ettekö tiedä, että jos jatkuvasti tarjoudutte jollekulle orjiksi totellaksenne häntä, niin te olette hänen orjiaan, koska tottelette häntä, joko synnin, kuolemaksi, tai tottelevaisuuden, vanhurskaudeksi? Mutta kiitos Jumalalle, että teistä, jotka olitte synnin orjia, tulikin sydämestänne tottelevaisia sille opetusmuodolle, jonka huostaan teidät annettiin. Niin, koska teidät vapautettiin synnistä, teistä tuli vanhurskauden orjia.” (Room. 6:11, 16–18.) Huomaa, että apostoli käyttää ilmausta ”sydämestänne tottelevaisia”. Vihkiytymisemme Jehovalle tekee siis meistä ”vanhurskauden orjia”.

 5. Mitä sisäistä taistelua meidän kaikkien täytyy käydä ja miksi?

⁵ Elääksemme vihkiytymisemme mukaisesti meidän täytyy kuitenkin voittaa joitakin esteitä. Joudumme taistelemaan kahdella rintamalla. Ensinnäkin meillä on vastustaja, jota Paavali kuvaili seuraavin sanoin: ”Minä todella tunnen iloa Jumalan laista sen ihmisen mukaan, joka olen sisäisesti, mutta näen jäsenissäni toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja johtaa minua jäsenissäni olevan synnin lain vankina.” (Room. 7:22, 23.) Peritty epätäydellisyys on sitkeästi myös meissä. Siksi joudumme jatkuvasti kamppailemaan lihallisia taipumuksiamme vastaan. Apostoli Pietari kehotti: ”Olkaa kuin vapaat, mutta säilyttäkää vapautenne, ei pahuuden verhona, vaan kuin Jumalan orjat.” (1. Piet. 2:16.)

6, 7. Miten Saatana yrittää tehdä maailmastaan vetoavan?

⁶ Toiseksi taistelemme demonien vaikutuksen alaisuudessa olevaa maailmaa vastaan. Tämän maailman hallitsija Saatana kohdistaa ammuksensa meihin yrittäessään murtaa uskollisuutemme Jehovalle ja Jeesukselle. Hän houkuttelee meitä antamaan periksi vahingolliselle vaikutukselleen ja pyrkii näin orjuuttamaan meidät. (Lue Efesolaiskirjeen 6:11, 12.) Tämän vuoksi Saatana on tehnyt maailmastaan näennäisesti viehättävän ja puoleensavetävän. Apostoli Johannes kuitenkin varoitti: ”Jos joku rakastaa maailmaa, niin rakkaus Isään ei ole hänessä; sillä mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta.” (1. Joh. 2:15, 16.)

⁷ Halu saada aineellista vaurautta kyllästää maailman joka kolkan. Saatana uskottelee, että raha tekee onnelliseksi. Kauppakeskuksia on kaikkialla. Mainoksissa ihannoidaan elämäntyyliä, joka pyörii omaisuuden ja vapaa-ajan ympärillä. Matkatoimistot markkinoivat eksoottisiin kohteisiin suuntautuvia unelmamatkoja, joilla joutuu usein viettämään aikaa maailmallisten ihmisten seurassa. Meitä kannustetaan ”kohentamaan” elämäämme, mutta aina tämän maailman arvojen mukaisesti.

8, 9. Mikä todellinen vaara on olemassa ja miksi?

⁸ Pietari viittasi joihinkin ensimmäisen vuosisadan kristittyihin, jotka olivat omaksuneet maailmallisia näkemyksiä, ja varoitti: ”He pitävät ylellistä elämää päiväsaikaan nautintona. He ovat tahroja ja vikoja; he antautuvat hillittömän mielihyvän vallassa petollisiin opetuksiinsa juhliessaan kanssanne. Sillä he lausuvat mahtipontisia ilmauksia, joista ei ole mitään hyötyä, ja he houkuttelevat lihan haluilla ja irstailla tavoilla niitä, jotka ovat juuri pääsemässä erheessä vaeltavia pakoon. Vaikka he lupaavat heille vapautta, he itse ovat turmeluksen orjia. Sillä joka on toisen voittama, on tämän orjuuttama.” (2. Piet. 2:13, 18, 19.)

⁹ ”Silmien halun” tyydyttäminen ei tee ihmistä vapaaksi. Hänestä tulee ennemminkin tämän maailman näkymättömän hallitsijan, Saatana Panettelijan, orja (1. Joh. 5:19). On olemassa hyvin suuri vaara joutua materialismin orjuuttamaksi, ja tästä orjuudesta on vaikea vapautua.

10, 11. Ketkä ovat nykyään Saatanan erityisiä maalitauluja, ja millaisen ongelman maallinen koulutus voi heille aiheuttaa?

¹⁰ Eedenistä lähtien Saatana on ottanut maalitaulukseen kokemattomat yksilöt. Hän kohdistaa hyökkäyksensä erityisesti nuoriin. Kun nuori tai kuka tahansa tarjoutuu vapaaehtoisesti Jehovan orjaksi, Saatana on harmissaan. Jumalan vihollisena hän haluaa, ettei kukaan Jehovalle vihkiytynyt onnistuisi säilyttämään antaumustaan ja uskollisuuttaan.

¹¹ Palataanpa esimerkkiin orjasta, joka antoi lävistää korvansa. Hän tunsi varmasti hetkellistä kipua, mutta se meni pian ohi. Jäljelle jäi pysyvä merkki orjuudesta. Samoin nuorelle saattaa olla vaikeaa, jopa kivuliasta, valita elämäntyyli, joka poikkeaa ikätovereiden ratkaisuista. Saatana markkinoi ajatusta, että uran luominen hänen maailmassaan antaa ihmiselle tyydytyksen, mutta kristittyjen tulisi pitää tärkeimpänä hengellisten tarpeiden tyydyttämistä. Jeesus opetti: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matt. 5:3.) Vihkiytynyt kristitty elää Jumalan – ei Saatanan – tahtoa varten. Hän iloitsee Jehovan laista ja mietiskelee sitä päivin ja öin. (Lue psalmi 1:1–3.) Monet nykymaailman koulutusvaihtoehdot eivät kuitenkaan jätä Jehovan palvelijalle juuri aikaa mietiskelyyn ja hengellisen tarpeen tyydyttämiseen.

12. Minkä valinnan edessä monet nuoret ovat nykyään?

¹² Ensimmäisellä vuosisadalla kristityn orjan elämä saattoi olla hankalaa maailmallisen isännän alaisuudessa. Paavali kysyi korinttilaisilta: ”Kutsuttiinko sinut orjana?” Sitten hän neuvoi: ”Älköön se murehduttako sinua, mutta jos voit myös päästä vapaaksi, käytä mieluummin tilaisuutta hyväksesi.” (1. Kor. 7:21.) Oli parempi elää vapaana kuin orjana. Nykyään monissa maissa on ensin velvollisuus hankkia tietty peruskoulutus. Sen jälkeen valinta on oppilailla itsellään. Jos nuori jatkaisi opintoja luodakseen itselleen uran tässä maailmassa, hän ei ehkä olisi vapaa toimimaan kokoaikaisena palvelijana. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 7:23.)

13. Millainen koulutus hyödyttää Jehovan palvelijoita eniten?

¹³ Paavali varoitti Kolossan kristittyjä: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteen mukaan, maailman alkeisasioiden mukaan eikä Kristuksen mukaan.” (Kol. 2:8.) Nykyään monien intellektuellien maailmallinen ajattelu heijastaa ”filosofiaa ja tyhjää petosta ihmisten perinteen mukaan”. Koska korkeakouluissa keskitytään teoreettisiin opintoihin, niistä valmistuvilla ei useinkaan ole riittävästi käytännön taitoja. Näin he ovat valmistautumattomia selviytymään arkielämän haasteista. Jehovaa palvelevat kuitenkin haluavat viettää hänen palvelukseensa keskittyvää yksinkertaista elämää. Niinpä he pitävät parhaana koulutusta, joka antaa tarvittavia taitoja tähän päämäärään pääsemiseksi. He suhtautuvat vakavasti seuraavaan Paavalin Timoteukselle antamaan neuvoon: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi. Kun meillä siis on elatus sekä vaatetus ja suoja, me tyydymme niihin.” (1. Tim. 6:6, 8.) Maallisten oppiarvojen tai arvonimien tavoittelemisen sijasta tosi kristityt keskittyvät hankkimaan ”suosituskirjeitä” osallistumalla mahdollisimman täysipainoisesti kenttäpalvelukseen. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 3:1–3.)

14. Miten Paavali Filippiläiskirjeen 3:8:n mukaan suhtautui etuoikeuteensa palvella Jumalan ja Kristuksen orjana?

¹⁴ Paavali näytti meille hyvää esimerkkiä. Hän oli opiskellut juutalaisen lainopettajan Gamalielin jalkojen juuressa. Hänen saamansa koulutus on verrattavissa nykyajan yliopisto-opintoihin. Mutta miten Paavali suhtautui koulutukseensa, kun hän vertasi sitä etuoikeuteen palvella Jumalan ja Kristuksen orjana? Hän kirjoitti: ”Minähän – – pidänkin kaikkea tappiona Herrani Kristuksen Jeesuksen tuntemuksen verrattoman arvon vuoksi.” Sitten hän lisäsi: ”Hänen takiaan olen menettänyt kaiken ja pidän sitä paljona roskana, jotta voittaisin Kristuksen.” (Fil. 3:8.) Tämä Paavalin päätelmä auttaa nuoria kristittyjä ja heidän Jumalaa pelkääviä vanhempiaan tekemään viisaan ratkaisun opintojen suhteen. (Ks. kuvat.)

15, 16. Mitä koulutusta Jehovan järjestö tarjoaa, ja mihin se keskittää päähuomion?

¹⁵ Millainen ilmapiiri usein vallitsee korkeakoulutusta antavissa oppilaitoksissa? Eivätkö ne olekin monissa maissa poliittisten ja yhteiskunnallisten levottomuuksien pesäpaikkoja? (Ef. 2:2.) Jehovan järjestö sitä vastoin tarjoaa korkeinta mahdollista koulutusta kristillisen seurakunnan rauhallisessa ympäristössä. Meillä kaikilla on mahdollisuus hyötyä viikoittain teokraattisesta palveluskoulusta. Sitten on erityisiä kursseja naimattomille tienraivaajaveljille (naimattomien veljien raamattukoulu) ja tienraivaajapariskunnille (kristittyjen avioparien raamattukoulu). Tällainen teokraattinen koulutus auttaa meitä tottelemaan Jehovaa, taivaallista Isäntäämme.

¹⁶ Voimme kaivaa esiin lukemattomia hengellisiä aarteita Vartiotornin julkaisujen hakemiston tai Watchtower Library -tietokoneohjelman avulla. Tässä koulutuksessa päähuomio keskitetään Jehovan palvontaan. Saamamme opetuksen välityksellä voimme auttaa muita tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa (2. Kor. 5:20). He voivat vuorostaan opettaa edelleen toisia (2. Tim. 2:2).

17. Millä tavalla korkeimman koulutuksen valitseminen on palkitsevaa?

¹⁷ Jeesuksen talenttivertauksessa kaksi uskollista orjaa saivat kiitoksen työstään. Orjat iloitsivat yhdessä isäntänsä kanssa samalla kun isäntä uskoi heidän vastuulleen lisää työtä. (Lue Matteuksen 25: 21, 23.) Kun valitsemme kaikkein korkeinta koulutusta, saamme osaksemme iloa ja siunauksia. Pohdihan Michaelin esimerkkiä. Hän menestyi koulussa niin hyvin, että opettajat halusivat keskustella hänen kanssaan mahdollisuudesta jatkaa opintoja yliopistossa. Opettajien yllätykseksi Michael valitsi kuitenkin lyhyemmän ammatillisen koulun, jonka ansiosta hän saattoi pian aloittaa tienraivauksen. Tuntuuko Michaelista, että hän on jäänyt jostain paitsi? ”Tienraivaajana – ja nykyään seurakunnan vanhimpana – saamani teokraattinen koulutus on ollut korvaamatonta”, hän kertoo. ”Osakseni tulleet siunaukset ja palvelustehtäväni ovat paljon arvokkaampia kuin raha, jonka olisin voinut ansaita. Olen todella iloinen, että päätin olla tavoittelematta korkeakoulutusta.”

18. Mikä kannustaa sinua valitsemaan korkeinta koulutusta?

¹⁸ Korkeimman koulutuksen ansiosta saamme oppia Jumalan tahdon ja voimme paremmin palvella Jehovan orjana. Se myös asettaa eteemme mahdollisuuden ”vapautua turmeltuvuuden orjuudesta” ja lopulta saavuttaa ”Jumalan lasten loistoisa vapaus” (Room. 8:21). Ennen kaikkea opimme, miten voimme parhaiten osoittaa taivaalliselle Isännällemme Jehovalle, että todella rakastamme häntä (2. Moos. 21:5).