Kulje päättäväisesti eteenpäin vaikka olet tomusta tehty
”Hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” (PSALMIT 103:14)
1. Onko Raamattu tieteellisesti paikkansapitävä sanoessaan, että ihmiset on tehty tomusta? Selitä.
OLEMME konkreettisella tavalla tomua. ”Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” (1. Mooseksen kirja 2:7.) Tämä yksinkertainen kuvaus ihmisen luomisesta on tieteellisen totuuden mukainen. Ne yli 90 alkuainetta, joista ihmisruumis koostuu, löytyvät kaikki ”maan tomusta”. Eräs kemisti väitti kerran, että täysikasvuisen ihmisen ruumis sisältää 65 prosenttia happea, 18 prosenttia hiiltä, 10 prosenttia vetyä, 3 prosenttia typpeä, 1,5 prosenttia kalsiumia, 1 prosentin fosforia ja loput muita alkuaineita. Sillä, ovatko nämä arviot täysin paikkansapitäviä, ei ole suurta merkitystä. Tosiasiana pysyy, että olemme tomua!
2. Millaisia ajatuksia sinussa herättää se tapa, jolla Jumala loi ihmiset, ja miksi?
2 Kuka muu kuin Jehova pystyisi luomaan näin monimutkaisia luontokappaleita pelkästä tomusta? Jumalan työt ovat täydellisiä ja virheettömiä, ja siksi siinä, että hän päätti luoda ihmisen tällä tavoin, ei varmasti ole mitään valittamista. Todellisuudessa se, että Suuri Luoja pystyi luomaan ihmisen maan tomusta ”pelottavan ihmeellisesti”, lisää arvostustamme Hänen rajatonta voimaansa, taitoaan ja käytännön viisauttaan kohtaan. (5. Mooseksen kirja 32:4, UM, engl. viitelaitoksen alaviite; Psalmit 139:14, UM.)
Muutos olosuhteissa
3, 4. a) Mitä Jumala ei tarkoittanut luodessaan ihmisen tomusta? b) Mihin Daavid viittasi psalmissa 103:14, ja miten tekstiyhteys auttaa meitä tulemaan tähän johtopäätökseen?
3 Tomun lapsilla on rajoituksia. Jumala ei kuitenkaan koskaan tarkoittanut, että ne olisivat rasittavia tai liian rajoittavia. Niiden ei pitänyt masentaa eikä tehdä onnettomaksi. Silti, kuten psalmissa 103:14 olevien Daavidin sanojen tekstiyhteys ilmaisee, ihmisillä olevat rajoitukset voivat masentaa ja tehdä onnettomaksi. Miksi? Kun Aadam ja Eeva olivat tottelemattomia Jumalalle, he aiheuttivat muutoksen tulevan perheensä tilanteessa. Sille, että heidät oli tehty tomusta, tuli silloin uusia merkityksiä.a
4 Daavid ei puhunut niistä luontaisista rajoituksista, joita tomusta tehdyillä täydellisilläkin ihmisillä olisi ollut, vaan inhimillisistä heikkouksista, jotka aiheutuvat peritystä epätäydellisyydestä. Muussa tapauksessa hän ei olisi sanonut Jehovasta: ”Hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta [”hautakuopasta”, UM] – – [joka ei] tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.” (Psalmit 103:2–4, 10.) Jos täydelliset ihmiset – vaikka heidät olikin tehty tomusta – olisivat pysyneet uskollisina, he eivät olisi koskaan hairahtuneet eivätkä tehneet syntiä, niin että olisivat tarvinneet anteeksiantoa; heillä ei olisi myöskään ollut sairauksia, jotka olisi pitänyt parantaa. Ennen kaikkea heidän ei olisi koskaan tarvinnut mennä hautakuoppaan, josta heidät voitaisiin saada takaisin vain ylösnousemuksen välityksellä.
5. Miksi meidän ei ole vaikea ymmärtää Daavidin sanoja?
5 Koska olemme epätäydellisiä, olemme kaikki kokeneet sellaista, mistä Daavid puhui. Tiedostamme alinomaa epätäydellisyydestä johtuvat rajoituksemme. Meitä surettaa, kun ne näyttävät aika ajoin huonontavan suhdettamme Jehovaan tai kristittyihin veljiimme. Tunnemme mielipahaa siitä, että epätäydellisyytemme ja Saatanan maailman aiheuttamat paineet saattavat meidät toisinaan epätoivon valtaan. Koska Saatanan hallinto lähestyy nopeasti loppuaan, hänen maailmansa painostaa yhä enemmän ihmisiä yleensä ja kristittyjä erityisesti (Ilmestys 12:12).
6. Miksi jotkut kristityt saattavat olla masentuneita, ja miten Saatana voi käyttää hyväkseen tällaista tunnetta?
6 Tuntuuko sinusta siltä, että kristillisen elämän viettäminen käy yhä vaikeammaksi? Joidenkuiden kristittyjen on kuultu sanovan, että mitä kauemmin he ovat totuudessa, sitä epätäydellisemmiksi he näyttävät tulevan. On kuitenkin todennäköisempää, että he ovat vain alkaneet entistä selvemmin tajuta omat puutteensa ja kykenemättömyytensä mukautua Jehovan täydellisiin normeihin sillä tavoin kuin he haluaisivat. Itse asiassa tämä on kuitenkin todennäköisesti seuraus siitä, että oppii yhä paremmin tuntemaan Jehovan vanhurskaita vaatimuksia ja arvostamaan niitä. On erittäin tärkeää, ettemme koskaan anna minkään tällaisen tietoisuuden masentaa meitä niin, että joudumme Saatanan ansaan. Hän on vuosisatojen kuluessa yrittänyt toistuvasti saada Jehovan palvelijat masentumaan, jotta he luopuisivat tosi palvonnasta. Aito rakkaus Jumalaa kohtaan samoin kuin ”täysi viha” (UM) Panettelijaa kohtaan on kuitenkin estänyt useimpia heistä antamasta periksi. (Psalmit 139:21, 22; Sananlaskut 27:11.)
7. Missä suhteessa voimme toisinaan muistuttaa Jobia?
7 Jehovan palvelijat voivat silti olla silloin tällöin masentuneita. Syynä voi myös olla tyytymättömyys omiin aikaansaannoksiin. Fyysiset seikat tai kireät suhteet perheenjäseniin, ystäviin tai työtovereihin saattavat vaikuttaa asiaan. Uskollinen Job masentui niin suuresti, että hän pyysi hartaasti Jumalalta: ”Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!” Jos vaikeat olosuhteet saattoivat aiheuttaa masennuskausia Jobille, ”nuhteettomalle ja rehelliselle miehelle”, joka pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa, ei ole ihme, että samoin voi käydä meille. (Job 1:8, 13–19; 2:7–9, 11–13; 14:13.)
8. Miksi tilapäinen masennus voi olla myönteinen merkki?
8 On todella lohdullista tietää, että Jehova katsoo sydämeen eikä jätä huomioon ottamatta hyviä vaikuttimia! Hän ei koskaan hylkää niitä, jotka yrittävät innokkaasti ja täysin vilpittömästi miellyttää häntä. Tilapäinen masennus voi todellisuudessa olla myönteinen merkki, joka ilmaisee, ettemme suhtaudu Jehovan palvelemiseen välinpitämättömästi. Tältä kannalta katsottuna se, joka ei koskaan kamppaile masennuksen kanssa, ei ehkä ole hengellisesti yhtä hyvin selvillä heikkouksistaan kuin toiset ovat omistaan. Muista: ”Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” (1. Korinttolaisille 10:12; 1. Samuelin kirja 16:7; 1. Kuningasten kirja 8:39; 1. Aikakirja 28:9.)
Heidätkin oli tehty tomusta
9, 10. a) Keiden uskoa kristittyjen on hyvä jäljitellä? b) Miten Mooses suhtautui saamaansa tehtävään?
9 Heprealaiskirjeen 11. luvussa luetellaan lukuisia esikristillisiä Jehovan todistajia, joilla oli luja usko. Myös ensimmäisen vuosisadan kristittyjen ja nykyajan kristittyjen usko on ollut luja. Voimme oppia heiltä jotakin hyvin arvokasta. (Vrt. Heprealaisille 13:7.) Kuka olisikaan kristityille parempi uskon esimerkki kuin vaikkapa Mooses? Hänelle annettiin tehtäväksi julistaa tuomiosanomia hänen aikansa mahtavimmalle maailmanhallitsijalle, Egyptin faraolle. Jehovan todistajien täytyy nykyään julistaa samanlaisia tuomiosanomia väärää uskontoa ja muita sellaisia järjestöjä vastaan, jotka vastustavat Kristuksen perustettua Valtakuntaa (Ilmestys 16:1–15).
10 Tämän tehtävän täyttäminen ei ole helppoa, kuten Mooses osoitti. ”Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?” hän kysyi. Voimme ymmärtää hänen riittämättömyyden tunteitaan. Hän oli huolissaan myös siitä, miten toiset israelilaiset suhtautuisivat: ”Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua.” Jehova selitti hänelle silloin, miten hän voisi todistaa valtuutuksensa, mutta Mooseksella oli taas uusi ongelma. Hän sanoi: ”Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe.” (2. Mooseksen kirja 3:11; 4:1, 10.)
11. Miten voisimme reagoida teokraattisiin velvollisuuksiin Mooseksen tavoin, mutta mihin voimme luottaa, jos meillä on uskoa?
11 Meistä voi aika ajoin tuntua samalta kuin Mooseksesta. Vaikka tajuammekin, mitkä ovat teokraattiset velvollisuutemme, saatamme pohtia, miten ihmeessä pystymme täyttämään ne. ”Mikä minä olen lähestymään ihmisiä, joista jotkut ovat korkeammassa yhteiskunnallisessa tai taloudellisessa asemassa tai oppineempia kuin minä, ja rohkenemaan opettaa heille Jumalan teitä? Miten hengelliset veljeni reagoivat, kun vastaan kristillisissä kokouksissa tai pidän puheita lavalta teokraattisessa palveluskoulussa? Eivätkö he näe riittämättömyyttäni?” Mutta muistakaamme, että Jehova oli Mooseksen kanssa ja teki hänet kykeneväksi hoitamaan tehtävänsä, koska Mooseksella oli uskoa (2. Mooseksen kirja 3:12; 4:2–5, 11, 12). Jos jäljittelemme Mooseksen uskoa, Jehova on kanssamme ja tekee meidätkin kykeneviksi työhömme.
12. Miten Daavidin usko voi kannustaa meitä, kun masennumme syntien tai puutteiden vuoksi?
12 Kuka tahansa, joka tuntee itsensä turhautuneeksi tai masentuneeksi syntien tai puutteiden vuoksi, voi varmasti tuntea yhteenkuuluvuutta Daavidin kanssa, joka sanoi: ”Minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.” Daavid anoi myös hartaasti Jehovalta: ”Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.” Hän ei kuitenkaan koskaan antanut masennuksen riistää häneltä hänen haluaan palvella Jehovaa. ”Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.” Daavid oli selvästikin ”tomua”, mutta Jehova ei kääntynyt hänestä pois, sillä Daavid uskoi Jehovan lupaukseen, että tämä ei hylkää ”särjettyä ja murtunutta sydäntä”. (Psalmit 38:2–10; 51:5, 11, 13, 19.)
13, 14. a) Miksi meidän ei pitäisi tulla ihmisten seuraajiksi? b) Miten Paavalin ja Pietarin esimerkit osoittavat, että heidätkin oli tehty tomusta?
13 Pane kuitenkin merkille, että vaikka tämän ”suuren pilven todistajia” on määrä rohkaista meitä voidaksemme juosta ”kestävinä eteemme asetetun kilpajuoksun”, meitä ei kehoteta tulemaan heidän seuraajikseen. Meitä kehotetaan seuraamaan ”uskomme Pääedustajan ja Täydellistäjän, Jeesuksen”, ei epätäydellisten ihmisten eikä edes ensimmäisen vuosisadan uskollisten apostolien, askeleita. (Heprealaisille 12:1, 2; 1. Pietarin kirje 2:21.)
14 Apostolit Paavali ja Pietari, kristillisen seurakunnan pylväät, kompastuivat aika ajoin. ”Sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä harjoitan”, kirjoitti Paavali. ”Minä kurja ihminen!” (Roomalaisille 7:19, 24.) Ja Pietari sanoi itsevarmuuden hetkenä Jeesukselle: ”Vaikka kaikki muut kompastuvat siihen, mikä koskee sinua, minä en koskaan kompastu!” Kun Jeesus varoitti Pietaria, että tämä kieltäytyisi kolme kertaa tunnustamasta Häntä, Pietari väitti mahtipontisesti Herraansa vastaan kerskuen: ”Vaikka minun täytyisi kuolla sinun kanssasi, en suinkaan kieltäydy tunnustamasta sinua.” Siitä huolimatta hän tosiaan kieltäytyi tunnustamasta Jeesusta, ja tuo erehdys sai hänet itkemään katkerasti. Paavali ja Pietari olivat todellakin tomusta tehtyjä. (Matteus 26:33–35.)
15. Mikä kannustaa meitä kulkemaan päättäväisesti eteenpäin, vaikka meidät on tehty tomusta?
15 Heikkouksistaan huolimatta Mooses, Daavid, Paavali, Pietari ja muut heidän kaltaisensa selviytyivät voittajina. Miksi? Koska heillä oli luja usko Jehovaan, koska he luottivat ehdottomasti häneen ja koska he pysyttelivät takaiskuista huolimatta lähellä häntä. He luottivat siihen, että hän antaisi ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”. Sen hän tekikin: hän ei päästänyt heitä koskaan lankeamaan niin, etteivät he olisi toipuneet. Jos uskomme jatkuvasti, voimme luottaa siihen, että meitä tuomittaessa käyvät toteen sanat: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan.” Se todella kannustaa meitä kulkemaan päättäväisesti eteenpäin huolimatta siitä, että meidät on tehty tomusta! (2. Korinttolaisille 4:7; Heprealaisille 6:10.)
Mitä se että meidät on tehty tomusta merkitsee meille yksilöinä?
16, 17. Miten Jehova soveltaa Galatalaiskirjeen 6:4:ssä selitettyä periaatetta, kun on kysymys ihmisten arvioimisesta?
16 Kokemus on opettanut monille vanhemmille ja opettajille, että on viisasta arvioida lapsia tai oppilaita heidän yksilöllisen kyvykkyytensä mukaan eikä vertaamalla heitä heidän sisaruksiinsa tai luokkatovereihinsa. Tämä on sopusoinnussa seuraavan Raamatun periaatteen kanssa, jota kristittyjä on kehotettu noudattamaan: ”Koetelkoon hän, mitä hänen oma työnsä on, ja silloin hänellä on syytä riemuun vain itseensä katsoen eikä toiseen verraten.” (Galatalaisille 6:4.)
17 Vaikka Jehova onkin tekemisissä kansansa kanssa järjestettynä ryhmänä, hän arvioi heidät tämän periaatteen mukaisesti yksilöinä. Roomalaiskirjeen 14:12:ssa sanotaan: ”Kukin meistä on tekevä itsestään tilin Jumalalle.” Jehova tuntee hyvin kunkin palvelijansa geneettisen rakenteen. Hän tuntee heidän fyysisen ja henkisen rakenteensa, heidän kykynsä, heidän synnynnäiset vahvat ja heikot puolensa, heidän mahdollisuutensa sekä sen, missä määrin he käyttävät hyväkseen näitä mahdollisuuksia tuottaakseen kristillistä hedelmää. Se, mitä Jeesus sanoi leskestä, joka pudotti kaksi pientä kolikkoa temppelin rahastoon, ja hänen kuvauksensa siemenestä, joka kylvettiin hyvään maaperään, ovat rohkaisevia esimerkkejä kristityille, jotka saattavat masentua sen johdosta, että he vertaavat epäviisaasti itseään toisiin (Markus 4:20; 12:42–44).
18. a) Miksi meidän tulisi ymmärtää, mitä se, että olemme tomua, merkitsee meidän osaltamme yksilöinä? b) Miksi rehellisen itsetutkistelun ei pitäisi saattaa meitä epätoivon valtaan?
18 Voidaksemme palvella parhaan kykymme mukaan meidän on hyvin tärkeää ymmärtää, mitä se, että olemme tomua, merkitsee meidän osaltamme yksilöinä (Sananlaskut 10:4; 12:24; 18:9; Roomalaisille 12:1). Vain jos tajuamme selvästi henkilökohtaiset puutteemme ja heikkoutemme, voimme pitää jatkuvasti silmällä sitä, missä meillä on edistymisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Älkäämme itsetutkistelussamme koskaan aliarvioiko pyhän hengen voimaa auttaa meitä edistymään. Sen välityksellä on luotu kaikkeus, kirjoitettu Raamattu ja perustettu keskelle kuolevaa maailmaa rauhaisa uuden maailman yhteiskunta. Jumalan pyhä henki on siksi varmasti kyllin voimakas antamaan sitä pyytäville viisautta ja voimaa, jota tarvitaan nuhteettomuuden säilyttämiseen. (Miika 3:8; Roomalaisille 15:13; Efesolaisille 3:16.)
19. Mihin se, että meidät on tehty tomusta, ei oikeuta?
19 On todella lohdullista tietää, että Jehova muistaa meidät tomuksi! Meidän ei tulisi kuitenkaan koskaan järkeillä, että tämä oikeuttaa meidät ponnistelemaan vähemmän tai kenties jopa tekemään sellaista, mikä on väärin. Ei suinkaan! Se, että Jehova muistaa meidät tomuksi, ilmaisee hänen ansaitsematonta hyvyyttään. Me emme kuitenkaan halua olla ”jumalattomia, jotka vääntävät Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi ja osoittautuvat pettymykseksi ainoalle Omistajallemme ja Herrallemme, Jeesukselle Kristukselle” (Juudas 4). Se, että ihminen on tehty tomusta, ei oikeuta häntä olemaan jumalaton. Kristitty yrittää taistella vääriä taipumuksia vastaan, kurittaa lyönnein ruumistaan ja johdattaa sitä kuin orjaa, jottei hän murehduttaisi Jumalan pyhää henkeä (Efesolaisille 4:30; 1. Korinttolaisille 9:27).
20. a) Missä kahdessa suhteessa meillä on ”runsaasti tehtävää Herran työssä”? b) Miksi meillä on aihetta optimismiin?
20 Näinä Saatanan maailmanjärjestelmän loppuvuosina ei ole aika hidastaa vauhtia – ei ainakaan, kun on kysymys Valtakunnan saarnaamisesta ja siitä, että kehittää entistä täydemmin Jumalan hengen hedelmää. Näillä kummallakin alueella meillä on ”runsaasti tehtävää”. Nyt on aika kulkea päättäväisesti eteenpäin, koska tiedämme, että ”vaivannäkömme ei ole turhaa”. (1. Korinttolaisille 15:58.) Jehova pitää meistä huolen, sillä Daavid sanoi hänestä: ”Ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.” (Psalmit 55:23.) Mikä ilo onkaan tietää, että Jehova sallii meidän itse kunkin osallistua suurenmoisimpaan työhön, mikä milloinkaan on annettu epätäydellisten ihmisten tehtäväksi – vaikka meidät on tehty tomusta!
[Alaviitteet]
a Raamatunselitysteoksessa Herders Bibelkommentar sanotaan psalmin 103:14 yhteydessä: ”Hän tietää hyvin luoneensa ihmiset maan tomusta, ja hän tietää heidän heikkoutensa ja heidän elämänsä katoavaisuuden; ne ovat painaneet raskaina heidän yllään syntiinlankeemuksesta saakka.” (Kursivointi meidän.)
Osaatko selittää?
◻ Miten 1. Mooseksen kirjan 2:7 ja psalmi 103:14 eroavat toisistaan viitatessaan siihen, että ihmiset on tehty tomusta?
◻ Miksi Heprealaiskirjeen 11. luku on kannustava nykyajan kristityille?
◻ Miksi meidän on viisasta soveltaa Galatalaiskirjeen 6:4:ssä mainittua periaatetta?
◻ Miten Heprealaiskirjeen 6:10 ja 1. Korinttolaiskirjeen 15:58 voivat auttaa torjumaan masennusta?
[Kuvat s. 10]
Kristityt jäljittelevät palvojatoveriensa uskoa, mutta he seuraavat uskonsa Täydellistäjää, Jeesusta