”Tehkää tämä – – minun muistokseni”

1, 2. Mitä apostolit kenties totesivat ollessaan Pereassa?

JERUSALEMIN vartiomiehet ovat nähneet kuunsirpin loistavan pilvettömällä taivaalla. Sanhedrinille oli ilmoitettu tästä uuden kuun ensimmäisestä häivähdyksestä. Niinpä se on julistanut uuden kuukauden, nisanin, alkaneeksi. Merkkitulet ja lähetit levittävät nyt tuota sanomaa. Apostolit tietävät, että pesahin aika oli lähestymässä. He tajuavat, että Jeesus suuntaisi pian kulkunsa kohti Jerusalemia ehtiäkseen sinne ennen pesahia.

² Tuohon aikaan Jeesus oli apostoleineen Pereassa, Jordanin itäpuolella. Hän oli menossa Jerusalemiin viimeistä kertaa. (Matt. 19:1; 20:17, 29; Mark. 10:1, 32, 46.) Kun juutalaisen kalenterin nisankuun alkamispäivä oli määritetty, pesahia vietettäisiin 13 päivää myöhemmin, nisanin 14. päivänä auringonlaskun jälkeen.

 3. Miksi kristityt ovat kiinnostuneita pesahin ajankohdasta?

³ Herran illallista vietetään samana päivänä kuin pesahia. Vuonna 2014 tuo ajankohta on 14. huhtikuuta auringonlaskun jälkeen. Miksi tosi kristityt ja totuudesta kiinnostuneet pitävät tuota päivää erityisen tärkeänä? Koska 1. Korinttilaiskirjeen 11:23–25:ssä sanotaan: ”Jeesus sinä yönä, jona hänen oli määrä joutua luovutettavaksi, otti leivän, ja esitettyään kiitoksen hän taittoi sen ja sanoi: ’Tämä tarkoittaa minun ruumistani, joka on teidän puolestanne. Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.’ Samoin hän menetteli maljankin suhteen.”

 4. a) Mitä muistonviettoon liittyviä kysymyksiä voisit pohtia? b) Miten muistonvieton ajankohta määritetään? (Ks. tekstiruutu ”Muistonvietto vuonna 2014”.)

⁴ Herran illallinen on ainoa juhla, jota Jeesus käski seuraajiensa viettää vuosittain. Sinäkin epäilemättä haluat olla läsnä tuossa tilaisuudessa. Voisit etukäteen pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten minun tulisi valmistautua tuohon iltaan? Mitä erityisiä vertauskuvia tuossa juhlassa käytetään? Miten tilaisuus etenee? Mitä tämän tilaisuuden ja siinä käytettävien vertauskuvien pitäisi merkitä minulle?

 5. Mitä järjestelyjä Jeesus teki ennen viimeistä pesah-ateriaansa?

⁵ Kun Jeesus pyysi apostolejaan valmistamaan huoneen pesah-ateriaa varten, hän ei puhunut mitään tuon tilan koristelusta. Ilmeisesti hän halusi vain siistin ja tilaisuuteen sopivan huoneen, jossa olisi riittävästi tilaa kaikille läsnäolijoille. (Lue Markuksen 14:12–16.) Apostolit hankkisivat ateriaa varten joitain tarvikkeita, muun muassa happamatonta leipää ja punaviiniä. Pesah-aterian jälkeen Jeesus kiinnitti huomion näihin kahteen vertauskuvaan.

 6. a) Mitä Jeesus teki pesah-aterian jälkeen? b) Millaista leipää muistonvietossa on tarjolla?

⁶ Apostoli Matteus, joka oli ollut läsnä tuossa tilaisuudessa, kirjoitti myöhemmin: ”Jeesus otti leivän, ja esitettyään siunauksen hän taittoi sen ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ’Ottakaa, syökää.’ ” (Matt. 26:26.) Tuo leipä oli happamatonta niin kuin aina pesahina (2. Moos. 12:8; 5. Moos. 16:3). Se valmistettiin vehnäjauhoista ja vedestä, eikä siihen lisätty hapatetta tai mausteita, kuten suolaa. Koska taikina oli happamatonta, se ei noussut. Leipä oli ohutta, kuivaa ja rapeaa, joten siitä oli helppo taittaa paloja. Nykyään ennen muistonviettoa seurakunnan vanhimmat voivat pyytää jotakuta leipomaan tällaista leipää. Se valmistetaan vehnäjauhoista ja vedestä ja paistetaan uunissa. (Jos vehnäjauhoja ei ole saatavilla, leipomiseen voidaan käyttää myös riisistä, ohrasta, maissista tai muusta samankaltaisesta viljasta tehtyjä jauhoja.) On mahdollista käyttää myös juutalaista matsa-leipää, jos siihen ei ole lisätty esimerkiksi mallasta, munia eikä sipulia.

 7. Millaisesta viinistä Jeesus puhui, ja millaista viiniä käytetään Herran illallisella nykyään?

⁷ Matteus jatkaa: ”[Jeesus] otti myös maljan, ja esitettyään kiitoksen hän antoi sen heille ja sanoi: ”Juokaa siitä, te kaikki.” (Matt. 26:27, 28.) Tuossa maljassa oli punaviiniä. (Siinä ei ollut rypäleistä valmistettua mehua, koska rypälesato oli korjattu jo kuukausia aiemmin.) Vaikka viini ei kuulunut Egyptissä nautittuun ensimmäiseen pesah-ateriaan, Jeesus ei kieltänyt sen käyttöä pesahina. Hän käytti viiniä Herran illallisen yhteydessä, joten sitä tarjoillaan myös nykyään Jeesuksen kuoleman muistojuhlassa. Koska Jeesuksen veren arvoon ei tarvinnut lisätä mitään, tuota viiniäkään ei ole väkevöity alkoholilla eikä siihen ole lisätty mausteita. Viinin tulee olla tavallista punaviiniä, joko kotona tehtyä tai kaupasta hankittua (kuten beaujolais’ta, bourgognea tai chiantia).

 8. Miksi kristityt ovat kiinnostuneita leivän ja viinin merkityksestä?

⁸ Paavali osoitti selvästi, että apostolien lisäksi myös muiden kristittyjen odotettiin viettävän Herran illallista. Hän kirjoitti Korintissa asuville veljille: ”Minä sain Herralta sen, minkä myös välitin teille, että Herra Jeesus – – otti leivän, ja esitettyään kiitoksen hän taittoi sen ja sanoi: ’Tämä tarkoittaa minun ruumistani, joka on teidän puolestanne. Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.’ ” (1. Kor. 11:23, 24.) Tästä syystä kristityt nykyäänkin viettävät tätä juhlaa joka vuosi ja ovat kiinnostuneita leivän ja viinin merkityksestä.

 9. Mikä väärä näkemys joillakuilla on leivästä, jota Jeesus tarjosi?

⁹ Joidenkin uskonnollisten ihmisten mielestä Jeesus todellisuudessa sanoi: ”Tämä on minun ruumiini.” He siis uskovat, että leipä muuttui ihmeen välityksellä kirjaimellisesti hänen lihakseen. Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa.a Uskolliset apostolit näkivät sekä Jeesuksen itsensä että happamattoman leivän edessään, ja pian he söisivät tuota leipää. Selvästikin Jeesus puhui symbolisesti, kuten hänellä oli usein tapana (Joh. 2:19–21; 4:13, 14; 10:7; 15:1).

10. Mitä leipä edustaa Herran illallisella?

¹⁰ Apostolien edessä ollut leipä, jota heidän oli määrä nauttia, tarkoitti siis Jeesuksen ruumista. Mistä ruumiista on kyse? Yhdessä vaiheessa Jumalan palvelijat ajattelivat, että koska Jeesus taittoi eli mursi leivän, mutta yhtäkään hänen omista luistaan ei murrettu, niin leipä tarkoitti voideltujen seurakuntaa, josta Raamattu käyttää nimitystä ”Kristuksen ruumis”. (Ef. 4:12; Room. 12:4, 5; 1. Kor. 10:16, 17; 12:27.) Aikanaan kuitenkin ymmärrettiin, että on johdonmukaista ja raamatullista ajatella, että leivän täytyy edustaa Jeesukselle valmistettua ihmisruumista. Jeesus ”kärsi lihassa” ja lopulta hänet ripustettiin kidutuspaaluun. Näin ollen Herran illallisella leipä edustaa sitä fyysistä ruumista, jossa Jeesus ”kantoi meidän syntimme”. (1. Piet. 2:21–24; 4:1; Joh. 19:33–36; Hepr. 10:5–7.)

11, 12. a) Mitä Jeesus sanoi viinistä? b) Mitä viini edustaa Herran illallisella?

¹¹ Kun tajuamme leivän symbolisen merkityksen, meidän on helpompi ymmärtää, mitä Jeesus sanoi viinistä. Raamatun kertomus jatkaa: ”Samoin hän menetteli maljankin suhteen nautittuaan illallisen ja sanoi: ’Tämä malja tarkoittaa uutta liittoa minun vereni perusteella.’ ” (1. Kor. 11:25.) Monissa raamatunkäännöksissä tämän jakeen loppuosa käännetään samaan tapaan kuin vuoden 1992 kirkkoraamatussa, jossa sanotaan: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni.” (Kursivointi meidän.) Oliko tuo nimenomainen malja uusi liitto? Ei ollut. Sana ”malja” viittasi sen sisältöön eli viiniin. Mitä viini Jeesuksen sanojen mukaan merkitsi tai edusti? Hänen vuodatettua vertaan.

¹² Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Tämä tarkoittaa minun vertani, ’liiton verta’, joka vuodatetaan monien puolesta.” (Mark. 14:24.) Jeesuksen veri siis ”vuodatetaan monien puolesta syntien anteeksi antamiseksi” (Matt. 26:28). Niinpä punaviini edustaa sopivasti Jeesuksen kirjaimellista verta. Tuo veri teki meille mahdolliseksi saada vapautus lunnaiden perusteella, ”hairahdustemme anteeksianto”. (Lue Efesolaiskirjeen 1:7.)

13. Kuvaile, miten Kristuksen kuoleman vuotuista muistojuhlaa vietetään.

¹³ Jos olet ensimmäistä kertaa läsnä Jehovan todistajien järjestämässä Jeesuksen kuoleman muistojuhlassa, mitä voit odottaa tuolta tilaisuudelta? Todennäköisesti se järjestetään jossakin viihtyisässä ja siistissä paikassa, niin että kaikki voivat tuntea olonsa mukavaksi. Juhlapaikassa saattaa olla jokin yksinkertainen kukka-asetelma, mutta koristelu ei kuitenkaan ole räikeää eikä tunnelma ole riehakas. Pätevä vanhin pitää puheen, jossa hän selittää selvästi ja arvokkaasti, mitä Raamatussa kerrotaan tästä tilaisuudesta. Hän auttaa kaikkia kuulijoita ymmärtämään, että Kristus kuoli puolestamme ja lunasti meille elämän. (Lue Roomalaiskirjeen 5:8–10.)

14. Mitä kahta eri toivoa muistonviettopuheessa tarkastellaan?

¹⁴ Puhuja kertoo myös niistä kahdesta erilaisesta tulevaisuudentoivosta, jotka Raamatussa luvataan. Ensinnäkin pieni joukko Kristuksen seuraajia odottaa saavansa hallita hänen kanssaan taivaassa. Tämä toivo oli muun muassa uskollisilla apostoleilla. (Luuk. 12:32; 22:19, 20; Ilm. 14:1.) Suurin osa nykyään Jumalaa uskollisesti palvovista kristityistä sitä vastoin toivoo saavansa elää ikuisesti, kun paratiisi ennallistetaan. Silloin Jumalan tahto tapahtuu niin maan päällä kuin taivaassa, mitä kristityt ovat jo kauan rukoilleet (Matt. 6:10). Raamatussa kuvataan sykähdyttävällä tavalla niitä ihastuttavia olosuhteita, joista ihmiset saavat loputtomasti nauttia (Jes. 11:6–9; 35:5, 6; 65:21–23).

15, 16. Miten Herran illallisella menetellään leivän suhteen?

¹⁵ Puheen lähestyessä loppuaan puhuja kertoo, että on tullut aika noudattaa ohjeita, jotka Jeesus antoi apostoleille Herran illallisen vietosta. Tilaisuudessa ovat esillä vertauskuvat, happamaton leipä ja punaviini, ja ne on yleensä asetettu pöydälle lähelle puhujaa. Hän kiinnittää huomion Raamatun kertomukseen siitä, mitä Jeesus aikanaan sanoi ja teki pannessaan alulle tämän vieton. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa kerrotaan: ”Jeesus otti leivän, ja esitettyään siunauksen hän taittoi sen ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ’Ottakaa, syökää. Tämä tarkoittaa minun ruumistani.’ ” (Matt. 26:26.) Jeesus taittoi happamattoman leivän paloiksi ja tarjosi niitä sitten vierellään oleville opetuslapsille. Huhtikuun 14. päivänä pidettävässä tilaisuudessa happamattomat leivät on jo valmiiksi taitettu muutamiksi palasiksi tarjoiluastioille.

¹⁶ Tarjoiluastioita on riittävän monta, jotta leipää voidaan tarjota kohtuullisessa ajassa kaikille läsnäolijoille. Tämä ei ole mikään kaavamainen rituaali. Lyhyen rukouksen jälkeen lautaset laitetaan kiertämään hyvässä järjestyksessä, sen mukaan kuin on käytännöllistä paikallisesti. Kuten useimmissa seurakunnissa vuonna 2013, nytkin vain hyvin harva nauttii tuota leipää (tai ehkä ei kukaan).

17. Miten noudatetaan ohjausta, jonka Jeesus antoi viinin suhteen?

¹⁷ Tämän jälkeen puhuja kiinnittää huomion siihen, mitä Jeesus seuraavaksi teki: ”Hän otti myös maljan, ja esitettyään kiitoksen hän antoi sen heille ja sanoi: ’Juokaa siitä, te kaikki, sillä tämä tarkoittaa minun vertani, ”liiton verta”, joka vuodatetaan monien puolesta syntien anteeksi antamiseksi.’ ” (Matt. 26:27, 28.) Tämän mallin mukaisesti tilaisuudessa esitetään jälleen rukous, jonka jälkeen punaviinimaljat laitetaan kiertämään kaikille läsnäolijoille.

18. Miksi on tärkeää olla läsnä muistonvietossa, vaikka kukaan ei nauttisi vertauskuvia?

¹⁸ Jeesus osoitti, että vain niiden, jotka tulisivat hallitsemaan hänen taivaallisessa Valtakunnassaan, on määrä nauttia vertauskuvia. Tämän vuoksi suurin osa läsnäolijoista pidättyy ottamasta niihin osaa, kun niitä tarjoillaan. (Lue Luukkaan 22:28–30; 2. Tim. 4:18.) Vaikka nämä muut läsnäolijat vain seuraavat kunnioittavasti tilaisuutta, heidän on tärkeää olla mukana Herran illallisella, koska näin he osoittavat arvostavansa suuresti Jeesuksen uhria. Muistonvieton aikana he miettivät niitä siunauksia, joita he voivat Jeesuksen lunastusuhrin perusteella saada. Heillä on mahdollisuus kuulua ”suureen joukkoon”, joka säilyy elossa tulevasta ”suuresta ahdistuksesta”. Nämä uskolliset palvojat ovat ”pesseet pitkät vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. (Ilm. 7:9, 14–17.)

19. Miten voit valmistautua Herran illalliseen ja hyötyä siitä?

¹⁹ Jehovan todistajat joka puolella maailmaa valmistautuvat tähän merkittävään kokoukseen. Viikkojen ajan kutsumme mahdollisimman monia tuohon tilaisuuteen. Lisäksi muistonviettoa edeltävinä päivinä luemme Raamatun kertomuksia siitä, mitä Jeesus teki ja mitä muuta tapahtui vastaavina päivinä vuonna 33. Järjestämme henkilökohtaiset asiamme niin, että voimme varmasti olla läsnä. Haluamme saapua tilaisuuteen hyvissä ajoin ennen alkulaulua ja rukousta. Näin voimme ottaa vieraat tervetulleena vastaan ja sitten syventyä seuraamaan ohjelmaa alusta asti. Meidän kaikkien, niin seurakuntaan kuuluvien kuin vierailijoidenkin, on hyödyllistä etsiä puheessa lainatut jakeet omasta Raamatustamme. Mikä kaikkein tärkeintä, läsnäolomme muistonvietossa ilmaisee, että arvostamme sydämestämme Jeesuksen uhria ja olemme tottelevaisia hänen käskylleen: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (1. Kor. 11:24.)